Esitys: Liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa haluaisi tuoda Onkkaalantien liikennejärjestelyt tälle vuosituhannelle

Onkkaalassa eletään kuin valtatien varressa

Kankilantien liittymässä kohtaavat ikivanha kylänraitti, entinen valtatie ja nykyaikainen liikenne. Nykyisellään ne sopivat huonosti yhteen, pohtii liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa.

Pälkäneen kirkonkylässä asutaan jatkuvasti aivan kuin valtatien varressa, vaikka pikatie Lahdesta Tampereelle rakennettiin jo 1960- ja 1970-lukujen taitteessa. Onkkaalantien liikenneturvallisuus laahaa huimasti jäljessä ajastaan, vaikka kevyen liikenteen väylä ja jokunen suojatie onkin rakennettu.

Yksinkertaisesti sanottuna tie on erittäin vaarallinen paikka.

Tilanteeseen havahtui tienvarren asukas, kolmen lapsen isä ja liikennetekniikan tutkija Kalle Vaismaa, joka työskentelee liikenteen tutkimuskeskus Vernessä Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hän päätti yrittää itse tehdä asialle jotain, ja laati omalla ajallaan parannusesityksen.

– Paikallislehden sivuilla on käyty aiheesta keskustelua, ja itse voin omasta pihastanikin havaita, että tie ei ole lapsille turvallinen. Siksi päätin tutkia asiaa, Vaismaa kertoo.

Hänen erikoisalansa on taajamaliikenteen, erityisesti pyöräilyn ja kävelyn tutkiminen. Hän on kirjoittanut ja luennoinut aiheesta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Onkkaalantien liikenneturvallisuusselvitys on mennyt tiedoksi tekniselle lautakunnalle.

 

Taajamassa 60 km/h

Kalle Vaismaan omasta kotipihasta tullaan suoraan liikenteen sekaan.

Kalle Vaismaan tutkimus koskee Tervalepiköntien ja Keskustien välisen alueen liikenneturvallisuutta. Pelkästään kirkon ja Nuijanmäen välillä asuu toista kymmentä korkeintaan alakouluikäistä lasta, ja vaarallisia paikkoja on toista toisensa vieressä.

Nuijaa vastapäätä olevan kerrostalon pääovelta tulevat portaat suoraan ajoradalle, ja monien pihojen kohdalla tien reunassa on puita tai pensasaitoja, jotka huonontavat näkemää.

– Jalankulkijat joutuvat tulemaan melkein ajoradalle asti, nähdäkseen, tuleeko autoja vai ei. Varsinkin lapset ovat siinä vaarassa, Kalle Vaismaa sanoo.

Liian kova ajonopeus on Onkkaalantien perusongelma.

– Jos taajama-alueella on suoria tonttiliittymiä, liikenneviraston suositus on, että nopeusrajoitus olisi 30 kilometriä tunnissa, kun Onkkaalantien pohjoispäässä sallitaan kuudenkympin nopeus, Kalle Vaismaa sanoo.

Neljänkympin rajoitus alkaa taajamaporttien kohdalla. Se tarkoittaa, että nopeutta ruvetaan usein alentamaan vasta Nuijanmäellä.

Mallasveden puolella ei ole koko matkalla kevyen liikenteen väylää, ajoradalla ei ole hidasteita eikä kavennuksia eikä ylipäätään mitään, mikä ohjaisi kuljettajaa hidastamaan.

Tielle on suoria tonttiliittymiä Harjutuulen kohdalta koko matkan kirkolle asti. Koko alue on tiheästi asuttua ja tiellä liikkuu paljon lapsia. Kaikki Mallasveden puolella asuvat koululaiset joutuvat ylittämään vilkkaan Onkkaalantien koulumatkallaan kahdesti.

– Tien molemmilla puolilla saisi olla väylä kevyelle liikenteelle. Mallasveden puolella se voisi olla pelkkä jalkakäytävä, jos tilaa ei ole riittävästi pyöräilijöille. Alle 12-vuotiaat lapset saisivat joka tapauksessa pyöräillä tien molemmin puolin, koska he saavat käyttää pyöräilyyn jalkakäytävää, Kalle Vaismaa pohtii.

 

Hidasteita avuksi

Kalle Vaismaan mukaan kevyen liikenteen tie olisi välttämätön Onkkaalantien molemmilla puolilla. Tästä jalankulkijan on turvatonta lähteä ylittämään tietä.

Kalle Vaismaa mittasi ajonopeuksia ja liikennemääriä Onkkaalantiellä Keiniänkujan kohdalla eli Nuijantalon ja kirkon välisellä alueella viime vuoden elokuussa. Toinen mittauspäivä oli arkipäivä, toinen sunnuntai. Molemmilla kerroilla oli poutainen sää eikä Pälkäneellä tapahtunut mitään erityistä, mikä olisi lisännyt liikennettä.

Mittaus osoitti, että kahteen satunnaisesti valittuun tuntiin mahtuu hälyttävän monta vaaratilannetta. Alueella, jossa korkein sallittu ajonopeus on 40 kilometriä tunnissa, korkein mitattu henkilöauton nopeus oli 71 kilometriä tunnissa.

– Luulen, että ajonopeudet olisivat olleet vielä korkeampia, ellei väliin olisi sattunut hitaampia autoja, joiden perässä ajoi useita muita. Ne olivat ottaneet sallittua nopeutta ajavan kiinni, Vaismaa kertoo.

Kokonaista 20 prosenttia ajoneuvoista ajoi nopeutta, joka ylitti sallitun nopeuden yli 20 prosentilla.  Mittausaikoina ohi pyyhälsi kaksi täysperävaunurekkaa ja yksi linja-auto, jotka ajoivat yli 50 kilometrin tuntivauhtia.

