Kostia 1713: Ennen avaamattomat arkistolähteet tulevat julki näyttävästi neljällä kielellä

Kostianvirran taistelu – The Battle of Pälkäne

Seppo (vasemmalla) ja Tapio Korppoo ovat työstäneet tutkimushankettaan kymmenen vuotta.

Oli kesäpälkäneläiset veljekset, oli sammumaton tiedonjano Kostianvirran taistelun suhteen, oli pitkäaikainen harrastus, oli loistava kielitaito. Oli halu käyttää omia rahoja kaikkien hyväksi, oli taito löytää tarkoitukseen sopiva venäläinen tutkija.

Syntyi Kostianvirran taistelusta kertova uraauurtava tutkimus, jonka ovat ideoineet, kääntäneet ja kustantaneet Seppo ja Tapio Korppoo ja jonka on laatinut nuori venäläinen Pietarin yliopiston historian laitoksen jatko-opiskelija Aleksei Blandov.

Tutkimus Kostianvirran taistelu – The Battle of Finland julkistetaan tämän viikon perjantaina 26.7.  noin kello 17 Nuijantalolla. Samassa yhteydessä nähdään venäläisen taiteilijan Anna Smirnovan laatima ja Korppoon veljesten tuottama noin yhdeksän minuutin pituinen animaatio, joka kuvaa taistelun tapahtumia.

Tutkimuksesta ilmestyvät yhtä aikaa suomen- ja englanninkielinen versio, jotka esittelee Seppo Korppoo. Aikaisemmista tiedoista poiketen tutkimuksen kirjoittaja ei pääse paikalle, koska häntä tarvitaan omassa yliopistossaan.

 

Mitä Armfelt sanatarkasti kirjoitti?

Blandovin tutkimus ei muuta tähänastista käsitystä Kostianvirran taistelun pääpiirteistä, mutta tuo siihen kosolti tarkennusta, uutta tietoa yksityiskohdista ja ennen kaikkea sitä, mitä tähän asti on kokonaan puuttunut: kosketuspintaa taistelun tapahtuma-aikaan.

Kirjan 67 sivusta yli puolet on alkuperäisten dokumenttien translitterointeja ja käännöksiä, jotka tulevat nyt ensi kertaa kaiken kansan luettaviksi.

Fram för linien woro grafwar der utj folcket kunde stå betäckte öfwer bröstet och på brädden af de samma bulckar lagda som skylde hufwudet, at man der under skadelöst kunde wattnet och andra stranden beskiuta, kuvailee Pälkäneen sotapäällikkö, kenraalimajuri Carl Gustaf Armfelt ruotsalaisten joukkojen puolustuslinjaa Kostianvirran rannalla raportissaan taistelusta valtaneuvos, kreivi R. J. von Fersenille.

Raportti on lähetetty lokakuussa 1713 eli mahdollisimman pian taistelun jälkeen. Se julkaistaan nyt tiettävästi ensimmäisen kerran

Carl Gustaf Armfeltin valtaneuvos Fersenille lähettämän raportin mukana ollut karttapiirros on kirjan kuvitusta. Kartta saattaa kuulua Stiernschanzin suunnitelmaan, jonka mukaan Kortianvirta linnoitettiin ennen taistelua. Kirjan kuvitusta.

kokonaisuudessaan.

Vanhan ruotsin kielen vaikeus ei haittaa, sillä kirjassa on sekä alkuperäislähteen teksti että käännös. Samalla tavoin on käännetty kaikki kirjassa olevat venäjänkieliset asiakirjat suomeksi – tai toisessa versiossa englanniksi. Kaiken kaikkiaan ennen julkaisematonta tietoa Kostianvirran taistelusta voi siis lukea neljällä kielellä.

Tutkimuksen yksi suuri vahvuus on siinä, että lähdemateriaalia on kaikkien nähtävissä. Seppo ja Tapio Korppoo selittävät, että koska he eivät itse ole historiantutkijoita, he haluavat, että lukijat voivat tarkistaa itse käännöksen yksityiskohdat.

