Ympäristöpäivä: Talkoopäällikön paras palkinto on huomata, että kylät ovat siistejä

Kylät pesivät kasvonsa

Torin kukkalaatikoiden hoidosta vastaavat Pälkäneen soroptimistit – omasta halustaan. Erilaisista angervoista koostuvat istutukset vaativat säännöllistä leikkaamista.

Kolme 1000 litran säkkiä täyttyi risuista, kun Pälkäneen soroptimistien edustajat Rauni Tiililä ja Elisa Tikanmäki leikkasivat alas torin istutukset. Tiilireunusten sisällä kasvaa erilaisia angervoja, jotka vaativat säännöllistä hoitoa.

– Angervot pitää leikata 3–4 vuoden välein alas, muuten ne muuttuvat harottavaksi risukoksi eivätkä kasva kauniisti, Rauni Tiililä selittää.

Torin istutusten leikkaus oli yksi osa Pälkäneen ympäristötalkoita. Siivouksia, raivauksia ja roskatalkoita järjestettiin toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana pitkin kyliä, tienvarsia, urheilukenttiä ja kaikkia yhteisiä alueita.

Päätalkoopäivä oli tiistaina 14.5., jolloin oli järjestetty kuljetuksia erilaisille roskille.

– Oli hieno huomata, että siisteys näkyy oikein matkan päähän, kun ajelin tuolta kylien läpi. Haluaisin suuresti kiittää kaikkia, jotka tämän tekemiseen osallistuivat, kiitteli Pälkäne-Seuran talkoopäällikkö Vesa Mellavuo ympäristöpäivän iltana.

Vanhan Pälkäneen puolella keskustaajaman alueella työskenteli 25 toimintaryhmää ja sivualueilla 13 kyläkohtaista ryhmää sekä maatuvan- ja sekajätteen kuljetusryhmät, kaiken kaikkiaan yli 350 vapaaehtoista.

Mukana olivat muun muassa kaikki alakoulut sekä Pälkäneen yhteiskoulu. Koululaiset hoitivat urakkansa koulupäivän aikana, ja viimeisetkin jätesäkit puolestaan saatiin kuljetukseen keskiviikkona aamupäivällä.

Esimerkiksi Taustissa 20-henkinen siivousryhmä teki melkoisen urakan haravoimalla leikkikentän ja ympäristön polut puhtaiksi. Sitten perattiin puistoalueen metsänpohja risuista, joita oli jäänyt edellisvuoden metsätöistä. Risuja kuormattiin traktorinlavallinen toisensa jälkeen, mutta sen jälkeen kyläläiset saavatkin nauttia kauniista lopputuloksesta koko kesän.

Huolenaiheeksi jäivät Taustin kentän lahoamassa olevat leikkivälineet, jotka kaipaisivat jo uusimista.

Into levisi haravasta haravaan

Pirkko Nieminen urakoi Onkkaalantien varressa keskellä kirkonkylää. Pitkä säkkien rivi kertoi, että naapureissakin oli olut ahkeria.

Pälkäneen järjestyksessä 13. ympäristöpäivän yksi merkittävä ilmiö oli siivousinnon leviäminen entistä enemmän yksityisten tontinomistajien, taloyhtiöiden ja asukkaiden keskuuteen. Pelkkä roskien kerääminen ei enää riittänyt, vaan teiden varsia siistittiin yksityiskotien kohdalta haravoimalla.

Kesäpälkäneläinen Pirkko Nieminen uurasti Onkkaalantien varressa aivan kirkon vieressä. Paksua, likaista lehtikerrosta riitti, ja lumenaurauksen jäljiltä muodostunut hiekkavalli teki työstä raskasta.

– Luin paikallislehdestä talkoista, ja suunnittelin silloin jo, että kyllä minäkin. En minä mihinkään ryhmään kuulu, mutta tässähän tämä silti sujuu yhdessä, Nieminen totesi.

Naapuritontilla ja tien vastapuolella haravat nimittäin suihkivat samassa tahdissa ja säkit täyttyivät nopeasti likaisista lehdistä.