Kalle Vaismaa ei usko, että tilanne paranisi merkittävästi pelkällä nopeusrajoituksella.

– Tarvitaan hidasteita, tien kaventamista, erilaisia elementtejä, jotka visuaalisesti osoittavat autoilijalle, että tässä on ajettava hiljaa. Hidasteet on suunniteltava niin, että raskas liikenne voi edelleen käyttää tietä, mutta väyliä ei voi koskaan keskusta-alueella suunnitella raskaan liikenteen ehdoilla. On hyväksyttävä se, että tällä lyhyellä välillä ne joutuvat ajamaan varovasti, hän sanoo.

Autoliikenteelle on rakennettu hyvät väylät, valtatiet ja moottoritiet. Vaismaa toteaa, että hitaiden ajonopeuksien ei pitäisi taajamissa haitata kohtuuttomasti kenenkään matkantekoa, kun lyhyen matkan päässä pääsee ajamaan vähintään 80 kilometrin tuntivauhtia.

 

Vanhat tiet, uusi liikenne

Onkkaalantie on entinen valtatie. Ennen 1970-lukua se oli väylä kaikelle Pälkäneen kautta kulkevalle raskaalle liikenteelle, rekoille ja linja-autoille.

Tielinja Kostianvirran eteläpuolelta Kankilantielle ja siitä edelleen Alikyläntielle taas on ikivanha kylänraitti, jonka varrelle kirkonkylä on vähitellen kasvanut. Tiet ovat hakeneet paikkansa vuosisatoja ennen kuin autoista tiedettiinkään.

– Viisikymmenluvulla alkoi autojen valtakausi. Teitä alettiin suunnitella ensi sijassa autoliikennettä varten. Sitten suunta kääntyi taas: Keski-Euroopan maissa keskustoja alettiin kehittää kävelijän ja pyöräilijän ehdoilla jo vuosikymmeniä sitten, eikä niistä enää haluttaisi luopua, Kalle Vaismaa sanoo.

Pälkäne ei ole ainoa paikka, johon on jäänyt valtatieongelmia. Niitä ratkotaan parhaillaan esimerkiksi Lempäälässä, jossa on jo valmiina perusteelliset muutossuunnitelmat. Myös Kangasala pohtii samaa kysymystä.

– Tien korjaaminen maksaa, se on selvä. Mutta myös vaarallinen tie on kallis, varsinkin jos jotain kohtalokasta sattuu. Eikä silloin läheskään kaikkea voi korvata, Vaismaa muistuttaa.

Hän on koonnut tutkimukseensa taloudellisia tunnuslukuja, jotka perustuvat Liikenneviraston määrittelemiin yksikköarvoihin. Esimerkiksi korotettu liittymä maksaisi 10 000 euroa. Liikenteestä tullut lievä tilapäinen vamma maksaa yhteiskunnalle 50 000 euroa.

Kahden metrin levyinen jalkakäytävä maksaisi 20 000 euroa sadan metrin matkalla. Yksi liikennekuolema maksaa 1 900 000 euroa.

 

Ihmisen kokoista liikennettä

Kalle Vaismaan parannusesityksessä puututaan myös Onkkaalantien ja Kankilantien sekä Onkkaalantien ja Keskustien liittymiin. Molemmat

Kankilantielle kääntyminen on kevyelle liikenteelle vaarallista, koska kasvillisuuden takaa ei näe tielle. Jos ajaa keskemmälle, joutuu suoraan Onkkaalantieltä kääntyvien autojen tielle.

kaipaisivat parannusta ollakseen turvallisia.

– Kankilantielle pääsee ajamaan Onkkaalantieltä miten kovaa tahansa. Käännös on loiva eikä Kankilantiellä ole mitään, mikä ohjaisi hidastamaan vauhtia, vaikka 30 kilometrin nopeusrajoitus onkin. Kankilantien ylittäminen jalkaisin tai pyörällä on todella vaarallista, koska kasvillisuus estää näkyvyyden, Kalle Vaismaa sanoo.

Keskustien liittymä puolestaan on koko Onkkaalantien vilkkain kohta ja se sijaitsee melkein Kostian koulun portilla. Risteyksessä liikkuu paljon jalan kulkevia ja pyöräileviä lapsia, ja autoliikenne on entisestään vilkastunut S-marketin rakentamisen jälkeen.

Koko keskustan liikennettä pitäisi Vaismaan mukaan tarkastella ennen kaikkea jalankulkijan ja pyöräilijän näkökulmasta.

– Taajamat täytyy rakentaa ihmisiä varten, vaikka pienellä paikkakunnalla tietysti on varmistettava, että autoilla pääsee kunnolla liikkumaan. On osoitettu, että kun taajamassa on kiva liikkua jalkaisin, kävely lisääntyy ja autoilun aiheuttamat melu-, saaste- ja muut haitat vähenevät, hän muistuttaa.

Kalle Vaismaan parannus- ehdotukset

  • Nopeusrajoitus 40 km/h Myttääläntieltä Tervalepiköntielle ja Nopeusrajoitus 30 km/h Tervalepiköntieltä Kostianvirran suuntaan.
  • Ajoradan kavennus.
  • Jalkakäytävä tien länsipuolelle, samassa yhteydessä lisää sadevesikaivoja, jotta vesi ei valu tieltä pihoihin.
  • Rakennetaan hidasteita.
  • Onkkaalantien ja Keskustien liittymän korotus.
  • Onkkaalantien ja Kankilantien liittymän parannus.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?