Luopioisten pitkään odotettu historiateos ilmestynee tänä syksynä.
– Tarkoitus on saada se viimeistään joulumarkkinoille, ellei taas tapahdu jotakin sellaista, mitä kukaan ei voi arvata, kertoo historiatoimikunnan puheenjohtaja Jarkko Pihkala.
Luopioisten historian 1. osan toisen version on kirjoittanut valtiotieteen tohtori, FM Kaarle Sulamaa. Käsikirjoitus valmistui viime syksynä ja sen asiantuntijatarkastajana toimi FT Ilkka Teerijoki, joka kirjoittaa parhaillaan Hämeenlinnan kaupungin historiaa.
Alun perin arveltiin, että teos saataisiin painetuksi jo kevään aikana. Ongelmia on tuottanut budjettiin varattu määräraha, jota riittää korkeintaan noin 300-sivuiseen teokseen. Kirjoittajan mukaan alkuperäinen käsikirjoitus on noin 150 sivua laajempi.
Käsikirjoitusta on pyritty kesän aikana tiivistämään.
– Tarkoitus on, että kirjapainojen tarjoukset saataisiin ensimmäiseen tai toiseen lomakauden jälkeiseen kunnanvaltuustoon. Sitten nähdään, mihin raha riittää, Pihkala selittää.
Hänellä on puheenjohtajana takanaan monivaiheinen ja rankka urakka Luopioisten historian 1. osan valmistelussa. Sitä on nyt kirjoitettu yhteensä neljä vuotta ja välillä on vaihdettu tekijää. Pihkalan mukaan toimikunta on kuitenkin sopuisa ja toimii hyvässä hengessä.
Kauan kaivattu historia
Luopioisten historian kirjoittaminen 1500-luvulta eteenpäin oli pitkään suunnitelmissa jo itsenäisen Luopioisten kunnan aikana, mutta hanke oli pienelle kunnalle liian kallis.
Paikkakunnan varhaisempi historia on jo selvitetty Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen yhteisessä historiakirjassa, sillä Luopioinen oli pitkään Hauhon kappeli, ja kaikkien kolmen kunnan varhaisvaiheet ovat yhteiset.
Kun Pälkäne ja Luopioinen olivat yhdistymässä, kuntaliitossopimukseen kirjattiin päätös, että uusi Pälkäneen kunta teettää historiateoksen, jonka ensimmäisen osa käsittelee aikaa 1500-luvulta 1860-luvulle Luopioisten itsenäistymiseen asti.
Ensimmäisessä vaiheessa kirjoittajaksi valittiin helsinkiläinen dosentti Anneli Mäkelä-Alitalo, joka on erikoistunut 1600- ja 1700-lukujen tutkimiseen, ja kirjoittajan tueksi valittiin toimikunta. Tavoitteena oli, että teos olisi ilmestynyt jouluksi 2011.
Ensimmäinen hanke kaatui
Mäkelä-Alitalon käsikirjoitus ei tyydyttänyt sellaisenaan historiatoimikuntaa. Kokonaisuutta pidettiin liian laajana, sillä käsikirjoituksesta olisi syntynyt vähintään 450-sivuinen kirja, mutta kunnan budjetissa oli varauduttu korkeintaan 300-sivuiseen. Kirjoittaja katsoi tehneensä työtä alipalkatusti.
Toimikunnan mielestä käsikirjoitus oli liiaksi 1600- ja 1700-lukuihin keskittyvä. Kaivattiin lisää tietoa 1800-luvusta, jolloin kunta joka tapauksessa itsenäistyi.
Myös Mäkelä-Alitalon kirjoitustapaa ja hänen käyttämäänsä kieltä käsitteistöä arvosteltiin liian vaikeaselkoiseksi muille kuin asiantuntijalukijoille. Muuten sisältöä pidettiin erittäin hyvänä ja toimikunta uskoi, että tiettyjen muutosten jälkeen syntyisi kaikkia tyydyttävä teos.
Kirjoittaja kieltäytyi muokkaamasta käsikirjoitusta toimikunnan toivomalla tavalla ja sanoi sopimuksensa irti. Koko hanke pysähtyi. Mäkelä-Alitalon kirja ilmestyi kuitenkin, jotta sopimuksen kirjain täyttyisi. Kirjaa ei painettu, vaan siitä tehtiin tulosteet tamperelaisessa Ropposet-kirjapainossa, yhteensä kaksi 100 kappaleen erää.
Pälkäneen kunnanvaltuusto teki päätöksen, että Luopioisten historian 1. osa kirjoitetaan kokonaan uudestaan. Kirjoittajaksi valittiin, VT FK Kaarle Sulamaa, joka on itse juuriltaan pälkäneläinen.
