Topi, Aulis, Eino, Raino ja Heikki istahtavat kahvipöytään Anne Rantasen seuraksi. Päätökseen on juuri saatu curling-ottelu, jossa joukon vanhin Eino on jälleen näyttänyt taitonsa. ”Hän on ollut aikoinaan rakennusmies”, muut tietävät selittää osaavaa harjan käyttöä.
Kahvi on yhdessä herkullisen ruoan, pelaamisen ja yhdessäolon ohessa yksi miesten maanantaikerhon toiminnan kulmakiviä. Pentorinteen vanhainkodin alakerrassa kerran viikossa kokoontuva ryhmä tekee toisinaan myös retkiä tai käy kuuntelemassa esiintyjiä yläkerran osastolla.
Kahvipöydässä keskustelu kääntyy siihen, miten miesryhmän osallistujamäärä on pienentynyt viime aikoina; osa on siirtynyt sivuun voinnin huonontumisen vuoksi ja jotkut ovat jättäneet pysyvästi kaiken maanpäällisen peliseuran. Miesjoukko aprikoi, ketä kerhoon saisi houkuteltua. Samanhenkisiä vireitä leskimiehiä tiedetään löytyvän seudulta varmasti, mutta kerholaiset arvelevat kotipuitteiden olevan näille liian tärkeitä jätettäväksi.
Ratkaisuna potentiaalisten osallistujien liikkeelle saamiseksi Anne Rantanen väläyttää avointen ovien päivää, jolloin paikalle uskaltaa tulla hyvällä tekosyyllä. Päiväkin on jo tiedossa: 10. kesäkuuta. Silloin luvataan tarjota seuran ja tekemisen lisäksi kaikille vohveleita, tuli paikalle sitten mistä päin pitäjää tahansa. Olavi Blåstedt on jo lupautunut soittohommiin.
Vinkistä vaarin
Curlingin lisäksi suosituimpiin peleihin lukeutuvat erilaiset korttipelit, joita toivottavasti säiden pian lämmetessä pääsee lätkimään myös ulkoilmaan terassille. Herrat vakuuttavat naureskellen, että rahasta ei pelata – eikä hermoja menetetä tappion sattuessa kohdalle.
– Ei täällä käsirysyyn asti mennä, Raino tuumaa hymyillen.
Siihen ei ole aihetta siksikään, että ryhmään vakiintuneen tavan mukaan politiikkaa ei juuri puhuta.
Kerhon nuorin jäsen on 61-vuotias Raino, Eino lähentelee yhdeksääkymmentä. Raino lähti mukaan terveydenhoitajan vinkistä pari vuotta sitten. Heikki oli aikoinaan mukana ryhmän perustamisvaiheessa, jolloin pyrittiin polkaisemaan liikkeelle miesten kuntoryhmää.
– Kerhon perustanut Helena Taipale kysyi, lähtisinkö mukaan. Olen yksinäinen leskimies, joten sikäli on sama miten päiväni vietän, hän kertoo.
Ensimmäiset kerholaiset tulevat paikalle aamuyhdeksältä ja taksi kuljettaa miehet takaisin kotiin iltapäivällä kahden jälkeen. Miesten maanantaita ohjaava Rantanen hoitaa kiinnostuneille kuljetukset, mutta toki omallakin autolla saa paikalle saapua.
