Kukkiakoto ja Kostiakoti virittäytyivät juhannukseen

Eila Rautakoski (selin) on sommitellut Vierelläkulkijoille ”kerhovaatteet” miesten paidoista. Lilja Metsäranta (vas.) ja Marjatta Savolainen johtivat yhteislaulua Kukkiakodolla.

Luopioisten Kukkiakodossa Vierellä kulkijat virkistivät asukkaita juhannusviikolla ja samoissa toimissa oli Kostiakodin vapaaehtoinen Annu Leppänen. Luopioisissa ulkoilutettiin vanhuksia, paistettiin makkaraa ja laulettiin. Kostiakodissa Pälkäneen kirkolla tehtiin vihtoja ja seppeleitä asukkaiden kutreille Annun veljentytön, Elina Rönnin, viulumusiikin tahdissa. Vihtamestarina oli Väinö Kallio.

Kukkiakodossa kuukauden verran asuneen 81-vuotiaan Leo Rantasen kärräsivät peteineen ulos perushoitaja Sinikka Tikkanen ja sairaanhoitaja Sisko Lindroos. Rantasen mielestä ulkoilu oli mukavaa ja hyvin hän kertoi viihtyvänsä myös Kukkiakodossa, jossa on puhekavereita toisin kuin leskimiehellä kotona. Hoitajat kertoivat, että kaikki halukkaat pääsevät ulos nuuhkimaan kesää, juomaan kahvia ja nauttimaan grillimakkarasta. Leo Rantasen muistoissa nuoruuden juhannukset eivät erotu muista päivistä.

– Silloin tehtiin aina vaan lujasti töitä, kun miehet olivat sotareissulla.

Kukkiakodon rakennusten kulmauksessa hääräsi fysioterapeutti Johanna Rajala grillimestarina, ja vanhusten kanssa rupattelivat omaiset, henkilökunta ja Vierellä kulkijat, joille Eila Rautakoski oli sommitellut lystikkäät ”kerhovaatteet” miesten paidoista. Porukan muusikot Antero Nieminen ja Arvo Mäkinen eivät tällä kertaa ehtineet paikalla, mutta hyvin laulu raikui ilman säestystäkin, kun Marjatta Savolainen ja Lilja Metsäranta johtivat yhteislaulua.

Tellervo Kotamäki Vierellä kulkijoista muisteli lapsuuden juhannuksia, jolloin isän kokoamassa ”risukasassa” paistettiin perunoita.

– Ja juhannuskoivut! Niitä oli ämpärit ja saavit täynnä, ja juhannuksen jälkeen niistä tehtiin luudaksia. Ja hyviä luudaksia saatiinkin.

Väinö Kallio ja Aino Aho mestaroivat vihtoja Kostiakodilla.

 

Vihtamestari Kostiakodissa

Kostiakodin terassilla istui vihdasten keskellä Väinö Kallio, joka on tehnyt vähintään 4200 vihtaa. Luku syntyy, kun hän seitsemän vuotta myi vihtoja kauppakeskuksen pihassa.

– Tein 600 vihtaa ja lokakuuhun mennessä ne oli kaikki myyty, mies sanoo ja kiistää jyrkästi olevansa minkäänlainen mestari. Sen sijaan hän osoittaa vieressä istuvaa Aino Ahoa, joka näppärästi sitaisee koivun oksat vihdaksi.

Aino Ahon mielivihta on pyöreä ”ropsutteluvihta”, kun taas Väinö Kallio suosii pitkää vihtaa, jolla ylettyy lyömään selkään ja lantiolle asti.

– Mutta latvat pitää olla tasan, ettei vihdasta tule piiskaa, Väinö ja Aino korostavat.

Kostiakodin asukkaista monet osallistuivat vihdan tekoon ja he, jotka eivät itse jaksaneet ahertaa, saivat muun porukan tekemän vihdat, joita juhannussaunassa innokkaasti käytettiin.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?