Nuijanmäen tuplajuhlat: Eero ja Mari Laesterä täyttävät 50 vuotta

Konsultti hoitaa ikävät työt

Kun kunta on ajamassa karille, apuun hälytetään konsultti. Hän hoitaa ikävät työt, jotka kunnan viranhaltija- ja luottamusjohdolta ovat jääneet tekemättä.

– Ensin lasketaan, paljonko pitäisi säästää, että nokka saataisiin pysymään veden pinnalla. Sitten pohditaan johtoryhmän kanssa, millaisia keinoja on käytettävissä. Nämä keinot yritetään kaupata luottamushenkilöille, Eero Laesterä kuvaa konsultin tehtävää.

Pälkäneläistohtori on maan johtava kuntatalouden asiantuntija. Laesterä on saneerannut kymmeniä kuntia ja yhteistoiminta-alueita. Palveluita tuottavan kuntaorganisaation virittäminen on vielä hienovaraisempaa työtä kuin yrityksen saneeraus. Kunnan saneeraus vaatii osaamista, kokemusta ja paksua nahkaa, sillä palvelut koskettavat kaikkia ja päätöksenteko on avoimempaa kuin yrityksissä.

 

Tietokoneiden kautta konsultiksi

Täytyyhän kavereita jeesata. Mari ja Eero Laesterä ovat monessa mukana.

Eero Laesterä päätyi kuntakonsultiksi tietotekniikan kautta. Kun kuntatalouden seurantaan ei ollut kunnon työkaluja, Laesterä laati mallit ja tietojärjestelmät itse.

Tietokoneiden parissa hän alkoi puuhata tultuaan Tampereelle ”kunnanjohtajakouluun”.

– Perustimme korkeakoulukaupan. Keräsimme opiskelijoilta ja opettajilta konetilaukset. Sitten pihaan tuli kontti koneita, Laesterä kuvaa alkuaikojen tietokonekauppaa.

Applen ”pönttö-maceilla” pystyi tekemään paljon sellaista mistä ei ennen osattu uneksiakaan. Laesterä käänsi taulukkolaskentaohjelma Excelin ensimmäisen suomenkielisen ohjelmaversion Macille ja opetti muun muassa taitto-ohjelmien käyttöä. Tietokonehommien ohessa mies aloitteli myös kuntatalouden konsultointia ja hoiti opintonsa puolessatoista vuodessa. Hän jäi kuitenkin roikkumaan yliopiston kirjoille, kunnes palautti gradunsa vuosituhannen vaihteessa.

Ensimmäisen gradunsa Laesterä tosin teki jo vuonna 1988, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Pirkanmaan yrittäjien tilaustyö käsitteli yksityistämistä. Aihe on edelleen tulenarka.

– Kunnat valittavat, kuinka paljon niiden lakisääteiset tehtävät ovat vuosikymmenten aikana lisääntyneet. Tehtävät lisääntyvät myös sen vuoksi, etteivät kunnat ole luopuneet sellaisista tehtävistä, joista voisivat, Laesterä sanoo.

Vuonna 2010 Laesterä päivitti osaamisensa ja järjestelmänsä kuntien finanssiriskejä käsitelleessä väitöskirjatyössä.

Pälkäneläisiä kunnallistalous- ja sosiaaliturvajärjestelmiä ovat kuntien lisäksi käyttäneet Kela, yliopistot ja keskusjärjestöt sekä ministeriöt Suomessa ja Baltian maissa. Finanssiriskijärjestelmä on apuna erään pankin päätöksenteossa.

 

Uudistunut hallitus pääsi hyvin liikkeelle

Konsultin työnä on myydä kunnan talouden kannalta välttämättömät toimenpiteet luottamushenkilöille. Siksi konsultin on hyvä tietää, mitä politiikan kulisseissa tapahtuu.

Laesterä opiskelee tätä maailmaa kolmatta valtuustokautta Pälkäneen päättäjänä. Kaksi ensimmäistä kautta mies toimi valtuuston varapuheenjohtajana. Vuoden alusta alkaen Laesterä on johtanut voimakkaasti uusiutunutta kunnanhallitusta. Laesterän, Jarkko Pihkalan ja Eveliina Hakalan lisäksi kaikki muut hallituksen jäsenet ovat ensikertalaisia.

