Puutuholainen: Kuusikoita on syytä tarkkailla, mutta paniikkiin ei ole aihetta

Kirjanpainajat yleistyneet Sydän-Hämeessäkin

Kuusen kaarnassa kirjanpainajan iskeytymisjälki näkyy pienenä, pyöreänä reikänä, jonka ympärillä on usein ruskeaa purua. Kuva: Asko Laaksi

Tumma, vain puolen sentin mittainen kuoriainen on saanut metsänomistajien ja metsäammattilaisten niskakarvat pörhölleen. Puita nakerteleva kirjanpainaja (Ips typographus) on lämpimien kesien ja myrskytuhojen ansiosta runsastunut paikoitellen siihen malliin, että kuusikoita kuolee pystyyn.

Kyseinen ötökkä iskee normaalisti jo valmiiksi heikentyneisiin runkoihin, mutta riittävän suuri määrä tuholaisia kykenee tappamaan täysin terveitäkin puita.

Epidemian tasolla kirjanpainajien määrä on vasta eteläisimmässä Suomessa, mutta tänä vuonna laajoja tuhoja on havaittu jo Salpausselän pohjoispuolellakin. Pohjoisimmat tuhot löytyvät Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalasta.

 

Sydän-Hämeessä tuhot toistaiseksi aisoissa

Pirkanmaalla pahimmat esiintymät ovat lounaiskolkassa, jota toissajouluinen Tapani-myrsky runteli pahoin. Kaikkia myrskyn kaatamia puita ei saatu ajoissa korjattua pois ja kuoriaiset iskivät katettuun ruokapöytään.

Pälkäneellä ja Kangasalla tuhot ovat olleen tähän asti pienialaisia ja niitä on ollut harvakseltaan.

– Muutamia ilmoituksia on tullut kirjanpainajien takia tehtävistä uudistushakkuista, kertoo metsäkeskuksen metsätaloustarkastaja Lassi Hakulinen.

– Täällä ilmiö ei onneksi näytä yltyneen kovinkaan pahaksi – ainakaan vielä.

Yhden suuren, terveen kuusen tappamiseen tarvitaan 4000 kirjanpainajaa. Kuva: Asko Laaksi

Metsäkeskus viritti Metsäntutkimuslaitoksen toimeksiannosta maakuntaan kesän ajaksi muutaman pyydyksen, jotka houkuttelivat parveilevia kirjanpainajia satimeen houkutinaineen eli feromonin avulla. Yksi pyydyksistä sijaitsi Pälkäneen Vuolijoella.

Kirjanpainajan normaali parveiluaika on toukokuun loppupuolelta kesäkuun puoliväliin, kun päivälämpötilat ovat nousseet yli 18 plusasteen. Pälkäneen pyydystä kokemassa käynyt Hakulinen sai alkukesästä hyvin saalista.

– Toukokuun lopulla saalismäärät olivat huipussaan, ja kesäkuun puolivälin tietämillä vielä melko korkealla. Sen jälkeen määrät romahtivat, joten toista parveilua ei Pälkäneellä ilmeisestikään tapahtunut, selvittää Hakulinen.

Näin ollen sydänhämäläiset metsänomistajat saavat nukkua yönsä kohtalaisen rauhassa, sillä juuri toinen parveilukerta saman kesän aikana nostaisi kuoriaismäärän seuraavana vuonna huippulukemiin.

Lounaisella Pirkanmaalla ilmeet ovat totisempia, sillä siellä tuholaisia syntyi pyydyshavaintojen mukaan kaksi sukupolvea.

 

Keväällä tuhoja voi hillitä

Kirjanpainajat irrottautuvat syksyyn mennessä tappamistaan puista kaivautuakseen maahan talvehtimaan. Kun puun kuori irtoilee rungosta, ovat tuholaiset jo muualla. Kuolleiden runkojen vieminen pois metsästä syys- ja talviaikaan on siis hyödytöntä, jopa haitallista, koska niissä saattaa asustaa kirjanpainajien luontaisia vihollisia.

Toukokuussa vanhojen kuusikoiden omistajien on syytä valpastua, kun tuholaiset taas parveilevat ja iskeytyvät kuusten runkojen tyviosiin. Pienet, nuppineulanpään kokoiset reiät kuoressa ja ruskea puru reikien ympärillä ja puun juurella juoruavat kirjanpainajan läsnäolosta.

Kun havaintoja löytyy, on syytä toimia. Hyökkäyksen kohteeksi joutuneita puita löytyy varmimmin aurinkoisista aukkojen reunoista, ennestään kuolleiden puiden lähiympäristöstä tai kuivien maiden kuusikoista.

Puut, joihin kirjanpainaja on iskenyt, tulisi poistaa seitsemän viikkoa kestävän toukkavaiheen aikana. Käytännössä tuhokohdan ympäriltä yleensä hakataan kaikki kuuset pois, ettei tuho leviä laajemmalle.

Isojen alojen paniikkihakkuisiin on kirjanpainajan vuoksi turha ryhtyä, koska usein puolenkin hehtaarin hakkaaminen riittää estämään lisätuhot.

Tuhoalueen hakkuusta pitää tehdä metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus kahta viikkoa ennen hakkuun aloittamista tai hakea maksullinen poikkeuslupa työn välittömään aloittamiseen. Metsäkeskus toivoo ilmoituksessa mainittavan, että kyse on kirjanpainajan aiheuttamasta tuhosta. Luonnontuhoihin tarkoitettua Kemera-avustusta ei kirjanpainajakohteisiin myönnetä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?