Eräässä ohjelmassa brittinuorille näytettiin yritysten logoja, julkisuuden ihmisiä ja tietoteknisiä välineitä. Nuoret osasivat nimetä nämä lähes poikkeuksetta. Seuraavaksi kuvaan ilmestyi kasveja, eläimiä ja erilaisia luontokohteita. Kamera kuvasi päitään pudistelevia hiljaiseksi vetäytyneitä nuoria. Ja jos he jonkin eläimen tunnistivat, se oli nähty jossakin tv-ohjelmassa.
Pälkäneläinen erä- ja luonto-opas sekä ohjelmapalveluyritys Eränelon perustaja Heikki Närvänen tunnistaa ilmiön.
– Kotoisassa Suomessakin luonto alkaa osalle porukkaa olla outo ilmiö. Luonto on muuttunut pelottavaksi paikaksi, eikä ihminen enää tunne olevansa osa luontoa. Olisi hyvä muistaa, että kaikesta huolimatta luonnon olemassaolo on elinehtomme, Närvänen sanoo.
Sokkona aistit vahvistuvat
Epaalan koululla 34 alakoululaista häärii Närväsen ympärillä.
Jokaisella olisi jotakin asiaa. Yksi kertoo pitävänsä yli kaiken marjastamisesta, toisella on maailman paras suppilovahverosilmä ja kolmas retkeilee mielellään, koska ”metsässä on niin raikas ilma”.
Närvänen on järjestämässä koululla muutaman tunnin mittaista ympäristökasvatuspäivää. Yrityksensä puolesta hän ei kuitenkaan ole paikalla, vaan suorittamassa ympäristöalan erikoisammattitutkinnon näyttöä, jossa erikoistumisalueena on ympäristökasvatus. Sitä arvioimaan on saapunut Suomen ympäristöopiston kouluttaja Silja Sarkkinen.
– Jos saa ihan rehellinen saa olla, niin ei jännitä ollenkaan, Närvänen toteaa. – On tätä hommaa kuitenkin sen verran kauan tullut tehtyä, vuodesta 2006 yrittäjänä toiminut Närvänen sanoo.
On aika ilves- ja jänisleikin. Jänisten on tarkoitus loikkia jänismäisesti ilvestä piiloon – kokonaan ei siis tule piiloutua, sillä ilveksen tehtävä on saalistaa jänikset katseensa avulla.
Yksi kerrallaan jänikset löytyvät piiloistaan. Tällä kertaa jänöjussit pääsevät kuitenkin saalistamisen jälkeen vapauteen. Eihän yksi ilves mitenkään jaksaisi 33:a jänistä syödä.
Seuraavaksi Närvänen pyytää lasten asettua riviin pituusjärjestyksessä. Parin muodostavat aina rivin lyhin ja pisin, joista pienemmän silmät sidotaan, ja pidempi ohjastaa pienemmän halki metsäpolun.
– Aistien vahvistamisen lisäksi tämä on luottamusharjoitus. Pitää luottaa, ettei toinen vie sinua puita päin, ja muistaa varoittaa kannoista ja muista esteistä.
Vastaavanlaisia harjoituksia Närvänen on teettänyt myös aikuisille asiakkailleen.
Ympäristökoulu kunnan valttikorttina
Närväsen mukaan pienet yksiköt, kuten juuri koulut, ovat parhaita mahdollisia paikkoja kokemuksellisten ympäristökasvatuspäivien järjestämiseen.
Esimerkiksi Epaalassa koko koulu pääsee kerralla kokemaan luontopäivän elämykset, siinä kun suuremmissa paikoissa opetus pitäisi tehdä luokka kerrallaan.
Epaalassa myös luonto on lähellä – eikä vain ympäristönä, vaan luonto arvoineen pyritään kouluarjessa ottamaan monella tapaa huomioon.
Viime syksynä koululla pöhisi kolme mehumaijaa, kun ylempien luokkien tytöt tekivät pihalla kasvavista herukoista mehua. Tätä mehua sitten litkittiin pitkin vuotta. Parhaimmalta se maistui lämmitettynä hiihto- ja luistelupäivien jälkeen.
