Valkeakoskelainen talon remontoija halusi tehdä saunasta itsensä näköisen ja kääntyi laitikkalalaispuuseppä Elja Pyykön puoleen. Musiikkia harrastava remonttimies toivoi, että musiikki näkyisi jotenkin saunassa.
– Heittelimme ideoita, mutta kummallakaan ei heti sytyttänyt, mitä se voisi olla.
Hienopuusepäntyö Elmwood Ky:n verstaalla Kangasalan Lentolassa poikennut remontoija ihastui sinkkaliitoksiin. Erityisesti tumman ja vaalean puun liitos on hieno yksityiskohta.
Tästä saunan yhteisideointi jalostui kohti lopullista oivallusta. ”Entäs jos tehtäisiin lauteista pianon koskettimet”, Elja Pyykkö ehdotti.
Laudeprojekti alkoi heinäkuun alussa. Nyt Elja Pyyköllä on koossa ensimmäiset istuinosat ja jalkatasot. Niistä saa esimakua siitä, mitä verstaalla on syntymässä.
Lauteet on tehty tukevasta vaaleasta lehmuksesta. Istuinosan laudat ovat poikittain, sillä jokainen parru on kuin yksi valkoinen kosketin. Valkeiden koskettimien lomaan on upotettu lämpökäsitellystä lehmuksesta tehtyjä tummia koskettimia.
– Vaalean ja tumman kontrasti korostuu, kun lauteet käsitellään lopuksi parafiiniöljyllä, Elja Pyykkö kertoo.
Tummat koskettimet ovat pianon tapaan hieman korkeammalla kuin vaaleat. Kahden ja kolmen mustan koskettimen ryhmät vuorottelevat aivan kuten aidossakin soittimessa. Tämä vaati suunnittelua ja laskemista.
Koskettimisto näyttäisi luonnolliselta, jos se katkeaisi mistä sattuu. Siksi puuseppä halusi sovittaa ehjiä oktaaveja sekä istuinosaan että jalkatasoon.
Tasot ovat kuitenkin hieman erimittaisia. Koskettimien välejä ei voinut kasvattaa, ja siksi koskettimista piti tehdä hieman erilevyisiä. Valkoisia koskettimia on myös monta eri muotoa, koska osa mustista on keskellä valkoista, osa reunassa aivan kuten oikeassa soittimessakin.
L:n mallisten lauteiden kulmiin ei voinut hakea mallia soittimesta. Niihin Elja Pyykkö upottaa nuottiavaimet.
– Toiset kosketinlauteet syntyisivät vähän helpommalla. Ideointia ja suunnittelua olisi vähemmän, ja lisäksi jotkut kohdat osaisi toteuttaa yksinkertaisemmin, puuseppä nauraa.
Uniikkien töiden hinnoittelu on vaikeaa etukäteen. Elja Pyykkö ei pystynyt laudeprojektiin ryhtyessään sanomaan, montako tuntia työ vie. Eikä hän vieläkään tiedä sitä tarkalleen. Nyt lauteita on rakennettu toista kuukautta, ja vie vielä arviolta kuukauden ennen kuin päästään ottamaan ensilöylyt ja videon huipentavat kuvat.
– Toki minä olen tehnyt tässä rinnalla pienempiä töitä. Mutta vielä ei ole hirvitty katsoa, mikä loppusaldoksi tulee.
Kamera seuraa lauteiden valmistumista
Kosketinlauteiden rakentumista pääsee myöhemmin seuraamaan videolta Hienopuusepäntyö Elmwood Ky:n nettisivuilla.
– Tutun kaverin kanssa on ollut monta vuotta puhetta videon tekemisestä. Tällainen erikoisempi projekti tarjosi siihen hyvän tilaisuuden.
Puuseppä tekee puusta ihan mitä vain. Asiakkaille on kuitenkin vaikea myydä ”ihan mitä vain”. Laudevideo saa katsojan mielikuvituksen liikkeelle: hänkin voi keksiä, millaisen yksityiskohdan haluaisi kotiinsa ja lähteä ideansa kanssa puusepän luokse.
Laudevideo tarjoaa katsojalle oivaltamisen iloa, sillä siinä ei heti paljasteta, mitä puuseppä on tekemässä.
– Käsikirjoitus on syntynyt vähitellen matkan varrella, Elja Pylkkö kertoo.
Videota on tehty samanlaisella pieteetillä kuin itse lauteitakin.
– Tässä on hullu yllyttänyt toista, puuseppä nauraa.
Hän on säästellyt kuvauksellisia työvaiheita siihen, että kamerat on saatu paikalle.
– Videon tekijä harrastaa itsekin puutöitä. Hän on ollut innoissaan, kun saa puusepän soittamaan pianoa.
