terttuinsa peitoss’ on puu.
Lehdossa laulanta soi satakielien,
hiljaiseen yöhön luo loisteensa kuu.
Mistä suomalaisten rakkaimmat laulut on tehty? Luultavasti tuomenkukista, pihlajanmarjoista, suurista saloista, tuoksuvista lehdoista, siis siitä, mistä suomalaisen sielunmaisemakin. Jos me jostakin osaamme laulaa ja tehdä lauluja, niin juuri metsästä.
Pälkäneen Maanpuolustusnaisten Pälkäne-viikon laulutapahtuma Lottalaulajaiset johdattaa tällä kertaa yleisön puiden katveeseen. Laulajaisten teemana on Mennään metsään, ja lauluvalikoima yltää partiolauluista balladeihin.
– Mukana on lauluja, jotka kertovat elämästä ja seikkailuista metsissä, yksittäisistä puista, metsäkasveista. Kun yhdistävänä tekijänä on metsä, löytyy hyvin erityyppistä aineistoa, kertoo Lottalaulajaisten ohjelmaa kokoava Kirsti Uotila.
Kokonaisuuteen kuuluvat niin Honkain keskellä mökkini seisoo kuin Uralin pihlaja sekä parin tunnin verran muuta metsien tunnelmaa.
– Koivu näyttäisi olevan eniten lauluntekijöiden suosiossa, mutta hyvin edustettuina ovat tuomet, pihlajat, kuuset ja männytkin. Hyvin monipuoliseen maastoon laulumatka vie, Kirsti Uotila lupaa.
Perinnelottia ja lottaperinnettä
Tämän kesän Lottalaulajaisia vietetään tiistaina 23.7 Nuijantalolla. Laulattamassa on Korsukööri ja väliajalla palvelee lottahenkinen kahvipuffetti.
Kesäinen laulutapahtuma on kasvanut pienehköstä paikallisesta lauluhetkestä lähes parin sadan hengen yleisötapahtumaksi. Laulajaiset on myös siirtynyt pysyvästi alkuperäisestä paikastaan Pälkäneen lottien muistokiveltä
Syrjänharjun laelta Nuijantalolle.
– Haluamme varmistaa, että sää ei aiheuta ongelmia, ja että nekin, joiden on vaikea liikkua, pääsevät helposti mukaan, Kirsti Uotila perustelee.
Lottalaulajaisista on tullut muun muassa Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen jokakesäinen kohde. Yhdistyksen väkeä saapuu Tampereen suunnasta kokonainen linja-autollinen, ja he poikkeavat retkellään muissakin pälkäneläiskohteissa.
Heidän vierailuunsa kuuluu aina käynti Syrjänharjun lottakivellä, jossa tällä kertaa muistellaan myös 300 vuoden takaisia tapahtumia. Maisteri Hannu Uotila kertoo siellä juhlavuoden kunniaksi vieraille Kostianvirran taistelusta.
