Kostia Kyliltä

Pietari Suuri teki Euroopan kruunupäille selväksi, kuka saavutti voiton Pälkäneellä

Verinen Kostianvirta kirkasti tsaarin kruunua

Kostia, Kyliltä, Uutisnostot

Pietari I Suuri. Akvarelli Pirjo Kukkonen

Kostianvirran taistelun päättyessä venäläisten yllätyshyökkäykseen Mallasveden yli Mälkilään Kaarle Kustaa Armfeltin joukkojen selustaan 6.10.1713 tavallisten pälkäneläisten elämä oli järkkynyt perustojaan myöten. Kodit oli hävitetty, pellot sotkettu, hengissä säilyneet paenneet piilopirtteihin. Kauhu kolkutti jokaiseen oveen.

Kurjuutensa ja henkiinjäämistaistelunsa keskellä pälkäneläiset eivät aavistaneet, että Venäjän hallitsija, nuori, omapäinen ja lahjakas tsaari Pietari parhaillaan käytti heidän kohtaloaan maineensa kohottamiseen ja Venäjän valtakunnan vahvuuden ja menestyksen osoittamiseen.

Harva nykyinenkään pälkäneläinen tietää siitä, eikä edes venäläinen historiantutkimus ole aikaisemmin puuttunut kovin syvällisesti Kostianvirran taisteluun ja sen jälkeisiin tapahtumiin.

Heinäkuussa ilmestyvä uusi venäläis-suomalainen historiajulkaisu tuo valoa asiaan. Kaiken ikäänsä kesäpälkäneläisinä asuneet veljekset Tapio ja Seppo Korppoo ovat parhaillaan kääntämässä suomeksi ja englanniksi tutkimusta, jonka on laatinut nuori venäläinen tutkija Aleksei Blandov, Pietari yliopiston historian laitoksen jatko-opiskelija.

– Tarkoitus on, että tutkimus julkistetaan samaan aikaan, kun Pälkäneellä järjestetään perinteinen Kostia-tapahtuma, kertoo Tapio Korppoo.

Aleksei Blandov tulee itse puhumaan perjantaina 26.7. Nuijalla järjestettävän Sotahistoriallisen seminaarin yhteydessä. Puhe tulkataan suomeksi.

 

Ennen tutkimatonta aineistoa

Tapio Korppoo viettää mahdollisimman paljon aikaa vapaa-ajan kodissaan Pälkäneellä. Täällä ovat hioutuneet monet suunnitelmat Kostianvirta-tutkimusta varten.

Aleksei Blandovin kaltaisen lahjakkaan opiskelijan saaminen Kostianvirran taistelun tutkijaksi on ennen kaikkea veljeksistä vanhemman, Seppo Korppoon ansiota. Hän on paljon Venäjällä työskentelevä liikemies, joka onnistui luomaan yhteyden Pietarin yliopiston historianlaitosta johtavaan professoriin ja sai tämän suostumuksen hankkeelle.

– Venäjälläkään ei ole julkaistu paljon tutkimustietoa suuren Pohjan sodan Suomen taisteluista. Aleksei on löytänyt arkistoaineistoa, jota kukaan ei ole ennen häntä tutkinut, Tapio Korppoo kertoo.

Kuka tahansa ei olisi voinut ryhtyä työhön, sillä 1700-luvun alussa käytetty venäjän kirjakieli ja kirjainmerkit ovat syntyperäisille venäläisillekin vaikeita ymmärtää, Korppoo selittää.

Osa tutkimuksesta koostuu näistä asiakirjoista, joista julkaistaan sekä suomen- että englanninkielinen käännös. Tapio Korppoo on laatinut suurimman osan käännöksistä itse. Nyt esiin nostettu arkistoaineisto johtaa suoraan Pälkäneelle taistelun keskelle.

– Aineistossa on kirjeenvaihtoa armeijan päällystön ja virkamiesten välillä sekä muun muassa erään ruotsalaisen Kostianvirran taistelussa venäläisten vangiksi jääneen luutnantin kuulustelupöytäkirja, joka on mielenkiintoinen aikalaiskuvaus

tapahtumista Ruotsin armeijan näkökulmasta, Tapio Korppoo kertoo.

Ohessa on esimerkkinä Pietari Suuren lähettämä kirje Puolan kuningas August II Väkevälle.

 

Kaikkivaltias siunasi aseemme…

Venäläisten lyömä voitonmitali Kostianvirran taistelun muistoksi. Kuva Tapio Korppoo

Venäjälle kaikki voitot ympäri Eurooppaa rehentelevästä Kaarle XII:sta ja Pohjolan suurvallasta olivat arvokkaita, mutta Suomen valtauksella oli oma erityistehtävänsä.

Tsaari Pietari I, jonka myöhempi historiankirjoitus tuntee Pietari Suurena, oli perustanut uuden pääkaupungin Itämeren rannalle Neva-joen suuhun, ja hänelle Suomen miehittäminen merkitsi samalla Pietarin kaupungin aseman turvaamista ja vahvistamista.

Pietari Suuren keskeisiin uudistuksiin kuului myös laivaston perustaminen Venäjälle, joten suurkaupunki, josta aukeni meriyhteys Atlantille saakka, oli hänen suunnitelmissaan ratkaisevan tärkeä.

Siispä Armfeltin joukkojen lyöminen Kostianvirralla ja Ruotsin rintamalinjojen karkottaminen kohti Pohjanmaata repäisi riemun valloilleen Venäjällä. Taistelusta lyötiin voitonmitali, jota jaettiin valtiollisille vieraille, ja ympäri maata levisivät Pietarin painattamat lentolehtiset, joissa kerrottiin Kostianvirran taistelusta.