Puheenjohtaja kiittelee, että hallituksen työ on lähtenyt hyvin liikkeelle.

– Rooleissa on vielä pientä opettelemista. Kaikki eivät vielä aivan hahmota, mikä kuuluu luottamushenkilölle ja mikä viranhaltijalle.

Laesterän mielestä hyvä puheenjohtaja johtaa hiljaisesti. Hänen ei tarvitse sanoa joka asiassa, mitä mieltä itse on. Vielä tärkeämpää kuunteleminen on hallituksen edustajille lautakunnissa.

– Hallituksen edustaja ei ole ohjaamassa päätöksentekoa.

Kunnissa käsiteltävät asiat ovat nykyisin valtavasti monimutkaisempia kuin joskus 60-luvulla. Luottamushenkilöt eivät voi hallita suuria kokonaisuuksia ja kaikkia yksityiskohtia, ja siksi viranhaltijoiden merkitys on kasvanut.

Luottamushenkilö voi puhua ja toimia vapaammin kuin viranhaltija. Laesterä toivoo, että viranhaltijoita kritisoitaessa muistettaisiin, että he toimivat virkavastuulla.

 

Rahoitusoppia näköalapaikalla

Eero Laesterä sanoo oppineensa Luopioisten Säästöpankin entiseltä toimitusjohtajalta Mikko Iisakkilalta osuvan viisauden.

– Mikko muistutti aina, että päätöksenteko on pitkän matkan juoksua. Vaikka itselle olisi selvää, miten pitäisi toimia, päättäjän pitää jaksaa odottaa, että muutkin ovat ratkaisuun valmiita.

Laesterää pyydettiin säästöpankin hallitukseen vuonna 1997. Pankkikriisistä itsenäisenä säilynyt paikallispankki oli silloin aloittamassa laajentumista ja kasvuaan. Laesterä on johtanut pankin hallitusta vuodesta 2002 alkaen.

– Pankki on tarjonnut paljon hyödyllistä rahoitusoppia. Säästöpankeissa ja kunnissa on oikeastaan paljon samankaltaista. Molempien taustalla on luottamushenkilöorganisaatio, ja molemmissa myös huolehditaan asiakkaiden rahoista.

Pankissa ja kunnassa on yhteistä myös se, ettei pienuus ole aina kaunista. Fuusioissa syntyy isompia kokonaisuuksia, jotka pystyvät hankkimaan tarvittavaa erityisosaamista sekä kalliita laitteita ja järjestelmiä. Pankissa tämä kehitys näkyy kaksi vuotta syntyneenä Aito Säästöpankkina, jonka hallitusta Laesterä johtaa.

 

Urheiluseurat uusiksi

Kunnan ja pankin luottamustehtävien lisäksi Eero Laesterällä on kolmaskin harrastus. Urheilumies keksittiin kymmenen vuotta sitten kentän laidalta Pälkäneen Lukkoon ja viisi vuotta myöhemmin naapuriseura Hakaan.

Lukkoon laadittiin strategia, jonka mukaisesti on määrätietoisesti edetty. Olennaista on se, että jäärääminen lopetettiin ja seura-aktiivit vapautettiin varsinaiseen toimintaan. Pääseura toimii taustatukena, ja itsenäiset jaostot toimivat kukin omalla sarallaan.

Eri lajeissa nähdyt menestystarinat ovat todistaneet, että malli toimii. Viime vuosien ilmiö on ollut salibandyn ja koripallon nousu. Seuraava kasvulaji saattaa olla suunnistus. Siellä junioritoimintaan on löytynyt monta osaavaa vetäjää, ja Luja-Lukosta on tulossa lajin kasvattajaseura. Kaava on tuttu: ensin tulevat hyvät vetäjät, sitten kasvavat harrastajamäärät ja lopuksi myös urheilullinen menestys.

Lukko fuusioitui kuntaliitoksen yhteydessä Luopioisten Lujan kanssa. Valkeakoskella toimittiin päinvastoin.

– Jalkapallojunioreiden äidit pelkäsivät, että he joutuvat rahoittamaan talousvaikeuksissa olevan seuran toimintaa, Laesterä perustelee Hakan edustusjoukkueen yhtiöittämistä.

