Parasta aikaa – Pälkäneen Paja on Pälkäneen kunnan projektimuotoista toimintaa, jota rahoittaa Pirkanmaan Ely-keskus. Se käynnistyi viime vuonna ja kestää maaliskuun 2015 loppuun asti.
– Projektin tavoitteena on luoda pysyvä järjestelmä nuorten työnhakijoiden ja pitkäaikaistyöttömien tueksi, kertoo Pajan uutena projektikoordinaattorina elokuun alussa aloittanut Panu Raivio.
Hän seuraa tehtävässä Torsti Niemistä, joka siirtyi keväällä yrittäjäksi. Kesän aikana Pälkäneen Pajalla ei ole ollut toimintaa.
Pajan työskentely on muuttunut viime vuodesta, jolloin sen toiminta perustui ryhmämuotoiseen työskentelyyn, jonka aikana asiakkaita tuettiin työ- ja koulutussuunnitelmien toteutumisessa.
Nykyinen paja on verkostopaja, jonka asiakkaat sijoittuvat opiskelemaan eri oppilaitoksiin tai työskentelemään kunnan eri yksiköihin, yrityksiin ja kolmannelle sektorille. Työskentelyjaksojen aikana tarjotaan tukea sekä työntekijälle että työnantajalle onnistumisen turvaamiseksi. Pajan työskentelynäkökulma on palveluohjauksellinen, mikä tarkoittaa laaja-alaista auttamista eri ongelmatilanteissa. Näitä voivat olla esimerkiksi byrokratian kiemurat sekä asunto- ja velka-asiat.
– Se tarkoittaa sitä, että tartutaan työllistymisen ongelmaan laajemmalla otteella, jotta siirtyminen työmarkkinoille tai opintoihin ja niissä onnistuminen olisi realistisempaa, Raivio määrittelee.
Hänen oma työpaikkansa on edelleen Keskustie 1:ssä perhekeskus Pirtin naapurissa. Tila toimii nuorisotilana, eikä siellä ei ole mahdollista järjestää varsinaista työpajatoimintaa, jossa esimerkiksi valmistettaisiin jotain työpajatuotteita tai tehtäisiin alihankintaa.
– Mutta täältä minut löytää ja täällä otan asiakkaita vastaan, Panu Raivio sanoo.
Oppisopimus, työkokeilu tai palkkatuki
Panu Raivio arvelee, että toimintatavan muuttuminen tehostaa Pälkäneen Pajan toimintaa.
– Jos pajalla ei ole muita työntekijöitä, ohjaaja jää kiinni ryhmään eikä aikaa riitä juuri kenellekään sen ulkopuolella. Nykyisellä menetelmällä pystytään palvelemaan useampia ihmisiä, ja samalla työllistymisen todennäköisyys kasvaa. Raivio sanoo.
Hänellä on käytössään erilaisia työkaluja, joilla voi auttaa nuorta työnhakijaa – tai itse asiassa minkä ikäistä tahansa.
Raivio korostaa, että Pajan toiminta on avointa kaikille vaikka ensisijaisesti puhutaan nuorista, osaksi siksi, että työpajatoiminta on yksi tapa toteuttaa nuorisotakuuta.
– Yksi toimintatapa on tuetun oppisopimuksen menetelmä. Siinä ohjaaja helpottaa oppisopimuksen tekemistä olemalla sekä työntekijän että työnantajan tukena ja pitää koko oppisopimusjakson ajan yhteyttä molempiin osapuoliin, Panu Raivio kertoo.
Kun työttömyys on pitkittynyt tai eteen tulee ammatinvaihto, apuna voi olla myös työkokeilu tai palkkatuen avulla työllistäminen. Työkokeilun tarkoituksena on tutustua eri ammatteihin tai helpottaa työmarkkinoille pääsyä pitkittyneen työmarkkinoilta poissaolon jälkeen.
Työkokeiluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä kulukorvausta. Palkkatuen avulla työllistämien tarkoittaa sinänsä normaalia työsuhdetta, jonka työllistämisen kustannuksia te-hallinto tukee palkkatuen avulla. Nuorille on suunnattu osana nuorisotakuuta oma palkkatukensa eli Sanssikortti.
– Työni onnistumiseksi on olennaista tuntea paikalliset yritykset ja tehdä yhteistyötä työnantajien kanssa. Tavoitteena on rakentaa sellaista työllisyydenhoitoa Pälkäneelle, josta hyötyvät sekä työnhakijat että työnantajat. Työnantajat voivat löytää meistä joustavan väylän saada työntekijöitä erimittaisiin työsuhteisiin. Olen apuna myös tekemässä työllistämisen byrokratiasta helpompaa, Raivio kertoo.
Pälkäneen Pajaan voivat ottaa yhteyttä sekä työnhakijat että työnantajat.
Yksi pääasia: työtä
Panu Raivio on asunut perheineen jo monta vuotta Pälkäneellä, joten hän tuntee paikallisia oloja ja ihmisiä. Hänellä on myös pitkä kokemus työllisyydenhoidosta.
Raivio on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, ja aloittanut uransa Torniossa. Siellä hän toimi työvalmentajana auttaen kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia työllistymään.
Kun perhe muutti Tampereelle, hän siirtyi työskentelemään Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskukseen. Viimeiset kuusi vuotta hän on ollut työ- ja koulutusvalmentajana Etelä-Pirkanmaalla.
– Koko urani on tähän asti ollut työllisyyden hoitoa tavalla tai toisella, hän toteaa.
Suomessa käynnistyi vuoden 2013 alussa nuorisotakuu. Se lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Nuorisotakuun käytännön toteutuminen on kuitenkin takellellut ympäri Suomen.
– Se on ollut minulle itselleni pettymys. Se ei ole päässyt kunnolla vauhtiin, vaikka odotukset olivat kovat, Raivio toteaa.
Työpajatoiminta on yksi tapa tukea nuorisotakuun toteutumista, mutta se ei yksinään riitä kaikkien auttamiseen. Tarvitaan vahvaa yhteistyötä työnantajien, te-hallinnon, kunnan ja työnhakijoiden välillä.
– Henkilökohtaisesti minua kiehtoisi käynnistää Pälkäneelle kampanjaa, vaikka nimellä Pälkäneen nuoret töihin. En toki voi kaikille työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikkaa luvata, mutta teen parhaani, hän lupaa.
