”Eivät nuoret ole kiinnostuneita kotiseutuhistoriasta.”
Tämän lauseen pälkäneläinen Anja Mattila-Tolvanen kertoo kuulleensa enemmän kuin yhden kerran.
– Viime keväänä ryhdyin pohtimaan asiaa oikein kunnolla. Kysyn itseltäni, onko asia todella niin, Mattila-Tolvanen kertoo.
Siitä sai alkunsa Pälkäneen pääkirjastolla viime viikolla avajaisiaan viettänyt Kostian-kajo-näyttely, jossa on esillä Epaalan koululaisten tekemiä töitä. Näyttely valottaa lasten näkökulmasta Kostianvirran taistelun tapahtumia, aikakauden asumista, ravintoa ja vaatetusta.
Hämäläinen maisema revitään auki
Epaalan koulun opettajat Hanna Heino ja Sirpa-Liisa Suova-Huuhka kertovat, että koululla todella panostettiin näyttelyn tekoon.
– Koska kyse on taistelusta, jouduimme paneutumaan karuihinkin asioihin. Siihen, kuinka hämäläinen maisema revitään auki ja kuinka sieltä paetaan Mallasvettä pitkin, Heino sanoo.
– Toisaalta askartelimme myös sinirippilippujen alla olevia turvallisia, ehjiä koteja. Mietimme, kuinka oma lippu on ollut puolustamisen arvoinen.
Eräs näyttelykävijä kertoo, että hänen näyttelyyn osallistunut lapsenlapsensa istutti mumminsa sohvalle, ja ryhtyi kertomaan tälle yksityiskohtaisesti tuon ajan tapahtumista.
– Jos minulle nyt sanottaisiin, etteivät lapset ja nuoret ole kiinnostuneita kotiseutuhistoriasta sanoisin, etten usko, Mattila-Tolvanen toteaa.
Lapset juoksivat paitaressuina
Mattila-Tolvasen ja Epaalan koulun väen yhdessä toteuttamassa näyttelyssä nähdään muun muassa kakkosluokkalaisten käsitöitä, joissa he kuvaavat 1700-luvun kansanperinteistä ravintoa. Esimerkiksi metsäkanalinnut, hirvet ja riista ovat aina olleet tärkeä ravinnonlähde maakunnassa-
Sini Virta kuvaa työssään nauriita, herneitä, perunaa ja omenaa, joita syötiin paljon, jos niitä vain saatavilla oli.
– Muiden töissä on esimerkiksi kaloja, koska niitäkin syötiin. Ja sitten syötiin pettuleipää, jota tehtiin puun kaarnasta, Sini tietää.
Kansanparannuksessa lääkinnällisiin tarkoituksiin sen sijaan käytettiin pikeä, tervaa, paloviinaa ja eläinkunnasta saatavaa talia sekä muita rasvoja.
3.-5.-luokkalaiset ovat taiteilleet näyttelyyn vaatteita 1700-luvun Suomesta. Töitä tehdessään he muun muassa oppivat, että lasten vaatetuksessa tyypillistä oli säästäväisyys: että lapset juoksivat ”paitaressuina” pitkät hihalliset pellavapaidat liehuen. Lasten ja naisten arkijalkineet puolestaan valmistettiin tuohesta, puusta tai naudan koipinahasta.
Tuon ajan asumuksia näyttelyyn ovat piirtäneet niin ikään 3.-5.-luokkalaiset.
Mattila-Tolvaselta näyttelyssä on esillä erilaisia taivasvalokuvia.
Näyttely avoinna tämän kuun loppuun saakka.
Kommentointi on suljettu.