Hakan junioritoimintaa pyörittää nykyisin oma yhdistys, jonka perustajajäsen Laesterä on. Lisäksi hän oli ensimmäisenä merkitsemässä edustusjoukkueen taustalla toimivan Haka Oy:n osakkeita.

 

 

Nuijanmäen päivänsankareista Mari Laesterä juhli 50 vuotta lauantaina, Eero Laesterä saavuttaa puolen vuosisadan rajapyykin sunnuntaina.

 

Konsultti on koiran virka

”Älkää ampuko viestintuojaa”, opettaa vanha viisaus.

Konsultti tuo ikävän viestin päättäjille. Kun esittelee, mitkä koulut ja vakanssit pitäisi lakkauttaa, ei voi ajatella yksittäisiä työntekijöitä, vaan kunnan taloutta.

Ihmiset sen sijaan eivät aina osaa ottaa asioita asioina. Kiukku kohdistetaan konsulttiin, ja toisinaan arvostelussa mennään henkilökohtaisuuksiin.

Eero Laesterä sanoo kestävänsä hyvin työhön liittyvää kritiikkiä, mutta henkilöön menevä kalvaminen on kerta toisensa jälkeen yhtä raskasta.

Yksi esimerkki henkilökohtaisuuksiin menevästä arvostelusta saatiin miehen kotikunnassa. Laesterä tarjosi maksutta asiantuntemustaan, kun Pälkäneelle piti tehdä säästöohjelma, jolla kunnan taloudellinen syöksykierre oikaistaan.

Kun pakettia esiteltiin kuntalaisille, kyläkoulujen puolustajien hampaisiin ei joutunut luottamus- ja viranhaltijajohto, vaan Laesterä yksin.

Ihmissuhteita koetellut kyläkoulukysymys lakaistiin maton alle, mutta säästötarve ei ole kadonnut mihinkään.

– Taloudellinen tilanne on heikentynyt oleellisesti. Vuosina 2012–2017 pelkät valtionosuuksien leikkaukset heikentävät Pälkäneen taloutta niin, että jos sama summa kerättäisiin tuloveroina, veroprosenttia olisi nostettava kolme prosenttiyksikköä, Laesterä havainnollistaa.

Hän vilauttaa käyrää, joka kuvaa Nokian maksaman yhteisöveron määrää. Vuosituhannen vaihteen jälkeen kännykkäjätti rahoitti suomalaisyhteiskuntaa miljardin verran vuodessa. Viimeisten viiden vuoden aikana summa on pudonnut nollaan.

– Siinä on pohjimmainen syy siihen, miksi valtionosuudet pienenevät Pälkäneelläkin.

 

Paras-hanke aloitti konsulttien kiireet

Kunnat ja niitä kiertäneet konsultit pääsivät vielä 1980-luvulla helpolla. 1990-luvun laman myötä tilanne muuttui oleellisesti. Karkkila ajautui konkurssin partaalle, ja Eero Laesterä oli mukana oikaisemassa taloustilannetta.

Karkkilan tapauksen jälkeen laadittiin mittarit, jotta kunnat välttäisivät samanlaisen katastrofin.

Viimeiset kymmenen vuotta kuntaliitoshankkeet ja säästökuurit ovat juoksuttaneet Laesterää ja muutamaa hänen kollegaansa ympäri maata.

– Hullunmylly alkoi Paras-hankkeesta. Sen jälkeen on painettu pitkin maata.

Jo kolmas peräkkäinen hallitus pyrkii kokoamaan julkiset palvelut suurempiin yksiköihin. Tehtävä tuntuu vain mutkistuvan pitkittyessään.

– Nyt kuntaliitoskeskustelussa on havaittavissa erikoinen ilmiö: etulinjassa eivät ole hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat, vaan kunnanjohtajat.

Laesterä ei suostu tarkemmin pohtimaan, vaalivatko viranhaltijat omaansa vai kunnan etua. Hänen mielestään keskustelu pysyisi paremmin oikeilla urilla, jos tunnustettaisiin, ettei kuntajakouudistuksella tai sosiaali- ja terveyspalveluremontilla tavoitella parempaa laatua.

