Kello lähentelee iltakymmentä ja parikymmentä Pälkäneen lukiolaista ulvoo naurusta liikuntasalissa. Kaksi ekaluokkalaista poikaa on istutettu pöydän äärelle. Heidän eteensä on levitetty kaikkea mielenkiintoista, jota tarvitaan illanviettoon valmistauduttaessa.
Poikien tehtävänä on viedä keskustelua eteenpäin niin että heidän toimissaan olisi jotakin tolkkua. Huulipunaa pitkin poskia levittävät ja uutta rusinapussia avaavat kädet eivät nimittäin ole heidän omansa, vaan heidän takana piilossa olevien tyttöjen.
Kaksikko lämpenee vähitellen, ja jutut muuttuvat yhä hervottomammiksi. Vähitellen huutonauru alkaa kuitenkin muuttua tavalliseksi tirskunnaksi. Kun kasvoissa alkaa olla montaa väriä, eikä tilanne enää etene, Satu Kokko viheltää pelin poikki.
Kakkosluokkalaiset tutorit ryhtyvät siivoamaan jälkiä ja levittämään saliin patjoja, joiden päällä voi pelata lautapelejä ennen kuin illan ohjelma jatkuu uusilla rasteilla ja tehtävillä.
Hauska yö tiivistää yhteishenkeä
Pälkäneen lukion yökoulun ohjelma on tarkoin varjeltu salaisuus. Tehtäviä ei paljasteta etukäteen, sillä tarkoituksena on, että oppilaat joutuvat erilaisilla kokoonpanoilla yllättäviin tilanteisiin.
Yökouluidean koululle tuonut äidinkielen opettaja Satu Kokko on suunnitellut ja valmistellut yön ohjelman yhdessä tutoreiden kanssa.
Yökoulu järjestetään lokakuun alussa, kun uudet opiskelijat ovat päässeet kouluun sisälle. Puolentoista kuukauden aikana he ovat ehtineet tulla tutuksi toistensa ja ylempien vuosikurssien opiskelijoiden kanssa. Tässä vaiheessa opettajat tuntevat opiskelijat niin, että osaavat jakaa heidät ryhmiin, jotka toimivat erilaisissa tehtävissä.
Syksyn aikana syntyneitä kuppikuntia rikotaan tietoisesti, jotta opiskelijat joutuvat toimimaan uusien kavereiden kanssa. Erilaisilla kokoonpanoilla on pakko keskustella, koskettaa, tulla fyysisesti ja henkisesti lähemmäs.
Monella rastilla laitetaan yksi ryhmän jäsen erityisesti likoon. Illan ja yön aikana ei kuitenkaan naureta toisille vaan toisten kanssa. Kaiken tarkoituksena on tiivistää koulu- ja luokkahenkeä.
Edellisvuosina on vienyt hetken aikaa ennen kuin pälkäneläis- ja kangasalalaisopiskelijat ovat huomanneet, että he ovat pohjimmiltaan ihan samanlaisia. Tänä syksynä oppilaiden välillä raja-aitoja on kaadettavana poikkeuksellisen vähän.
– Meillä on hyvähenkinen ykkösluokka. Kaikki on lähtenyt toimimaan luontevasti alusta alkaen, Satu Kokko sanoo.
Yökoulu järjestettiin torstain ja perjantain välisenä yönä neljättä kertaa. Edelliskerroilla mukana on ollut myös ruotsin opettaja Annemari Kallioranta, joka oli kehittämässä yökoulua yhdessä Satu Kokon kanssa.
– Mietimme, miten tukisimme ryhmäytymistä lukioon siirtymisen nivelvaiheessa, Kokko kertoo.
Yökoulussa on mukana kolme opettajaa ja kymmenkunta kakkosluokan tutoria. Tällä kertaa yövuoroon Kokon kanssa lähtivät opinto-ohjaaja Lotta Seppänen ja liikunnan opettaja Virpi Moisander.
Myös kuraattori Anne-Maria Niskanen ja psykologi Hanna Keskinen olivat mukana illan ajan. He jututtivat tehtävien lomassa kaikki uudet opiskelijat. Yökoulun tunnelmassa on helppo puhua luottamuksellisistakin asioista.
Perjantaiaamuna kotiin palaili väsynyttä väkeä. Koululle ei mennä yöksi nukkumaan, vaan opiskelijat käyvät sen verran ylikierroksilla, että suuri osa valvoo läpi yön.
Koh Ohno: Japanilainen vaihto-oppilas viettää vuoden Pälkäneellä
Pieneen lukioon pääsee nopeasti sisälle
Pälkäneen lukion yökoulussa ohjeet annetaan sekä suomeksi että englanniksi. Myös monilla oppi- ja välitunneilla toimitaan nykyisin kahdella kielellä.
– En minä kauheasti ymmärrä, mitä suomenkielisillä tunneilla puhutaan, Koh Ohno nauraa.
Japanilainen vaihto-oppilas viettää Pälkäneellä vuoden.
– Vanhempani pitävät Suomesta. He arvostavat suomalaista osaamista ja tuotteita, muun muassa Marimekkoa. Kiinnostuin maasta itsekin, kun aloin opiskella aiheesta netin avulla.
Pälkäneen lukio on osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi.
– Pieneen lukioon pääsee nopeasti sisälle, koska kaikki tuntevat toisensa.
Koh Ohno on huomannut, että suomalaisissa ja japanilaisissa on paljon samaa. Molemmat ovat samalla tavalla ujoja ja hieman jöröjä. Toisaalta molemmissa maissa ollaan myös kovia tekemään töitä, ja sekä Suomessa että Japanissa syntyy laatutuotteita.
