Mitä Etelä-Pirkanmaa saavuttaisi liitoksilla?

Jos Etelä-Pirkanmaalla ja muissa naapurikunnissa jostain kumman syystä alettaisiin vakavasti miettiä jälleen kerran kuntaliitosta, niin mitä muutoksia se toisi nykyiseen? Vai toisiko?

Keskeinen kysymyshän on se, mitä muutoksella saataisiin? Paremmat elinolosuhteet asukkaille? Peruspalveluiden parempi saatavuus? Vetovoimaisuuden parantaminen? Elinkeinoelämän olosuhteiden ja mahdollisuuksien parantuminen?

Etelä-Pirkanmaalla on kuntien yhteinen elinkeinoyhtiö, mutta antisiko kuntien yhdistyminen lisäpontta yhtiölle ja elinkeinoelämälle? Vastaus on mielestäni selvä: antaisi ehdottomasti.

Nämä ovat kysymyksiä, joihin pitää hakea vastauksia. Luottamushenkilöt ja kuntalaiset voivat miettiä vastauksia ja muodostaa niiden perusteella näkemyksensä kuntien yhdistymisestä.

 

Asumisen ja kuntien elinkelpoisuuden säilyttämisen kannalta maankäyttö ja kaavoitus olisi yhdistymisten kautta huomattavasti tehokkaampaa ja järkevämpää kuin jokaisen toiminta omillaan. Alueen kunnat sijaitsevat Pirkanmaan tärkeimpien liikenneväylien ja vesireittien varrella.

Ammattiopiston merkitys kasvaisi entisestään. Ammattikorkeakoulua olisi myös helpompi puolustaa koulutuksen murroksessa. Puhumattakaan Valkeakosken aluesairaalasta ja sen palveluista. Aluesairaalan palveluiden kehittäminen on mahdollista vain riittävän väestöpohjan kautta.

Liikenneyhteydet ja sijainti ovat erinomaiset, ja niiden hyödyntäminen on mahdollista täysimääräisesti vain yhteisen kunnan kautta.

Liikenteessä alueen suurimmat haasteet ovat joukkoliikenteessä – tämä on erittäin ratkaisevassa asemassa palveluiden saatavuutta arvioitaessa. Tämäkin on helpompi hoitaa, jos päätöksiä tehtäisiin yhdessä pisteessä.

Perusterveydenhuolto on Etelä-Pirkanmaalla kahden kunnan vastuulla: Akaa hoitaa omansa ja Urjalan, Valkeakoski omansa ja naapurit omansa. Päivystys hoituu pääosin aluesairaalan kautta. Ympäristöterveydenhuolto on seutukunnallinen yksikkö, jota Valkeakoski hoitaa. Monet muut palvelut ovat keskittyneet yhteisesti sovitulla tavalla.

 

Sote-ratkaisut ja esitetyt linjaukset estävät Akaan ja Urjalan sekä Kangasalan ja Pälkäneen väliset perusterveydenhuollon ratkaisut. Sote-linjaukset myös tarkoittavat, että kuntaliitokset tai tukeutuminen väestöpohjaltaan yli 20 000 asukkaan kunnan palveluihin peruspalveluiden osalta ovat pakollisia. Kunnan on toimittava keskuskuntana tai täytettävä työssäkäyntialueen kriteerit.

Yhdistymisen kautta saataisiin selvä yksinkertainen päätöksenteko-organisaatio moneen nyt irrallaan tai auki olevaan kysymykseen. Yhdistymisen kautta myös elinkeinoelämässä olisi joiltakin osin tarkastelun paikka toimintojen yhdistämiselle.

Henkilöstön irtisanomissuojalla ei olisi mielestäni kovinkaan suurta merkitystä, sillä eläköityminen on kunnissa kiihtymässä. Henkilöstölinjauksia pitäisi tehdä yhdessä sopimalla heti, jos yhdistymistä alettaisiin selvittää. Uusia virkoja, eläköitymisen tai muun syyn takia vapautuvia vakansseja ei pitäisi ilman yhteistä suunnitelmallisuutta täyttää. Henkilöstöjärjestelyt olisi kaikilla tasoilla yhteisesti sovittava, näin vältettäisiin päällekkäisyyksiä.

 

Suurimmaksi ongelmaksi näen luottamushenkilöiden avoimen ja kiihkottoman asioiden tarkastelun. Luottamushenkilöiden määrä vähenisi taas alueella jonkin verran, mutta alueen poliittinen painoarvo kyllä lisääntyisi huomattavasti nykyisestä Pirkanmaalla. Alueen taloudellinen merkitys niin Pirkanmaalla kuin valtakunnassakin kasvaisi huomattavasti.

Tulevat ratkaisut niin soten kuin kuntarakenteen osalta etenevät omalla tavallaan ja niiden merkitys ei ole vähäisin mitä nyt pitäisi tarkastella.