– Remonteilla ei pyritä siihen, että joka paikkaan saataisiin enemmän ja laadukkaampia palveluita, vaan että laadukkaita palveluita pystyttäisiin jatkossakin tarjoamaan edes jossakin.

Lääkäri on jokaiselle tuttu esimerkki, jonka avulla voi ymmärtää julkisten palveluiden haasteen. Kunnanlääkärien aikaan joka kylässä oli oma lääkäri. Nykyisin laastari ja aspiriini eivät riitä, vaan hoitotyössä tarvitaan entistä hienompia ja kalliimpia laitteita, ja siksi palvelut keskitetään suuremmille paikkakunnille.

– Kymmenen vuoden päästä Pälkäneen kaltaisilla paikkakunnilla ei todennäköisesti enää ole lääkäreitä. Pienemmille paikkakunnille lääkäreitä ei tahdo saada enää nytkään, Laesterä sanoo.

Lääkäreiden keskittymisen ei silti tarvitse tarkoittaa sitä, terveyspalvelut katoaisivat kyliltä, sillä tämän päivän hoitaja pystyy hoitamaan samat rutiinitoimet kuin edellisen sukupolven lääkäri.

 

 

Tampere-kalsareiden innoittamana yli kymmenen muutakin kaupunkia on teettänyt karttakalsarit.

 

 

Mari Laesterä: Tampere-kalsareiden innoittamana karttahousuja on tehty kymmenelle kaupungille

Maa kartoitetaan kalsareiden avulla

Suunnittelutoimisto Meran Tampere-kalsarit ovat hyvä todiste siitä, että uskallus ja hulluttelu kannattaa mainonnassa. Menestystarina sai alkunsa reilu vuosi sitten kaupunkilehti Moron ja Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredean leikkimielisestä matkamuistokisasta.

Sen jälkeen humoristiset karttakalsarit voittivat Vuoden markkinointituote -sarjan kuntamarkkinoinnin SM-kisoissa. Nyt karttansa kalsareihin on painattanut kymmenkunta muutakin kaupunkia, muun muassa Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Turku, Oulu ja Pori.

– Kohta on koko maa kartoitettu housujen avulla, nauraa kaikki kalsarikartat itse tekevä Mari Laesterä.

Mikkelin kohdalla kaupungin nimestä keksii hauskoja kalsarikaksimielisyyksiä. Muistakin kaupungeista löytyy henkeen sopivia Siitinselkiä ja Varvisaaria.

Mari Laesterä sanoo, että ”kalsarikeissi” on ollut opettavainen, mutta poikkeuksellinen projekti, sillä tuotannon järjestäminen on vaatinut poikkeuksellisen paljon työtä. Ei ole helppo löytää valmistajaa, joka saa painettua kartan olennaiset osat kriittisille kohdille etumukseen ja peppuun.

 

Mera tarjoaa enemmän

Tampereella tuskin olisi kalsareiden kaltaista hittituotetta, jos markkinointimateriaali olisi pitänyt tavanomaiseen tapaan ”myydä” ensin kaupunginhallitukselle ja johtaville viranhaltijoille.

Myös yrityksien markkinoinnissa päädytään toisinaan kultaiselle keskitielle, vaikka alkuperäisenä tavoitteena on tehdä toisin kuin on totuttu ja esitellä asiat uudessa valossa.

– Kaikki ovat asiantuntijoita markkinoinnissa. Joskus käy niin, että lopulta johtoryhmä haluaa muuttaa kaiken väriä ja fonttia myöten, Mari Laesterä kuvaa.

Markkinoinnin ideointi ja toteutus vaatii saumatonta tiimityötä. Toiset tekevät asiakkaan kanssa aivotyötä, toiset kirjoittavat tarinaa ja tekevät grafiikkaa tai videoita.

– Asiakas on monesti liian lähellä omaa bisnestään, eikä näe asian ydintä. Me yritämme jumpata sen esille asiakkaan kanssa. Kirkastamme yrityksen sanomaa, ja joskus jopa nimeämme tuotteita uudelleen.