Elja Pyykkö puolestaan odottaa malttamattomana lopullista videota. Sen kuvauksissa on käytetty muun muassa pitkiä kameravarsia, joilla korkeassa verstaassa saadaan aikaan näyttäviä kamera-ajoja.
– Videosta tulee noin kymmenminuuttinen. Nettisivuille siitä on tarkoitus editoida lyhempi mainospätkä.
Kaverit ostivat kevareita, Pyykkö ammattisorvin
Padasjoelta kotoisin oleva Elja Pyykkö on kasvanut vasara kädessä ja viihtynyt pienestä pitäen sahanpurun keskellä.
– Vein jo alle kouluikäisenä isältä työkalut majatyömailleni. Yhteen majaan tein kunnon ovenkin. Se oli niin täynnä nauloja, että isä sai tehdä tosissaan hommia, kun myöhemmin purki ja pilkkoi sitä polttopuiksi.
Ala-asteikäisenä Elja Pyykkö askarteli pistosahan kanssa, tehtaili avaimenperiä ja teki ensimmäisiä tilaustöitä. Tosissaan nuorukainen innostui puutöistä 11-vuotiaana, kun isä osti sorvin.
– Yläasteella sekä itselleni että opettajille oli selvää, mihin minun kannattaa hakea jatko-opintoihin.
Uravalintaa helpotti Puusta pitkälle -kilpailusta saatu 10 000 markan stipendi.
– Kai tuomaristoa hellytti, kun 15-vuotias poika toi kisaan perinteisen kuksan. Toki se oli huolella tehty ja hyvin viimeistelty.
Kun kisan voittajalta kyseltiin, mitä hän aikoi tehdä yläasteen jälkeen, Pyykkö ilmoitti lähtevänsä opiskelemaan artesaanipuusepäksi. Sen jälkeen nuorukainen jatkoi vielä Heinolaan artenomioppiin.
Puusta pitkälle -kisan stipendin Pyykkö käytti entistä hienompaan sorviin.
– Luokkakaverit suunnittelivat silloin moottoripyörien hankintaa. Minä sain ostettua sorvin kaikilla kopiolaitteilla ja muilla herkuilla, kun tingin hintaa ja laitoin sorviin stipendin lisäksi kaikki omat ja mummoilta saadut rahat.
15-vuotiaana hankittu sorvi palvelee edelleen Pyykön verstaalla.
– Sorvaaminen on hauskaa, mutta tavanomaisissa töissä, kuten mittatilaushuonekaluissa, sitä tarvitaan vähän.
Laitikkalan talo valmistui 2008
Elja Pyykkö perusti ensimmäisen puusepänliikkeensä Kangasalle vuosituhannen vaihteessa parin kaverin kanssa. Vuonna 2006 hän ryhtyi yksityisyrittäjäksi ja perusti Hienopuusepäntyö Elmwood Ky:n.
– Kävin Kangasalan ammattikoulun yrityshautomolla hiomassa leveänauhakoneella. Siinä ohessa tutustuin Lauri Vartolaan. Hänen kanssaan oli puhetta oman firman perustamisesta, ja Laurilla puolestaan oli vihiä tästä Lentolan hallista.
Hienopuusepäntyö Elmwood Ky ja Puusepänliike Lauri-Poika muuttivat saman katon alle vuonna 2006. Järjestely on osoittautunut toimivaksi.
– Molemmilla on omat käsityökalut, työt ja asiakkaat. Isot koneet ovat yhteiset ja vuokra maksetaan puoliksi.
Samoissa tiloissa toimivat yrittäjät ovat tavallaan toistensa kilpailijoita. Molemmat tekevät pääosin mittatilaushuonekaluja. Puusepän puoleen käännytään myös, kun erikoiskohteisiin tarvitaan ikkunoita ja ovia.
– Sellaisissa kohteissa on yleensä arkkitehdin tarkat suunnitelmat. Mukavimpia töitä ovat sellaiset, joissa on sen verran vapautta, että myös puuseppä pääsee jättämään kädenjälkensä, Elja Pyykkö sanoo.
Laitikkalalainen Pyyköstä tuli reilut viisi vuotta sitten.
– Kun aloitin yrittäjänä Kangasalla, asuimme Tampereella ja vaimo kävi Hauholla töissä. Hankimme kämpän työmatkan puolivälistä ja päädyimme Pälkäneelle.
Vuonna 2003 Pyyköt ostivat tontin Laitikkalasta. Rakentamaan ryhdyttiin vuotta myöhemmin. Oman työn ohessa tehty talo valmistui muuttokuntoon vuonna 2008. Perheen vanhempi lapsi aloitti tänä syksynä esikoulun, kuopus täyttää vuodenvaihteen jälkeen kaksi vuotta.