Yhdelläkään kunnalla tai sen päättäjillä ei tiettävästi ole tämän kummempia ajatuksia kuntien tulevista kehitysnäkymistä, ja nämäkin ajatukset saavat täystyrmäyksen tulevissa kannanotoissa. Toivottavasti tyrmääjillä on myös esittää jotain oikeita ajatuksia siitä, miten he aikovat hoitaa tulevaisuudessa asukkaidensa palvelut ja kunnan elinvoimaisuuden.

Kuntalaisten palvelut ovat kuitenkin se, mikä pitäisi olla päätöksiä tehtäessä keskiössä.

 

Pekka ”Kottara” Järvinen

Valkeakosken kaupunginhallituksen pj.

Kommentit (3)

  1. Mies vm-67 Sahalahdelta

    Asiaa aika heikosti tuntevana takerruin kuitenkin seuraavaan: ”Sote-ratkaisut ja esitetyt linjaukset estävät Akaan ja Urjalan sekä Kangasalan ja Pälkäneen väliset perusterveydenhuollon ratkaisut”

    Tarkoittaako tämä sitä, että esim. ”Suur-Kangasalan” syntyminen halutaan estää ”Suur-Tampereen” eduksi?

    No. En kaipaa sen paremmin Suur-Kangasalaa kuin vielä vähemmän Suur-Tamperetta. Mielestäni Kangasalan (kuin Pälkäneenkin) perusterveydenhuollon asiat voisi hoitaa pääsääntöisesti ihan kuin tähänkin saakka, vaikka se kyllä ihmetyttää, että Sahalahdelta useimmiten toimitetaan Tampereen asemasta Valkeakoskelle? Tätä seikkaa voisi muuttaa. Onhan se jo epäloogista kun mm. Kuhma- tai Sahalahdelta toimitetaan Tampereen asemasta Valkeakoskelle?

    Toinen mikä takertui minuun on: ”Alueen taloudellinen merkitys niin Pirkanmaalla kuin valtakunnassakin kasvaisi huomattavasti”

    Jos tarkoitetaan suur-tampereen aluetta niin kyllähän tuo on niin poliittisesti kuin taloudellisesti totta. Mutta tämän valtakunnan sisäinen ”kilpavarustelu” tekisi näiden superkuntien sisällä mm. kuntademokratian hyvin yksipuoliseksi ja jyrääväksi jota johdettaisiin aina keskushallinnon alueelta, alueen omin edustajin. Sieltä valittaisiin ison äänestysvolyymin tuella pääosin päättäjätkin. Kangasalan kunnasta varmasti entisillä Kuhmalahden ja Sahalahden kunnan asukkailla ei olisi enää suoria vaikutuskanavia kotinurkilta olevine ehdokkaineen. reuna-alueiden asema kurjistuisi taatusti entisestään.

    Peruskoulujärjestelmä on jo osoittanut, että suuri ei ole parasta vaikka yrittääkin olla kaunista ja ne ”hyödyt” joita mm. säästöjä kutsutaan, ovat enemmän tai vähemmän valhetta, kun säästöjä ei oikeasti synny. Uskon saman ongelmalogiikan syntyvän myös suurkuntien keinotekoisella perustamisella.

    PS: suurkunnat kaupunkikeskeisyydessään ovat myös osa uutta ”poliittista uusjakoa”. Jokainen nyt voi tuumata mitkä poliittiset tahot menestyvät paremmin kaupungeissa kuin maaseudulla ja päin vastoin?

  2. Kottara

    Pari kommenttia asioihin mihin takerruit. Sote selvityksessä ei ole nyt selvästi sanottu miten esim. Kangasalan on mahdollista järjestää esim. Pälkäneen peruspalvelut! Suur Kangasalan ja Suur Tampereen syntymiseen minun ajatukseni ei liity millään tavalla. Minun ajatukseni palveluiden järjestämisestä kulkee ainoastaan sen ajatuksen myötä mikä on aluesairaalan käyttäjäkuntien tahto…..aluesairaalan palvelut halutaan säilyttään niin että päätöstenteko tapahtuisi jossain muualla kuin Tampereella! Sote selvityshenkilöiden esitys oli tälle alueelle hyvä….ja hallintomallina olisi voinut olla kuntayhtymä, toki tämä on todennäköisesti mahdollista nytkin. Sahalahdelta potilaiden kuljetus Tampereen sijasta Valkeakoskelle johtuu nähdäkseni ainoastaan vain siitä mitä on sovittu aluesairaalan käyttäjäkuntien ja pshp:n kanssa.

