Hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä

Kunta ja yrittäjät kokoontuivat torstaina yhteen yli 200 Suomen kunnassa. Yrittäjän päivän tilaisuuksissa mietittiin muun muassa kunnan imagon kohentamista.

Yrittäjiä kiinnostaa kunnan elinkeinopolitiikka, Pälkäneellä erityisesti uudet yritysalueet, koska niitä on etsitty jo vuosikausia. Asia on kirjattu vuodesta toiseen tärkeimmäksi asiaksi, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Pälkäneen kunnanjohtaja ja kehitysjohtaja kertoivat uusien yritystonttien sijaan strategiaprosessista ja kehityskuvatyöstä, jotka molemmat päättyivät viime vuonna. Papereita esiteltiin kuin valmista työtä: hommat on hoidettu, kun asiat on saatu puristettua mappiin.

 

Kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoi suurista hallintoremonteista, jotka hallitsevat viranhaltijoiden arkea.

Strategiassa kunta linjaa itselleen tärkeät asiat. Kun ne ovat jokaiselle työntekijälle ja luottamushenkilölle selvät, jokaisessa pienessäkin tilanteessa osataan viedä kuntaa oikeaan suuntaan.

Jokainen ilman kauppalappua ostoksille lähtevä tietää, että mielessä pysyy kaksi, maksimissaan kolme asiaa. Jos muistettavaa on enemmän, entisetkin unohtuvat.

Sama pätee strategiaan. Se toimii, jos on yhdessä päätetty pari tärkeää asiaa. Ne pystyy jokainen palauttamaan mieleen aina kun kohtaa tilanteen, johon ei ole valmista toimintamallia.

 

Pälkäneellä on keksitty jotakin suurta ja tärkeää. Kunnan toimintaa ohjaavaa punaista lankaa ei haluta paljastaa kuntamyllerryksessä harhaileville naapureille, eikä edes heikkenevistä palveluista ja kasvavista veroista huolestuneille kuntalaisille.

Google ei tunne Pälkäneen strategiaa, eikä sitä löydy kunnan nettisivuilta. Valistunut kuntalainen tietää kuitenkin, että kunnan toimintaa ohjaavat linjaukset kirjataan vuosittain talousarvion alkulehdille.

Kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattilan mielestä yritysalueita ei kannata ripotella sinne tänne.

Tämän vuoden budjetissa kerrotaan, että ”vuosille 2013–2018 laadittu strategia käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 10.12.2012 ja esitetään liitettäväksi päätöksen jälkeen osaksi tätä talousarviota.”

Valtuuston pöytäkirja löytyy netistä. Se paljastaa, että kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian. Esitys kuntastrategiaksi vuosille 2013–2018 on liitteenä, joka ei kuntalaiselle avaudu.

Ei myöskään kunnanhallituksen valmistelu, jossa selvitetään, että ”kuntastrategian päivitystyö aloitettiin kilpailutuksen jälkeen Airix Ympäristö Oy:n kanssa, joka valittiin myös kehityskuvatyön laatijaksi”.

Myöhemmin kuitenkin todettiin, että ”varsinainen työ tehdään kunnan omasta toimesta kehittämispäällikön prosessiohjauksessa”.

Sitten kerrotaan, mitkä kaikki elimet ovat osallistuneet valmisteluprosessiin. Erikseen mainitaan, että ”yhteistyötoimikunta piti erittäin tärkeänä kuntastrategian jalkauttamista koko henkilöstölle”.

 

Erkki Toivarin mielestä Pälkäneen kannattaisi rakentaa asuin- ja rutisyalue Vimmuun.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Pälkäneellä jälkimmäinen puolisko jää hoitamatta. Kunnanjohtajan ja kehitysjohtajan esitykset kertoivat syyn: hallintouudistukset ovat halvaannuttaneet viranhaltijat ja sumentaneet heidän näkökenttänsä. Kyky reagoida ja toimia on kadonnut loputtomissa palavereissa ja vatuloinnissa.

Pälkäneelle on laadittu pari vuotta kehityskuvaa, jossa linjataan, mihin Pälkäne jatkossa kasvaa. Erkki Toivari kysyi, voitaisiinko Vimmuun rakentaa yritysalue. Olisiko vaikea vastata, että ei, koska kehityskuvaa laadittaessa on päädytty siihen, että uudet yritysalueet tulevat Lahdentien varteen Kirvun, Luopioisten, Valkeakosken ja Hämeenlinnan risteyksiin sekä Valkeakoskentien varteen?

Suunnitelmilla ei ole mitään merkitystä, jos niiden takana ei seisota. Vähän uskallusta, Pälkäne.