Kukkia triathlonin loppusuoralle ehtineen kilpailijan kannoilla ei ole uhkaajia, joten hän päättää juosta takaperin maaliin.
– Ja siinä tulee samanlainen mies kuin Rooman olympialaisten 200 metrin voittaja Liivio Peruutti, Harri Arola tapailee italialaisen Livio Berrutin nimeä.
Selostajan letkautus saattaa mennä kuulijalta ohi, jos yleis- ja urheilusivistyksessä on aukkoja viimeisen puolen vuosisadan ajanjaksolla. Samanlaisia tarinoita tulee taukoamatta, kun Arola keksii vertauksia, vitsejä ja muistoja kilpailijoiden nimistä, juoksutyyleistä, asusteista, tukkamalleista, siviiliammateista…
– Jutut tulevat ja menevät. Pyrin siihen, että ajatus kulkee nopeammin kuin kieli, etten loukkaisi ketään sellaisilla asioilla, jotka ovat heille herkkä paikka. Kukaan ei ole ainakaan tullut jälkikäteen sanomaan, että olisin mennyt rajan yli, Arola sanoo.
Selostaja ylläpitää leppoisaa meininkiä
Reilun neljän tunnin selostusmaraton olisi melkoinen urakka kenelle tahansa puhetyöläiselle. SOK:n kiinteistöpäällikkönä toimiva Harri Arola joutuu työssään silloin tällöin mikrofonin varteen, mutta varsinainen ammattilainen hän ei selostajana ole.
Mies on kuitenkin olennainen tekijä, joka luo Kukkia Triathlonille leppoisaa meininkiä. Sadat katsojat viihtyvät rannassa koko päivän, vaikka kilpailijat kiertävät suuren osan aikaa Kukkiaa ja Haltianselkää ilman että kenelläkään on mitään tietoa kilpailun kulusta.
Arola toivottaa ihmiset aamulla tervetulleeksi, opastaa ilmoittautumispisteelle ja kahvitelttaan. Välillä mies bongaa rannalta tutun hahmon, jolle uhraa muutaman ajatuksen ja jatkaa sitten lupsakkaa tarinointiaan.
– Sen verran yritän tehdä ennakkotyötä, että muistelen vähän vanhoja tapahtumia ja katson etukäteen, onko mukaan tulossa paikallisia suuruuksia tai muita tuttuja. Että vähän mietin mitä kenestäkin uskaltaa letkautella, jos satun tunnistamaan kilpailijoiden joukosta.
Mitään käsikirjoitusta tai muistiinpanoja Arolalla ei kuitenkaan ole, vaan päivä mennään vahvasti intuition perusteella.
– Kyllä kaikki tulee suoraan selkäytimestä. Joskus joku letkautus on mennyt sillä lailla harmaalle vyöhykkeelle, että itseä on jäänyt mietityttämään, mitä toinen siitä ajattelee. Mutta sitten mietin itseäni hämärän rajamailla maratonin maalisuoralla: miten hienolta se tuntuukaan, kun selostaja hehkuttaa Harri Arola from Finland. Siinä ryhti kohenee ja askel kevenee.
Arola pyrkii samaan Luopioisten uimarannassa. Sijoista 52 ja 53 saatetaan käydä päivän kovin kirikamppailu, kun selostaja sopivasti yllyttää. Satoja kisoja kiertäneet konkaritkin saattavat olla otettuja, kun heidät poimitaan kilpailijoiden joukosta ja esitellään katsojille.
– Onneksi minulla on yleensä joku apuna lukemassa nimiä. Ei yksin ehtisi millään tunnistaa kilpailijoita, kun heitä tulee solkenaan rannan vaihtoalueelle tai maaliin.
Suoraan maalista mikrofonin varteen
Triathlonin päivä on ympäröity Harri Arolan kalenteriin jo kymmenen vuoden ajan. Ensimmäisillä kerroilla hän veti numeron rintaan.
– Siirto selostuspuuhiin tapahtui lennosta: yhtenä vuonna Antti Ojalehto hoiti kisan alussa selostuksen ja minä jatkoin, kun selvisin lyhyeltä matkalta maaliin, Harri Arola muistelee.
Tuntikausia kestävän kisan aikana tulee väistämättä rauhallisempia hetkiä. Arola pyrkii siihen, etteivät nekään olisi kuolleita hetkiä.
– Otan mukaan levyjä ja soittelen välissä musiikkia. En minä päivän listahittejä tunne, mutta valitsen sellaisia kappaleita, jotka innostaisivat eteenpäin.
Tämänkesäisen triathlonin selostajantehtävistä sovittiin poikkeuksellisen varhain.
– Ennen oli tapana, että liikuntasihteeri soitteli edeltävällä viikolla ja pahoitteli kun jonkun toisen piti kysyä selostajaa. Mutta kyllähän minä tiesin etukäteen varautua, että taas kysytään, jos ei ole löytynyt ketään parempaa tilalle.
Arola sanoo, ettei triathlonpäivä tunnu työltä, vaan se on myös selostajalle kesän kohokohta.
– Ja kyllä se on myös tapahtuman kannalta tärkeää, jos ihmisille tulee sellainen tunne, että kaikki on mietitty. Monesti hyvinkin järjestetyt tilaisuudet pilataan pienellä, kun kenelläkään ei ole lankoja käsissä, vaan kaikki haahuilevat, että mitäs nyt tapahtuu.
