Daniel Medelplanin museossa tutustutaan aapisen herraan taiteessa ja tositoimessa

Aapiskukko synnyinsijoillaan

Suomalaisen aapiskukon syntymäkoti on Pälkäneen Taurialassa. Daniel Medelplanin museo juhlistaa Kostianvirran taistelun juhlavuotta

Verantanäyttelyssä on esillä kahdeksan taiteilijan näkemyksiä aapiskukosta.

pienimuotoisella kutsutaidenäyttelyllä, joka sisältää kahdeksan taiteilijan näkemyksiä aapiskukosta.

Aapiskukkoa ovat kuvanneet Allan Frilander Jyväskylästä, Marjut Heiniö Pälkäneeltä, Liisa Knuuti Espoosta, Riitta Mäki Hausjärveltä, Bartolomeo Prencipe Riihimäeltä, Marko Tauru Janakkalasta sekä Paul Tiililä ja Virpi Yli-Vakkuri Pälkäneeltä. Aiheen käsittely ja tekniikka olivat vapaat.

Kukkotyöt ovat kesä-elokuun ajan nähtävillä Daniel Medelplanin museon verannalla, minkä jälkeen ne jäävät taiteilijoiden lahjoituksena museon kokoelmaan.

 

Kukko osoittaa sivistyksen tietä

Kukkolalaiselle Juho Hoppulalle kuulunut aapinen vuodelta 1853 on Kukkolasta kotoisin.

Euroopan vanhin säilynyt kukkoaapinen on vuodelta 1578 ja peräisin Puolasta, vaikka sitä nykyään säilytetään Trinity Collegen kirjastossa Cambridgessä. Kristillisessä kulttuurissa kukko on valvomisen symboli, joka monien kirkontornien huipulla kuuluttaa sivistyksen ja evankeliumin sanomaa.

Perinteinen aapiskukko kulkee karttakeppi kädessä, mutta kukoksi poikkeuksellisesti se osaa munia namuja tai pikkurahoja ahkerille lapsille, kun nämä onnistuivat etenemään lukutaidon portaissa.

Suomen ensimmäisen aapiskukon ilmestyminen kirjan alkulehdelle ei tapahtunut edullisissa olosuhteissa: kuusi vuotta aikaisemmin oli käyty Kostianvirran taistelu, jossa Pälkäne oli joutunut perusteellisen hävityksen ja tuhon kohteeksi, ja koko maata oli jo sitä ennen koetellut ja kuluttanut Ruotsin valtion käymä pitkä sota.

Kirjapainot oli siirretty Ruotsiin turvaan, kun taistelut olivat alkaneet uhata Suomen aluetta. Ei ollut paperia eikä painomustetta, ei mitään tarvikkeita eikä välineitä.

Siksi Näppilän talon loisena elelevän Daniel Medelplanin kaivertamat puiset painolaatat ja Gezeliuksen aapisen mukaisen kirjan painaminen omatekoisilla laitteilla olivat jo hämmästyttävä suoritus. Kukon ilmestyminen hätäajan aapiseen oli sitäkin ihmeellisempi

E. N. Setälän Veikon ja Siskon aapiskirja vuodelta 1929 on kuvitettu linoleumikaiverruksin. Sitä on olemassa vain 500 numeroitua kappaletta.

taidonnäyte.

1990-luvulla kukko piiloutui

Daniel Medelplanin museon perustaja ja omistaja Arja Liutta on varma, että Medelplan itse oli vanhastaan aapiskukon tuttava.

– Hän oli sivistynyt ja koulutettu mies, entinen Viipurin kirjapainon johtaja ja kotoisin Tukholmasta. Hän oli varmasti nähnyt saksalaisia ja ruotsalaisia kukkoaapisia ja tiesi siis, että aapinen ja kukko kuuluivat yhteen, Arja Liutta perustelee.

Kaikesta huolimatta voisi luulla, että kirjainten veistämisen puisille painolaatoille oli jo riittävän työlästä.

Mutta Medelplan teki mitä teki, ja syytä voi vain arvailla – ehkä hän köyhtyneenä ja entiseen asemaansa nähden aliarvostettuna halusi näyttää taitojaan, tai ehkä hänessä heräsi taas taiteilija, joka janosi luovaa työtä. Tai hän halusi vain ilahduttaa lapsia.

Salo- Somerkiven Meidän lasten Aapisen 14. painos on vuodelta 1959.

Arja Liutta kertoo, että Medelplanin jälkeen kukko pysytteli tiukasti suomalaistenkin aapiskirjojen herrana noin 280

Arja Liutta Daniel Medelplanin museon portailla. Taustalla näkyy Kosti Hakasen veistämä museo tunnuskuva.

vuotta, kunnes se jostakin syystä katosi 1990-luvulla. Tilalle tuli kaikenlaisia muita eläimiä, satuolentoja ja jos mitä, mutta viimein kukkokin taas palasi ainakin yhteen aapiseen – ja kenenpä muun kuin Mauri Kunnaksen toimesta.

Daniel Medelplanin museon pysyvässä näyttelyssä on esillä erilaisia kukkoaapisia, joista vanhin on vuodelta 1853.

Museo on avoinna kesä- elokuussa sunnuntaisin kello 14–16 tai sopimuksen mukaan. Museo sijaitsee Pälkäneen Kukkolan kylässä osoitteessa Medelplanintie 45.

Daniel Medelplanin museo sijaitsee samalla paikalla, jossa Medelplanin alkuperäisen asunnon oletetaan olleen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?