Tietoa rintamalinjojen keskeltä

Tutkimuksen kirjoittaja, Pietarin yliopiston jatko-opiskelija Aleksei Blandov (s.1989).

Kirja ei voi olla herättämättä lukijan mielikuvitusta, vaikka se on selkeä tieteellinen tutkimus, jossa käydään perusteellisesti läpi taistelua edeltäneet tapahtumat, armeijoiden kokoonpanot ja suunnitelmat sekä taistelun vaiheet.

Dokumentit valaisevat yksityiskohtia niin mielenkiintoisesti, että niitä jää miettimään pitkäksi aikaa. Osa venäläisdokumenteista on ilmeisesti kaivettu esiin ensi kertaa sen jälkeen, kun ne on kätketty arkistoon.

Muun muassa venäläisten ottamista sotavangeista ja sotasaaliista on kirjassa yksityiskohtainen luettelo. Minne lienevät kulkeutuneet Venäjän mahtavassa armeijassa Pälkäneellä saaliiksi saadut 16 rumpua, 84 lapiota ja 10 hakkua? Kirjanpito on ainakin ollut tarkkaa.

Mielenkiintoinen on kenraaliamiraali Fjodor Apraksinin laatima maihinnoususuunnitelma niitä joukkoja varten, jotka ylittivät Mallasveden lautoilla. Suunnitelmasta on olemassa yksityiskohtainen piirros, mutta alkuperäisdokumentti on liian huonokuntoinen käytettäväksi sellaisenaan, joten siitä on tehty jäljennös kirjan kuvitukseen.

Tutkimuksesta selviää myös esimerkiksi, kuka oli Axel Christopher Neubohm ja mitä hänen kohtalonsa kertoo myöhemmille sukupolville.

 

Golitsynin murheet

Kaikkivaltiaan avulla, venäläiset löivät vihollisen järven rannalta ja kaikista linnoituksista joen vastarannalla, ja ne ajettiin kuin jänikset pakoon metsiin. Ja heidän oli jätettävä tykkinsä ja haupitsinsa, lippunsa ja rumpunsa. Ja suuri joukko sekä upseereita että sotilaita surmattiin.

Taiteilija Anna Smirnovan rekonstruktio lautasta, joilla venäläiset ylittivät Mallasveden. Kuva animaatiosta, joka nähdään perjantaina Nuijantalolla. Kirjan kuvitusta.

Näin lennokkaasti Kostianvirran taistelun viimeisiä tapahtumia kuvaa venäläisten ”Raportti voitosta Pälkäne-joen lähellä”. Tsaari Pietari suuri sai aiheen voitonmitalin lyöttämiseen ja ylvästelevien kirjeiden lähettelyyn aristokraattisille tuttavilleen Euroopan hoveissa.

Mutta sota ei ollut ohi, ja miehistö tarvitsi yhtä ja toista Kostianvirran taistelun jälkeenkin. Pietarin hovissa juhlittiin voittoa, mutta venäläisten joukkojen eteneminen Suomen kuraisilla, kohmeisilla ja pimeillä teillä jatkui menestyksestä huolimatta ankarana.

Siitä kertoo muun muassa kenraaliluutnantti Mihail Golitsynin  24. lokakuuta päivätty kirje Apraksinille,  jossa Golitsyn pyytää kenkiä sotilailleen. Jalkineiden lisäksi hän tarvitsisi rahaa palkkoihin, sillä rahaa ei hänen mielestään riitä enää kenellekään.

Muonituskin on hankalaa, koska pitäjissä ei totella niihin lähetettyjä käskykirjeitä. Vain Pälkäneeltä on saatu 80 nelikkoa viljaa, jotka nekin kannettiin yöllä kirkkoon eikä tuotu armeijalle, Golitsyn valittaa.

Kostianvirran taistelusta kertovasta tutkimuksesta ilmestyvät yhtä aikaa suomen- ja englanninkieliset laitokset.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?