Vaikka Tampereella samanaikaisesti järjestetty kantelekilpa aiheutti kanteleyhtyeen keikan peruuntumisen, avattiin Kukkia soi -festivaali siitä huolimatta kansallissoittimen helkkeellä. Soitosta vastasi kuhmalahtelainen Tanja Vuorinen, joka miehensä Kusti Vuorisen kanssa lämmitteli perjantai-illan yleisön vastaanottavaiseksi illan pääaktille, Rakka-yhtyeelle.
Vielä paljon eksoottisempi soittopeli oli Kustin afrikkalainen sormipiano, joka pelkistetysti kuvattuna koostuu laudanpalaseen betoniraudan pätkillä kiinnitetyistä metallisiivuista.
Kaksikon lyhyehkö setti koostui muun muassa inkeriläisistä kansanlauluista päättyen American Hanuriprinsessan Viola Turpeisen tunnetuksi tekemään kappaleeseen Kahden venheessä.
Rakka aloitti osuutensa Kusti Vuorisen kappaleella Rosinante, joka sävellettiin alun perin Vehkajärven kesäteatterin Don Quijote -esitystä varten.
Yhtyeen musiikki on, ainakin jazzista mitään tietämättömälle, mahdotonta lokeroitavaksi minkään tyylin mukaiseksi.
Jazziin sekoitellaan mausteiksi ainakin iskelmällisyyttä, etnovivahteita ja ripaus gospelia. Keitoksesta muodostuu sen verran omaleimainen ja maukas, että pälkäneläisyleisö tuntui pitävän kuulemastaan.
Bändin sointia hallitsee Masa Orpanan saksofoni, jota Vuorisen vanhakantainen urkusoundi myötäilee. Janne Tuomen hillityn tarkka rumpalointi ja Ville Rauhalan intensiivinen pystybassottelu hitsaavat homman kasaan. Kaikki musikantit saavat omat soolohetkensäkin.
Navetalla kuultiin monta tuoretta sävellystä, joista useat ovat vielä vailla nimeä.
– Vaikeinta tässä hommassa on keksiä kappaleille nimet, totesi välipuheista vastannut Masa Orpana.
Uusista sävellyksistä muotoutuu kesän aikana uusi levy. Luvassa on kuultujen näytteiden perusteella omaleimaista musiikkia hitaista tunnelmoinneista varsin rivakkaankin revittelyyn.
Erityisesti mieleen jäi ylimääräisenä numerona soitettu Orpanan säveltämä negro spiritual – jolla ei ole vielä nimeä.