Museomakasiini esittelee kadonnutta kansitaidetta

Kaunottaret ja pyssymiehet poseeraavat Sahalahdella

Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttely esittelee jo kadonnutta kansitaidetta.

Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttelyssä Sahalahden museomakasiinissa on heinäkuussa esillä koukuttavia maalauskansia 1900-luvun puolivälin kioskijulkaisuista. Nykyisin nämä komeat kansikuvat ovat jo historiaa, jota säilyttävät vain innokkaat harrastajat.  Filosofian tohtori Kari Elkelä on tällainen keräilijä. Hänen kokoamassaan näyttelyssä voi nähdä yli 300 vanhoja muistoja mieleen palauttavaa kirjaa ja lehteä. Lisäksi saman verran kansikuvia nähdään kuvakehinä tietokoneiden näytöillä.

Naiskauneutta ja shokeeraavia tilanteita tehokeinoinaan käyttävät kansimaalaukset omaksuttiin vuosisadan alun pulp-lehdistä 1940-luvulla taskukirjoihin. Molemmat julkaisut ovat amerikkalaisia keksintöjä, jotka ovat levinneet sittemmin ympäri maailmaa. Muiden viihdeilmiöiden tapaan taskukirjasarjat ovat tulleet Ruotsin kautta suomalaisten nautittavaksi. Esimerkiksi Ruotsin Jaguar-sarjasta tuli suomeksi käännettynä ensin Pantteri-sarja ja myöhemmin Puuma-sarja.

Monet harrastajat metsästävät erityisesti tiettyjen taiteilijoiden kansikuvia. Kansitaidetta 1950–60-luvuilla uudistanut amerikkalainen Robert McGinnis on yksi arvostetuimmista taiteilijoista. Hänen maalaamansa hemaiseva kaunotar on noin 85 suomalaispokkarissa, joista lähes kaikkien kannet voi nähdä myös näyttelyssä.

Tavallista on myös kohdistaa kiinnostus johonkin genreen eli lajityyppiin. Edelleenkin suosittu genre on rikoksista ja niiden ratkomisesta kertova dekkaripokkari, vaikkei niitä enää julkaistakaan yhtä viehättävinä maalauskantisina sarjoina. Näyttelyssä on esillä muun muassa amerikkalaisdekkareista Ruotsissa koottu Manhattan-sarja, suoraan Australiasta kansikuvineen tuotu Carter Brown -sarja sekä Suomessa koottu Ilves-sarja.

Villi länsi pyssymiehineen oli toinen suosittu genre. Brittiläisen Lännensarjan miehekäs ja värikylläinen kansi erottui hyvin lehtihyllystä lukemiston aloittaessa vuonna 1954. Näyttelyssä ovat esillä myös pienikokoinen pokkarisarja Montana ja amerikkalaisaineistoon perustunut Walt Slade -lehti. Vaikka western-kirjallisuutta julkaistiin 1950–70-luvuilla kasapäin, katosi lajityyppi lähes kokonaan vuosituhannen lopulla.

 

Sivellin loi lemmenparin

Naisille suunnattu romantiikka on siitä poikkeuksellinen kioskikirjallisuuden laji, että sen julkaiseminen on jatkunut laajamittaisena aina 2000-luvulle asti. Parhaiten genre muistetaan kioskeista ja antikvariaateista nykyisinkin löytyvistä Harlekiini-kirjoista, joiden useista teemasarjoista ovat näyttelyssä esillä muun muassa Viettelys-kirjat. Niiden tyypillinen kansiaihe on intohimoinen lemmenpari, joka aivan uusimmissa kirjoissa tosin on valokuva eikä enää maalaus.

Pin-up-tyttömaalaukset tuotiin toisen maailmansodan rintamille amerikkalaissotilaiden taisteluhalun ylläpitäjiksi. Sodan loppupuolella Korsulukemisto Ystäväni alkoi julkaista Suomessakin pin-up-kansia, joiden taitavin kotimainen tekijä oli Alexander Lindeberg. Sodan jälkeen amerikkalaismiesten suosiossa olivat pin-up-maalauskalenterit. Suomessa samat kalenterikuvat hyödynnettiin 1950-luvulla kansikuvina Kallessa ja muissa kotimaisissa miestenlehdissä. Muutaman Kallen kanteen sai pin-up-tytön piirtää myös kotimainen kuvittaja Toivo Fahlenius. Nykyisin valokuvat ovat miestenlehdissäkin lähes kokonaan korvanneet maalaustaiteen.

Näyttelytila on Sahalahden kirkon vieressä, noin 35 km Tampereelta itään. Osoite on Vanha Pakkalantie 35, Kangasala.

 

Kaunottaria ja pyssymiehiä -näyttely maalatuista kirjankansista Sahalahden museomakasiinissa 10.–21.7.2013, ke­–pe 14–18, la–su 10–14. Muinakin aikoina voi kysyä esittelyä näyttelyn toteuttajalta, puh. 0400 406 822.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?