Leivän synty

13.08.2013 09:59

Perinnepäivänä oli tänä vuonna koettavissa rukiin- tuon suomalaisista leipäviljoista perinteisimmän ja tärkeimmän- koko vuodenkierto aina kylvöstä ruisleivän ja uutispuuron syömiseen.

Ruis kylvetään peltoon jo korjuuta edeltävänä syksynä, yleensä elokuun loppupuolella. Tässä on käytössä kahden käden kylvövakka, josta kylvömies viskoo siemeniä vuorotellen molemmin käsin.
Vilja nousee oraalle jo syksyn aikana. Jos talven olosuhteet ovat suotuisat, lumipeitteen alla talvehtinut ruispelto lähtee kasvuun keväällä heti, kun routa sulaa ja maa lämpiää riittävästi.
Seuraavan vuoden elokuuhun mennessä ruisvainio on tuleentunut korjuukypsäksi ja on aika lähteä elonkorjuuseen. Pellolla tarvitaan niittäjiä, kokoajia eli haravoijia, sitojia ja irtotähkien kokoajia, joten hevoskärryille riittää tulijoita.
Rukiin niittäminen on taitolaji. Osaavan viikatemiehen jäljiltä korret jäävät siistille, yhtenäiselle karholle, josta ne on helppo koota haravalla lyhteen suuruisiksi eriksi. Tylsällä viikatteella työ ei suju, joten niittäjällä pitää olla hiomakivi eli kovasin aina taskussa.

Jauhatuksessa käytettävät käsikivet koostuvat kahdesta päällekkäin akseloidusta laakeasta kivestä. Ylemmän kiven keskellä on reikä, johon jyvät kaadetaan. Kun ylintä kiveä pyöritetään sen ulkokehällä olevasta kammesta, vilja kulkeutuu kivien väliin jauhautuen siellä hienoksi. Valmis jauho valuu ulkokehältä kivien alla olevaan laariin.
Jos jauhoa ei siivilöidä, se on terveellistä ja kuitupitoista kokojyväjauhoa.
Oksalan ruisleivän teossa käytettävä taikinajuuri on tuotu taloon vuonna 1918 Laitikkalasta. Taikinaan lisättävän juuren villihiivat ja bakteerit nostattavat taikinan, joten erillistä hiivaa ei leivonnassa tarvita.
Mäkiuunilta leviävä leivän tuoksu houkutteli ostajia siinä määrin, että vaikka emännät paistoivat kaiken päivää minkä ehtivät, riitti leipäjonoa koko päiväksi.