Kostian muistomerkkialueen siunaaminen aloitti virallisesti Kostianvirran taistelun 300-vuotismuiston juhlinnan

”Kostian uhri ei ollut turha”

Kirkkoherra Jari Kemppaisella oli mukanaan tykinkuula, joka jäi kantojyrsimen terään pappilan pihassa.

Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlinta aloitettiin sunnuntaina Pälkäneellä.

Jumalanpalveluksen jälkeen järjestettyyn juhlaan kuului muistomerkkialueen siunaaminen sekä puheita, tarjoilua ja musiikkiohjelmaa.

Alun perin juhla oli suunniteltu maaseutupuiston ensimmäisen osan vihkiäisjuhlaksi, mutta se oli muutettu pelkästään Kostian juhlavuoden avaukseksi, ”josta alkaa maaseutupuiston rakentaminen”.

Kaikkia muistomerkkialueen kunnostustöitä ei myöskään saatu valmiiksi juhlaan mennessä, vaan esimerkiksi aidantolppien väliin kuuluvat metalliketjut asetetaan paikoilleen vasta myöhemmin.

Puheissa kiiteltiin tulevaa maaseutupuistoa ”kuntalaisten yhteiseksi olohuoneeksi”, joka lisää liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuksia kaikenikäisille. Tarkoituksena on muun muassa paikoitellen helpottaa maastossa liikkumista portailla ja pitkospuilla tai vastaavilla sekä lisätä reitin varrelle ikäihmisten kuntoilulaitteita.

Käytännössä maaseutupuiston suunniteltu reitti kulkee lähes kokonaan jo olemassa olevia teitä pitkin.

Keskeneräisen muistomerkkialueen siunasi kirkkoherra Jari Kemppainen, ja juhlan juonsi Seppo Rinne.

Tervehdyssanat esitti Pälkäneen kunnan kehityspäällikkö Tuula-Maria Mattila. Musiikkiohjelmasta vastasivat Pohjalahden poikien soitinyhtye Pohjalahti Boys sekä Johanna Järvinen, joka esitti yksinlaulua Matti Huomon harmonikkasäestyksellä. Tarjoilusta vastasi Kirjapiiri.

Juhla päättyi yhteislauluun Synnyinmaani laulu.

 

Pälkäne Euroopan polttopisteessä

Kunnanjohtaja Esko Arasalo piti juhlapuheen.

Juhlapuheen piti kunnanjohtaja Esko Arasalo. Hän muistutti Kostianvirran taistelun mittasuhteista, jotka 300 vuoden jälkeen tarkasteltuna saattavat vaikuttaa hämäriltä.

Pälkäne oli silloin suurvaltojen armeijoiden kohtaamispaikka, ja koko Euroopan tulevia kohtaloita ratkaistiin Kostianvirran rannoilla.

– Pälkäne oli Euroopan polttopisteessä, Arasalo sanoi.

Oma lukunsa tarinassa on taistelun muistomerkki, joka itse asiassa on pystytetty vähintään yhtä paljon sortokauden venäläisvastaiseksi protestiksi kuin kertomaan Ruotsin ja Venäjän armeijoiden yhteenotosta.

Yhden asian historian saatto on kuitenkin tehnyt selväksi.

– Kostian uhri ei ollut turha, Esko Arasalo sanoi painokkaasti.

Vaikka taistelu oli ruotsalaisille suuri tappio, ja aiheutti raskaat kärsimykset myös siviiliväestölle, se oli kuitenkin ensimmäinen, vaikka kaukainen askel kohti Suomen itsenäisyyttä.

Kun Suomen alueelle astui vähäksi aikaa uusi isäntä, alkoi hidas herääminen siihen, että eläminen Ruotsin maakuntana ei ollut suomalaisten ainoa mahdollisuus. Kun Suomen sota lähes sata vuotta Kostian jälkeen johti vallan vaihtumiseen, Suomi sai jo autonomian, ja kansallisen heräämisen kausi alkoi.

– Päästään takaisin niihin aikoihin, jolloin tämä muistomerkki pystytettiin. Silloin oli jo lähellä itsenäisyytemme aika, Arasalo totesi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?