Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueella selvitetään kesän aikana alueen siikakantoja sekä niiden luontaista lisääntymistä.
– Siika elää Pirkanmaalla istutusten varassa. Kalastusalueellamme istutukset eivät ole oikein tuottaneet tulosta, ja nyt onkin tarkoitus selvittää, elääkö vesissä myös luontaisesti lisääntynyttä siikaa, Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen isännöitsijä Päivi Pyyvaara selventää.
Pälkäneen ja Kangasalan vesille on istutettu eniten planktonsiikaa. Mallasveteen on puolestaan yritetty luoda hyvää järvisiikakantaa. Kalanäytteitä keräävät kalastusalueen hallituksen jäsenet ja kirjanpitäjät.
– Näytteitä saa kerätä toki kuka tahansa alueelta, joka asiasta innostuu. Ohjeita näytteiden keräämiseen tulee näkyviin esimerkiksi nettisivuillemme, Pyyvaara lisää.
Siian luontaisen lisääntymisen esteinä ovat Pälkäneen seudun vesistöissä kutupaikkojen vähäisyys ja veden heikko laatu. Siika kutee virtaavien vesien liepeillä. Myös järven pohjasoran tulisi olla mahdollisimman puhdasta. Siika viihtyy hapekkaassa vedessä.
– Kalastusalueemme vesien sora on pääsääntöisesti melko lietteistä, eikä veden laatukaan oli siioille optimaalinen. Siikakannan parantamiseksi on kuitenkin tehty paljon töitä, Pyyvaara mainitsee.
Suomu- ja kidusnäytteitä
Siikoja tutkitaan suomu- ja kidusnäytteiden avulla. Suomunäytteet paljastavat kalan iän ja kasvun. Suomuihin muodostuu vuosirenkaita samaan tapaan kuin puihin. Kidusnäytteistä puolestaan selviää, mitä siikalajia järvestä ylös nostettu kala edustaa.
– Kidusten siivilähampaiden lukumäärä selventää kyseessä olevan lajin. Planktonsiialla siivilähampaita on tiheämmässä ja eläinplanktonia syövällä järvisiialla taas harvemmassa, Pyyvaara tietää.
Kalan ikä- ja kasvuvaihe antaa viitteitä myös siitä, onko kala lisääntynyt luontaisesti. Siikaa ei istutettu Roineeseen, Mallasveteen ja Pälkäneveteen vuosina 2009 ja 2010. Jos nyt saatu siika on siis esimerkiksi kolmevuotias, se on hyvin suurella todennäköisyydellä syntynyt luonnonkudusta.
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen järvissä on parhaiten kuhaa. Myös ahvenkannat ovat vahvistuneet viime vuosien aikana.
– Ahvenille on ollut sopivasti ruokaa ja lämpöä, ja ne ovat päässeet kasvamaan hyvin, Pyyvaara tarkentaa.
Myös alueen täplärapukanta on vahvistunut hyvin. Pyyvaara mainitsee täpläravun olevan merkittävä laji, sillä se lisää muutakin kalastusta kuten syöttikalojen pyyntiä.
– Toki alueen järvissä on myös näitä perinteisiä kaloja kuten muikkua, haukea ja kuoretta. Pyrimmekin kannustamaan ihmisiä monipuoliseen kalastukseen, Pyyvaara jatkaa.
ELY-keskuksen tuella
Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalue toteuttaa siikakantojen kartoituksen Hämeen ELY-keskuksen myöntämän 2000 euron avustuksen turvin. Samassa yhteydessä kalastusalue sai avustusta kolmeen muuhunkin hankkeeseen. Esimerkiksi kalastuksenvalvontaan ja sen kehittämiseen alueelle myönnettiin 2000 euroa.
– Olemme käyttäneet viime vuosina apuna ulkopuolista kalastuksenvalvojaa Pirkanmaan kalatalouskeskuksesta. Ulkopuolisen valvojan käyttö lisää turvallisuutta ja luotettavuutta, Pyyvaara sanoo.
Sydänhämäläiset noudattavat kalastusohjeita säntillisesti. Pyydykset ovat useimmiten asianmukaisesti merkittyjä ja luvat kunnossa.
– Tilanne on parantunut huomattavasti. Viime kesänä emme tainneet takavarikoida yksiäkään pyydyksiä, Pyyvaara kehuu.
ELY-keskuksen myöntämät avustukset vapaa-ajan kalastuksen kehittämiseen jaettiin kalastuskorttivaroista. Avustuksia myönnettiin kaikkiaan 64 hankkeelle Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.
