Sydän-Hämeen Lehdessä oli 2.10. Lukijalta-palstalla Jussi Järvisen kirjoitus, jossa ruodittiin onnistuneen harvennushakkuun mahdollisuuksia paljolti metsäkoneen kuljettajan näkövinkkelistä. Samalla kirjoituksessa kommentoitiin hiljakkoin harvennushakkuu-teemalla ilmestyneen Mhy Roineen jäsenlehden näkökulmia.
On oikein hyvä, että metsien harvennushakkuiden eri vaihtoehdoista käydään keskustelua ja harvennuksen käytännön toteutukseen kiinnitetään huomiota- erityisesti siksi, että metsissä on eri syistä harvennusrästejä. Metsäkoneen kuljettajan rooli tässä kokonaisuudessa on ratkaisevan tärkeä, eikä tämän roolin täyttäminen ole aina helppoa: välttämätön ennakkoraivaus saattaa olla jäänyt tekemättä, kelirikko on päällä tai puitteet muutoin metsässä eivät ole suosiollisia pyrittäessä hyvään harvennusjälkeen. Tavallaan konekuski saattaa olla tilanteessa ”puun ja kuoren välissä”.
En kuitenkaan tunnista sitä, että Mhy Roineen jäsenlehdessä olisi yleisemmin arvosteltu minkään yksittäisen tahon tekemiä harvennushakkuita tai väitetty pienempien hakkuukoneiden tuovan suurempiin metsäkoneisiin verrattuna ylivertaista etua kaikissa kohteissa, tai aina parempaa tuottoa metsänomistajalle.
Metsäasioissa ollaan tekemisissä luonnon ja ihmisten kanssa, eikä useinkaan ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka sopisi kaikille. Metsurikauteen ei laajassa mitassa liene paluuta ja myös harvennushakkuut toteutetaan jatkossa pääosin konehakkuuna.
Selvää kuitenkin on, että metsänomistajille on hyvä olla tarjolla eri vaihtoehtoja harvennuksen toteutukseen ja Mhy Roineen puunkorjuupalvelu palvelee juuri tätä tarkoitusta. Mhy Roineen korjuupalvelun pääasiallista työsarkaa ovat usein pieniläpimittaiset, ensiharvennusvaiheen ja energiapuukorjuun puustot. Ne eivät usein ole muiden toimijoiden kannalta kovin houkuttelevia työmaita – varsinkin, jos on kyse pienistä kohteista. Mhy Roineen koneyrittäjillä on käytössään vaihtelevan kokoista konekalustoa ja varsin monet metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä pienemmän kokoluokan koneiden hakkuujälkeen. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu tukee toimialueen metsien hoitoa ja on tärkeässä roolissa metsänomistajien metsätalouden kannattavuuden kannalta.
Yhteenvetona voitaneen todeta, että jokaiseen harvennusta kaipaavaan metsään sopivaa tai yhtä ainoaa oikeaa yleiskonetta ei ole olemassa.
Lienee sopivaa lopettaa tämä vastine suoraan lainaukseen Mhy Roineen 2/2013-jäsenlehdestä: ”Vielä 1990-luvun alussa merkittävä määrä harvennushakkuista tehtiin metsurityönä, jolloin hakkuu oli puukohtaista ja ajourat olivat noin 30 metrin välein. Nyt konekautena osaavan ja tunnollisen hakkuukonekuljettajan jälki voi olla yhtä laadukasta. Edellytyksenä on tarpeellisen ennakkoraivauksen teko ennen hakkuuta.”
Pekka Jaatinen
toiminnanjohtaja
mhy Roine
Kommentointi on suljettu.