Mainonta toimii, kun se tuo esille hyödyn: mitä yrityksen asiakas saa. Mari Laesterä luottaa pelkistämisen ja yksinkertaistamisen voimaan. Toisaalta Suunnittelutoimisto Mera pyrkii nimensä mukaisesti tarjoamaan asiakkaalle enemmän.

– Pohdimme jokaista tapausta kokonaisvaltaisesti: miten esitteen idea toimisi yrityksen sisääntuloaulassa, työvaatteissa, messuosastolla tai auton teippauksessa, Mari Laesterä sanoo.

 

Eturintamassa koneiden aikaan

Kuuden hengen mainostoimistoa pyörittävä Mari Laesterä toimii unelma-ammatissaan.

– Tiesin jo pienenä, että haluan mainostoimistoon töihin.

Juvalla syntynyt ja peruskoulunsa käynyt Laesterä lähti Savonlinnan taidelukioon ja pääsi sieltä suoraan mainosgraafikkokouluun Helsinkiin.

Hän aloitti työelämässä kynän ja millimetripaperin aikaan, sillä 1980-luvulla sähköinen maailma oli vasta ovella.

– Koko prosessin ymmärtää paremmin, kun on aikanaan tehnyt kaiken käsin. Mutta toisaalta totutuista toteutustavoista pitäisi myös osata luopua.

Miehen maahantuomien koneiden ansiosta Mari Laesterä oli eturintamassa, kun mainostoimistot siirtyivät tietokoneaikaan.

– Minulla oli kotona tietokone ennen kuin toimistossa.

Uusimman netti- ja video-osaamisen Suunnittelutoimisto Meraan tuovat nuoret ja kansainväliset taitajat.

– Minäkin teen edelleen grafiikkaa, mutta enemmän olen jäänyt hoitamaan suunnittelutyötä yhdessä asiakkaiden kanssa.

 

Täytyyhän kavereita jeesata

Eero ja Mari Laesterä päätyivät 1980-luvun lopulla Pälkäneelle.

– Kotitaloni on tuossa Nuijan toisella puolella, Eero Laesterä näyttää.

Pekka Heikkilän perikunnalta ostetussa Nuijanmäen talossa oli aikanaan pieniä vuokra-asuntoja kolmessa kerroksessa. Tänä talvena talo on käynyt läpi perusteellisen remontin.

Suunnittelutoimisto Mera aloitti alakerrassa, kun lapset olivat pieniä. Vuonna 2005 toimisto muutti Tampereelle.

– Alkuun työt olivat Tampereella, ja tunsin Pälkäneeltä lähinnä muut koiran ulkoiluttajat, Laesterä sanoo.

Nykyisin hän on monessa mukana. Laesterä kuuluu Vanhankirkon suojeluyhdistyksen ja soroptimistien kantaviin voimiin. Hänen kädenjälkensä näkyy muun muassa Luja-Lukon, koti ja koulu -yhdistyksen, Laipan yryn, Nuijantalon ja monien pälkäneläisyritystenkin logoissa, esitteissä ja nettisivuissa. Laesterän ruokakunnassa ei olla kovin hyviä pitämään työtä ja harrastusta erillään, sillä molemmat tarjoavat osaamistaan ”täytyyhän kavereita jeesata” -meiningillä.

Mari Laesterä täytti 50 vuotta lauantaina ja Eero Laesterä juhlii sunnuntaina. Tärkein merkkipaalu on kuitenkin siinä välissä, kun lapsista vanhempi tulee täysi-ikäiseksi.

– Me varmaan mennään varmaan mökille juhlimaan, Mari Laesterä sanoo.

Mökkimatka ei ole pitkä, sillä kesäasunto on Pälkäneveden Vohlionsaaressa Iharin edustalla.

Nuijanmäen kaksikon yhteinen taival on reilun kolmen vuosikymmenen mittainen, sillä he kävivät aikanaan samaa koulua ja rippikoulua.

– Minä olen tässä sen ansiosta, että Juvalla lakkautettiin kyläkoulu. Ei pikkukoulussa olisi päässyt pelaamaan jalkapalloa. Bussikyyti kouluun oli päivän kohokohta; aina sai jännätä, kenen viereen pääsee milloinkin istumaan. Ja pienellä paikkakunnalla keskuskoulukin on oikeastaan kyläkoulu, Mari Laesterä sanoo.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?