    Toinenkaan kommenttisi ei minun ajatuksissani ole Tampereen vetovoiman kasvattaminen vaan Etelä-ja Lounais Pirkanmaan sekä Kangasalan liikenneyhteyksien ja palveluvarustuksen elinmahdollisuuksien vahvistaminen. Tästäkin asiasta olen ”paasannut” kyllästymiseen asti. Esim. Sappeen kehittäminen vaatii myös kuntien panostusta jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto oikeasti myös Himokselle missä Jämsä on panostamassa kuntanakin kohtuullisesti palveluihin. Minä uskon Sappeella olevan mahdollisuuden kehittyä ympärivuotisena toimijana. Yrittäjän ja rakennusliikkeiden mahdollisuudet ovat kuitenkin nyt rajalliset ja vaativat tukea. Matkailumahdollisuuksien kehittäminen tällä alueella on täysin mahdollista myös koko ajan lisääntyvän järvimatkailun muodossa mutta vaatii myös kuntien mukaantuloa jotta pää saadaan kunnolla auki.

    Suurkunnista olen kanssa varmasti hyvin pitkälle samaa mieltä. Näen toki sen mahdollisuuden ihan aidosti olemassa että tampereen etelä puolella olisi noin 60.000-90.000 tuhannen asukkaan kunta, tätä tarkoitin kun puhuin alueen taloudellisesta merkityksestä.
    Poliittisesti suurkunnat kun puhutaan ajatuksesta mikä lienee vallalla hallituksen linjauksia mietittäessä ovat myrkkyä niiden ympärillä olevalla maaseudulle ja myös niiden kehittäminenmoneltakin osin voidaan unohtaa.

    Toivottavasti tämä nopeasti tehty posti selventää mitä päässäni liikkuu näinä päivinä. Olen keskustellut näistä ajatuksista useasti esim. Pälkäneen kunnanjohtajan ja muutaman Pälkäneen luottamushenkilön kanssa. Minulla ei ole mitään pakottavaa tarvetta kuntaliitoksiin tai suurkuntiin, mutta joitakin asioita meidän pitäisi yhteisesti viedä eteenpäin ja silloin voidaan joutua tilanteeseen jotta alueen palvelut säilyy ja alueet kehittyvät tekemään ratkaisuja mitä olen esittänyt.

    Kottara

  3. Mies vm-67 Sahalahdelta

    Kiitoksia Kottaraiselle. Vastaan vielä seuraavasti muutamiin poimintoihin mm.

    ”Sahalahdelta potilaiden kuljetus Tampereen sijasta Valkeakoskelle johtuu nähdäkseni ainoastaan vain siitä mitä on sovittu aluesairaalan käyttäjäkuntien ja pshp:n kanssa”

    – juuri tähän päätökseen soisin kyllä kernaasti muutosta. En tiedä mitkä tekijät ovat aikoinaan vaikuttaneet tähän päätökseen. Ilmeisesti kustannukset, raha?

    ”Esim. Sappeen kehittäminen vaatii myös kuntien panostusta jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto oikeasti myös Himokselle missä Jämsä on panostamassa kuntanakin kohtuullisesti palveluihin. Minä uskon Sappeella olevan mahdollisuuden kehittyä ympärivuotisena toimijana”

    – Olen samaa mieltä asiasta kanssanne. Mm. liikenneyhteyksissä (tieverkosto MT322 ja MT3230 sekä kuljetusyhteydet) on runsaasti vielä panostettavaa kuin Sappeeseen ohi matkaavien palvelutarjontamahdollisuudet.

    Suurkuntamalleja toki kavahdan jo lähtökohtaisesti syystä, että asun itse ns. reuna-alueella, etäällä nauhataajamista. Kaikkien tälläisten kuntamallien ja liitosten pitäisi syntyä enemmän tai vähemmän yleisen ilmapiirin vaikutuksesta kuin vain ja ainoastaan poliittisin ja talouteen tuijottavin perustein. Toki on selvää, että muuttotappioisten pienten kuntien aika alkaa olla todellakin ohitse. Mutta esim. Sahalahden ja Kuhmalahden kahdessa eri vaiheessa tapahtunut kuntaliitos Kangasalaan tapahtui hallitusti ja mielestäni kuntalaisille aika ”pehmeästi”. Nykyinen Kangasala kyllä on vetovoimainen muuttokunta vaikkakin useamman kuntalaisen työpaikka yhä onkin tampereella. Uskon että kunnan väestön kasvaessa tämäkin tulee tasoittumaan koska uutta työllistävää yritystoimintaa on pakostakin synnyttävä myöskin Kangasalan alueelle. Palveluja ihmiset tarvitsevat ja ne myöskin työllistävät suoraan kuin epäsuorasti. Kangasalan liitos Tampereen kaupunkiin olisi kyllä mielestäni ”isän murha”.

    PS: mielestäni tämän kunta- sotepolitiikan takana on lähtökohdallisesti ajatus sälyttää terveydenhuollon vastuuta valtiolta kunnille, ”täysin tietoisesti”, että useimmat kunnat eivät tule selviämään kunnialla edes itsenäisen perusterveydenhuollon järjestämisestä, puhumattakaan erikoisterveydenhuollon palveluista. Näin on tie avoinna uudelle kuntapolitiikalle uusine rajoineen. Kuin kaksi kärpästä yhdellä iskulla!

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?