Ensiksi kiitos kannustavista viesteistä ja hyvä että keskustelu lähti liikkeelle! Kuten 2.8 ilmestyneestä Kangasalan Sanomista saimme lukea, on asioissa tapahtunut jo edistystä. Toivottavasti Anjan ja Erkin esittelemät muutosehdotukset vielä saavat tarvittavan kannatuksen luottamuselimissä. Olemme nähneet, että osalle valtuutettujakin totuus tehdyistä virhearvioinneista on ollut niin puistattava, että totuutta on ollut lähes mahdotonta hyväksyä.
Muutama täsmennys lienee aiheellinen: Nykyinen, kunnanjohtaja Mäkelän ahtaaksi moittima kunnanvaltuuston sali on 209 m2 + siihen avautuva kahviotila 43,5 m2. Tuleva kulttuuritalon valtuustosali on 195 m2. Tuleva sali on siis 14 m2 –57 m2 pienempi kuin nykyinen. Lähteet: Kulttuuritalo: Piirustuksen nro 1030_02, työnumero 283; Nykyinen valtuustosali: Nykytilanne 17.5.2013 Pääpiirustus Arkkitehtitoimisto Tilatakomo Oy
Toiseksi SD:n valtuutettu Pekka Lahti totesi (SHL 7.8.) että ”Rakennusyhtiö Hartela on vaihtanut oman arkkitehtinsa jo alkuvaiheessa toiseen ja on tehnyt sopimuksen arkkitehdin kanssa, mihin heillä on täysi oikeus.”
Kuitenkin asiakirjoista selviää että arkkitehti Vastamäki teki kulttuuritalon suunnitelmaluonnoksia 26.10.2007–18.5.2011 välillä.
18.5.2011 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan että Kulttuuritalon omistajaksi vaihtuu kunta (Torikeskus Oy:n nimissä), ja että taloon tulee mukaan Kimmo Pyykkö -museo. Seuraavassa otteita Pyykön toukokuussa 2011 kunnalle lähettämästä kirjeestä:
”Tilaratkaisun osalta näen ainoana mahdollisuutena sen, että museoni muodostuisi erilliseksi rakennukseksi / blokiksi esim. lyhyellä lasisella välittävällä osiolla kulttuuritaloon oleellisesti liittyen. Se ikään kuin rauhoittaisi ja muodostaisi eräänlaisen prologin museolle ja edustavasti leimaisi sen taidemuseo-osioksi.
Toiseen kerrokseen tulisi myös ns. henkilö- ja historiallinen osuus, kuten esim. moottoripyörävitriini, diakokoelmat ja filmit esitysmahdollisuuksineen, leikekirjat, fotostaatit ja pienoismalleja.
Näkisin, että olisi merkittävää molemmin puolin, että museoni fasadiin tulisi logo Kimmo Pyykkö-museo mahdollisesti ulkoseinäreliefiin liittyen, jolloin reliefi myös osaltaan oleellisesti profiloisi taidemuseotani ulospäin. Mielestäni on myös erittäin tärkeää että museo-osuus sijoittuisi varsinaisen kulttuuritalon eteläpuolelle valoisampaan ympäristöön. Se olisi suureksi eduksi museon toimivuudelle ja kokoelmalle. Edellä esittämäni visioluonnos on minulle oleellisen tärkeä. Kimmo Pyykkö”
Arkkitehti Vastamäki kertoi minulle saaneensa kyseisen kokouksen jälkeen soiton kunnan johtavalta virkamieheltä, joka totesi että Vastamäen suunnitelmat eivät kelpaa Pyykölle, vaan Pyykkö vaatii tuoda oman arkkitehtinsa tilalle. Toukokuussa 2011 arkkitehti vaihtui Heikkinen-Komoseen.
Muutos tapahtui sen jälkeen kun kunta oli vaihtunut talon omistajaksi ja mukaan tuli Pyykkö-museo.
Nykyinen suunnitelma noudattaa tarkasti taiteilija Pyykön toiveita. Museosta tulee erillinen rakennus johon tulee muun muassa oma suuri hissi ja porraskäytävä; rakennuksen koko on 3 x 182m2 eli 546m2. Lisäksi tulee vaadittu lasinen välittävä osio, eikä Pyykön blokkiin ole kulkuyhteyttä muista kerroksista.
Tekninen johtaja Mikko Ilkka sanoo (KS 2.8.) että ”Suunnittelijan valinnan teki KVR-sopimuksen mukaisesti rakentaja eli Hartela Oy”.
Pekka Lahti ja Mikko Ilkka siis väittävät että vaikka talon omistajaksi ja rakennuttajaksi oli vaihtunut Kangasalan Torikeskus Oy eli Kangasalan kunta, päätti Hartela arkkitehtivaihdoksesta.
Eli jos Pekka päättäisi rakentaa itselleen talon, valitsisi raksaporukka hänelle suunnittelijan, tähän raksaporukalla olisi Ilkan mukaan täysi oikeus. Pekka voisi sitten jännityksellä seurata millaisen talon sattuu saamaan.
Lähteet: Hartelan tarjous 26.10.2007, KH pöytäkirja 18.5.2011 liitteineen, http://www.heikkinen-komonen.fi/Frames_new_news.htm, Kulttuuritalo: Piirustuksen nro 1030_02, työnumero 283, puhelinkeskustelu 20.6.2013
Matti Kauhanen väitti pääkirjoituksessaan (KS 2.8.) että ”Pyykkö on lahjoittanut museolle merkittävän osan teoksistaan”. Tosiasiassa olemme maksaneet 35 000 euroa Kimmo Pyykölle uudelleenvaloksista saadaksemme kopiot teoksista Iso rotta, Rottadivaani, Lintulaukkupöytä ja Lintusohva.
Sopimuksen mukaan Pyykkö lahjoittaa kunnalle kaksi valmista teostaan ja lisäksi ei veloita henkilömuseonsa ulkoseinään tulevasta Kimmo Pyykkö -museologosta. Muut noin sata teosta kunta saa käyttöönsä viideksi vuodeksi. Lähteet: Kokouspöytäkirja KH 18.5.2011, liitteet Kh 21, 24, liite 2 Esisopimus/Deponointi
En millään muotoa kritisoi taiteilija Pyykköä ja kyseenalaista hänen meriittejään, vaan tapaa jolla asiat on kunnassa valmisteltu, päätetty ja tiedotettu. Kangasalan Sanomien ansiokkaasti esitellessä Kimmo Pyykön meriittejä 2.8. lehdessään kulttuuritalo-jutun yhteydessä ei lukijalle selvinnyt Kimmo Pyykkö -museon omistussuhteet, museon toiminnan laajuus, kustannusten määrä eikä niiden kattaminen. Nyt olisi viimeinen hetki tuoda asiat maksajien tietoon – mitä tämä Rottien ja Lintujen talo tulee kustantamaan.
Jokainen asiasta kiinnostunut kuntalainen voi nyt käydä netissä allekirjoittamassa adressin jossa vaaditaan näiden asioiden selvittämistä. Adressi löytyy seuraavasta osoitteesta: http://www.adressit.com/muutos_kimmo_pyykko-museoon. Virpi Kurjen (KS 6.8.) ehdottamat adressit voidaan toki toimittaa kirjastoon jos se kunnanpäättäjille sopii.
Heini Niklas-Salminen
Kommentointi on suljettu.