– Kun vielä näin, että naapurikin lähti mukaan, niin asia oli selvä. On helpompaa, kun jokaiselle tulee pieni pätkä, ei tarvitse kenenkään tehdä yksin, Pirkko Nieminen pohti.

Paljonko pitäisi maksaa lisää?

Yhteinen ympäristön siivous on tärkeää ja välttämätöntä. Jokaisen tien piennarta ja jokaista ojaa ei mikään kunta eikä kaupunki siivoa. Kunta olemme me, siis siivotkaamme paikat, joita käytämme ja kulutamme.

Kunnalla on kuitenkin yleisilmeensä, josta huolehtiminen ei suju pelkin vapaaehtoisvoimin. Keskusta-alue muodostaa eräänlaiset kunnan kasvot, johon tulijat katsovat ensimmäiseksi tullessaan, ja vaikka kaikki vapaaehtoiset tekevät parhaansa, heillä ei ole lupia, välineitä eikä resursseja hoitaa kaikkia kunnostustöitä.

Vielä 40 vuotta sitten yleisilme ei ollut pienessä maalaiskirkonkylässä niin suuri kysymys kuin nykyään. Siitä kertoo sekin, miten paljon määrärahoja kunnan budjetissa täytyy nykyaikana varata ympäristön hoitoon verrattuna aikaisempaan.

 

Mutta näyttää siltä, ettei sekään tahdo riittää.

Huoliteltu ulkonäkö kuuluu tämän päivän taajamiin, ja kaikki huomaavat, jos keskellä kylää on niittämättömiä ja hoitamattomia risukoita tai kukkalaatikot ja aidat ovat rikki.

Valitettavasti yleinen trendi vaikuttaa niin, että suunnittelemattomat ja huolimattomasti hoidetut keskustat erottuvat, esimerkiksi Pälkäne erottuu häpeäkseen Kangasalan keskustan rinnalla. Tori näyttää puoliksi unohdetulta, pysyviä istutuksia ei hoideta, ja kukkaloisto korvataan keskikesän ajaksi muutamalla kukkalaatikolla.

Ympäristöä hoitavia vapaaehtoisjoukkoja se kismittää joka vuosi. Kun saa aikaan siistiä, olisi mieltä tyydyttävää saada kaunistakin. Ja miltä mahtaa näyttää sitten, kun kaiken keskelle pystytetään maaseutupuiston opaskyltit?

 

Pälkäneen tori on kai suunniteltu kauan sitten joksikin kokonaisuudeksi, mutta kukaan ei oikein tiedä, miltä sen pitäisi näyttää. Koulun alueen aitaamisella on varmaan ollut joku tarkoitus, mutta mikä tarkoitus on sillä, että lauta-aita katkeaa kesken?

Kuinkahan paljon kunnan veronmaksajat kärsivät, jos istutukset pidetään siisteinä ja aita rakennetaan loppuun asti? Ilmeisesti kaiken taustalla on niin monimutkainen hallinnollinen ja laskennallinen kysymyksenasettelu, että maalaisjärjellä sitä ei ymmärrä.

Toinen asia, joka harmittaa ympäristöpäivän aktiiveja joka vuosi, ovat pursuavat roska-astiat. Niitä on torilla, Pakanrannassa, leikkikentällä ja ties missä, mutta liian täyteen ahdettuina ne ovat käyttökelvottomia.

 

Jos pönttöjä ei tyhjennetä, siitä huolehtivat pulloja tai tölkkejä kalastelevat pikkurahan tarvitsijat tai sitten linnut. Nokkelat lokit, varsilinnut ja muut voimakkaat siivekkäät jaksavat kyllä kiskoa herkkuja ylitäysien roska-astioiden aukoista, mutta ne eivät osaa palauttaa tyhjiä astioita.

Miten paljon lisää veroja pitäisi maksaa, että roskapöntöt tyhjennettäisiin säännöllisesti?

Joku kunnan taloutta tarpeeksi hyvin ymmärtävä voisi ehkä ihan kokeeksi tehdä laskelmat.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?