Pietari ei tyytynyt ylvästelemään vain omassa maassaan, vaan lähetteli Euroopan kruunupäille ja muille vaikutusvaltaisille tuttavilleen kirjeitä, joissa hän hehkutti Venäjän armeijan menestystä Pälkäneellä.

Ajan tavan mukaan oli tietysti mainittava, että itse Kaikkivaltias oli ollut johtamassa voittoon, olkoonkin, että Pietari itse oli kyllästynyt kirkon

Aleksei Blandov (s.1989) on jatko-opiskelija Pietarin yliopistossa. Kuva Tapio Korppoo

keskeiseen asemaan Venäjällä ja halusi vähentää sitä.

– Pietari Suuri oli taitava diplomatian alalla. Hän tosiaan osasi käyttää propagandaa, Tapio Korppoo toteaa.

Nuori uudistusintoinen tsaari halusi tuoda Venäjälle länsimaista kulttuuria ja elämäntapaa ja epäilemättä päteä itsekin länsimaisten hallitsijoiden joukossa. Kaarle XII:n armeija oli aikansa nöyryyttänyt Baltiaa, Puolaa ja Saksia – nyt Pietarilla oli kova tarve näyttää, että Eurooppaan oli nousemassa uusi suurvalta.

Pälkäneen voitosta tuli hänelle yksi käyttökelpoinen työkalu.

August II Väkevä

  • 1670–1733
  • Saksin vaaliruhtinas 1694–1733
  • Puolan kuningas 1697–1706
  • Ruotsin Kaarle XII:n serkku
  • Valittiin vaaleilla Puolan kuninkaaksi; pyrki saamaan Puolaan perintökuninkuuden siinä onnistumatta.
  • Kävi Pyhän liiton turkkilaissotaa Venäjän, Itävallan ja Venetsian kanssa 1600-luvun lopussa.
  • Liittoutui Tanskan ja Venäjän kanssa Ruotsia vastaan saadakseen haltuunsa Kaarle XII:n omistukset Liivinmaalla.
  • Aloitti suuren Pohjan sodan hyökkäämällä Riikaan helmikuussa 1700.
  • Kaarlen armeija löi Augustin armeijan useita kertoja vuosina 1700–1706 ja syrjäytti hänet Puolan valtaistuimelta.
  • Liittoutui Venäjän kanssa 1704, mistä alkaen Puolan riippuvuus Venäjästä vahvistui
  • Palasi Venäjän avulla Puolan valtaistuimelle vuonna 1709 mutta Puola oli lopun hänen hallintokauttaan käytännössä Venäjän alainen.
  • Taiteiden ja arkkitehtuurin harrastaja, loi Dresdenin kaupungista mittavan kulttuurikeskuksen.
  • Sai lisänimensä poikkeuksellisista voimistaan ja suuresta koostaan.

Tsaari Pietari Suuren kirje Puolan kuninkaalle, August II Väkevälle

Teidän Korkea Ylhäisyytenne, yksinvaltias kuningas ja vaaliruhtinas, rakkain veljemme, ystävämme ja naapurimme.

Kun joukkomme, jotka olivat yliamiraali ruhtinas Apraksinin johdolla Suomessa, olivat edenneet Turusta Helsingin kautta Hämeenlinnan linnoituksen lähelle, ne eivät kohdanneet siellä vihollisarmeijan taholta vastarintaa vaan perääntyi heittäen tykkinsä järveen. Ja tämä armeija, jonka johdossa oli kolme kenraalimajuria, Armfeldt, Fitinghoff ja la Barre siirtyi 4 mailia pohjoiseen ja linnoittautui Pälkäne-joen rannalle, joka oli heille edullinen siitä syystä, että joen toisessa päässä oli suuri järvi.

Joukkomme rakensivat kuitenkin lauttoja ja lokakuun 6. päivänä osa miehistämme lähetettiin lautoilla yli järven vihollisen selustaan. Ja kun ne lähestyivät vihollista, me samaan aikaan ylitimme joen, rakuunamme melkeinpä uiden ja jalkaväki lauttojen avulla ja hyökkäsimme vihollisen linnoitteiden kimppuun.

Ja vaikka vihollinen puolustautui kiivaasti, Kaikkivaltias siunasi aseemme antaen meille suuren voiton vihollisarmeijasta. Näin vihollisen armeija menetti koko tykistönsä ja ajettiin pois linnoituksesta, ja myös paljon sen miehiä kaatui ja jäi vangeiksi.

Tämän vuoksi kiirehdimme ilmoittamaan Teidän rakkaalle majesteetillenne tällä kirjeellä ja edustajamme Aleksei Daškovin raportilla siitä, kuinka valtavat olivat vihollisemme menetykset kaatuneina ja haavoittuneina, ja kuinka monta vankia, tykkiä ja muuta siltä on saatu.

Emme epäile ollenkaan, etteikö hyökkäyksemme Suomeen ja onnekas voittomme tuota Teidän rakkaalle majesteetillenne mielihyvää, varsinkin kun vielä kerromme, että vihollinen on menettänyt siellä armeijansa ja maakuntansa, ja siitä on näin tullut heikko ja voimaton.

Näin ollen jätämme Teidät rakas majesteettinne Kaikkivaltiaan suojelukseen, Teidän majesteettinne uskollinen veli, ystävä ja naapuri.

 

 

Pietari.

Pietarissa 4. marraskuuta 1713.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Tilaa digilehti