Ympäristön hyväksi tehdään jatkuvasti ja automaattisesti pieniä tekoja: paperin sijasta oppilaat käyttävät omia käsipyyhkeitä, ruokaa ei heitetä biojätteeseen vaan lautanen syödään tyhjäksi, valot sammutetaan aina kun niitä ei tarvita eikä lämmitystä kytketä liian aikaisin päälle.
Närvänen ei pistäisi vastaan, jos joistakin kouluista ryhdyttäisiin jalostamaan erityisesti luontoasioihin panostavia opinahjoja.
– Olisihan se kunnallekin vetovoimatekijä, jolla se voisi houkutella paikkakunnalle uusia asukkaita.
Kuusi joka juo Coca-Colaa
Pihamaalla on siirrytty uuteen tehtävään. Koululaiset on jaettu ryhmiin, joissa kukin ryhmä saa oman puun, jonka elämää pohtia.
Mäntyryhmäläiset kertovat puunsa olevan nimeltään Antero, ja iältään niin vanha, että se on ehtinyt elää Kostianvirran taistelussa. Puu alkoi kuitenkin voida sodan melskeissä niin huonosti, että se päätti etsiä uuden paikan, joka tuntui jalkojen alla sen verran hyvältä, että se päätti jäädä niille sijoilleen.
Yhtä luonnonmukaista elämää eivät kuitenkaan kaikki puut vietä. Esimerkiksi kuusipuu juo pelkkää Coca-Colaa ja lentää öisin suihkukoneella Las Vegasiin bilettämään.
Vaikka maaseudulla eletään lähempänä luontoa kuin kaupungissa, tunkeutuvat erilaiset mediatodellisuudet tietokonepeleineen tännekin.
Tosin oppilaat vakuuttavat viihtyvänsä yhtä lailla ulkona kuin pelien parissa. Mikko Laine ja Severi Huhtanen sienestävät mielellään ja pelaavat rokea ja pokea.
– Minä vien sienet mummolle, ja mummo tekee niistä keittoa tai tosihyvää sienilevitettä, Mikko kertoo.
Myös eläimet tuntuvat olevan lähellä koululaisten sydämiä.
Kun Närvänen järjestää seikkailun, jossa talitiaiset syövät kuusitiaisten ruuat, kertovat koululaiset paraikaa tekevänsä puukäsityössä linnunruokinta-automaatteja.
Närvänen on uutisesta mielissään.
– Olen hirveän iloinen kaikesta, mitä tehdään lintujen hyväksi. Ja tietenkin muidenkin eläinten.
Kaupungissakin voi kokea luonnon
Luonnon parantava, rentouttava ja piristävä voima on saavutettavissa, vaikkei asuisikaan metsän keskellä.
– Ihminen rentoutuu automaattisesti, kun ikkunasta näkyy vihreää. On esimerkiksi havaittu, että sairaalapotilaat parantuvat nopeammin ja opiskelijat oppivat syvemmin, jos ikkunan takana näkyy luonto.
Närväsen mukaan urbaanilla ja rakennetullakin ympäristöllä on paikkansa niin luontokasvatuksessa kuin maailmassa ylipäänsä.
–Epaalan koulu sijaitsee aivan mahtavalla paikalla luonnon keskellä, mutta kyllä vaan täälläkin olisi hankalampi toimia, jos esimerkiksi ovien edustaa ei olisi asfaltoitu.
Elämyksellisen liikkumisen tapahtumia ja retkiä Närvänen järjestää myös kaupunkiluonnossa.
Hänen päämääränään ei ole tarjoilla asiakkailleen hauskuutta vain hauskuuden vuoksi, vaan toiminnan takana on aina luonnon kunnioittamiseen liittyviä asioita.
Uusia oivalluksia Närvänen tarjoilee asiakkailleen kalvosulkeisten ja tietoähkytyksen sijaan toiminnan ja havaintojen kautta.
– Kurssien ohjelma on suunniteltu aina niin, että ihminen oppii uutta oman ajattelunsa avulla. Omia päämääriä ja luontokäsityksiäni en koe tarpeelliseksi tuoda valmiiksi pureskeltuina.