Pälkäneläisyrityksissäkin eletään maailmantalouden tahtiin. Kun yritysten tuotteet käyvät kaupaksi maailmalla, täkäläisen alihankkijan tilauskirjat täyttyvät.
Kankaanmaalla toimiva JTH-Service Oy valmistaa millimetrin murto-osan tarkkuudella oikeankokoisia muotteja. Niitä tarvitaan, kun valetaan suuria metalliosia esimerkiksi paperikoneeseen tai tuulivoimalaan.
JTH-Service Oy on Artekno-Metallin toimitusjohtajana toimineen Erkki Hämäläisen ja hänen poikansa Tomi Hämäläisen yritys. Muottien ja mallien valmistuksen lisäksi yritys toimii kylmäkoneiden parissa. Ravintoloiden, suurkeittiöiden ja kauppojen kylmäkoneita myydään, asennetaan ja huolletaan pitkin maata.
JTH-Service Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, jonka tuotteet ja toiminta ei juuri näy omalla paikkakunnalla. Naapurihallissakaan ei välttämättä tiedetä, mitä Hämäläisten yrityksessä tehdään.
Yritys avasi ovensa viime viikolla, kun pälkäneläisyrittäjät lähtivät kiertoajelulle tutustumaan oman kunnan monipuoliseen yrityselämään. Roadshown muita kohteita olivat tekstiilipaino Printscorpio, traktorin osia kierrättävä Purkupojat, Strutsitila Syrjynen, Taontapaja Tulikoira sekä ”Pälkäneen Itäkeskus” Rautajärvellä.
Liikkeellä oltiin linja-autolla. Matkat käytettiin hyödyksi yrittäjien ”tartu mikkiin” -osuudessa: yrittäjät kertoivat ajankohtaisista kuulumisistaan sekä esittelivät palveluitaan ja tuotteitaan.
Tärkeää oli myös ajatustenvaihto vieruskavereiden kanssa: puolipäiväretki tarjosi mainion tilaisuuden paikalliseen verkostoitumiseen.
Epävarmat ajat tekevät varovaiseksi
Tuotannon rattaat pyörivät investointien tahtiin. Epävarma taloustilanne on tehnyt yritykset entistä varovaisemmiksi. Hankintoja valmistellaan pitkään ja kilpailutetaan huolella. Kun hankintapäätös vihdoin tehdään, tuotteet pitäisi saada saman tien.
Pienyritysten rahkeet eivät enää riitä, kun kunnat ja niiden hankintarenkaat tekevät hankintansa entistä suuremmissa erissä. Tekstiilialalla on havaittu myös päinvastaista kehitystä.
Aitoolainen Printscorpio oli alkujaan paitapaino, mutta nykyisin sen vahvuus on uusi tulostustekniikka, jonka ansiosta banderollit ja liput pystytään painamaan entistä nopeammin vaikka yksittäiskappaleina. Myös perinteisellä silkkipainotekniikalla painetaan entistä pienempiä eriä.
23 ihmistä työllistävä Printscorpio on pk-yritys, mutta Pälkäneen mitassa suuryritys. Kunnasta löytyy vain muutama isompi yksityinen työnantaja.
Luopioisissa toimivan Soukkio Oy:n asiakkaita ovat valtio, kunnat ja niille urakoivat yritykset. Pahimmillaan tienhoidon urakat ja lumityöt kilpailutetaan joka vuosi, eikä yritys vielä syksyllä tiedä, saako se talven urakat. Silloin on vaikea lähteä konekaupoille.
Pälkäneläisyrittäjien kiertoajelun osanottajakaartia verotti samaksi päiväksi sattuneet konemessut. Myös Soukkio Oy:n toimitusjohtaja Hannu Soukkio edusti Jyväskylässä, joten esittely jäi Eila Soukkion tehtäväksi. Hän harmitteli sitä, ettei laadulle ja huollolle osata antaa arvoa, vaan hankinnat tehdään yksinomaan hinnan perusteella. Silloin vaakakuppi kallistuu helposti Baltian maista tulevien kilpailijoiden eduksi.
Soukkion tuotteilla tehdään töitä jopa vuosikymmenten ajan. Myös vaihtoarvo on kohdallaan, sillä niistä saa usein saman minkä on itsekin aikanaan maksanut.
Perheyrityksessä on mukana jo toinen sukupolvi, sillä insinööriksi valmistunut Mika Soukkio piirtää nykyisin yrityksen tuotteet.
Markkinointi on vaikeaa pienyrittäjälle
Ensimmäistä kertaa Pälkäneellä järjestetyn Roadshown vierailukohteista lähes puolet toimii metallialalla. Mukana oli sekä modernia huippuosaamista että perinteistä käsityötaitoa.
Luopioisissa toimivan Taontapaja Tulikoiran puoleen käännytään, kun tarvitaan yksilöllisiä metallituotteita. Työn alla oli muun muassa ovilipan metallikoristeita ja hiihtokeskuksen naulakoita.
– Puolet tuotannosta on tilaustöitä, puolet omia tuotteita, Leo Ratinen sanoo.
Hän myöntää olevansa tyypillinen pienyrittäjä, joka on parempi tekemään kuin markkinoimaan.
– Nykyään pitäisi näkyä ja myydä netissä. Se on vaikeaa, jos osaa juuri ja juuri käynnistää tietokoneen ja lähettää sähköpostia.
Joulu on Tulikoiralle tärkeä sesonki. Yritys avaa joulumyymälän Ideaparkiin, jossa seppäpariskunta piti myymälää neljän vuoden ajan. Liikekaupunki jäi, kun sen aukiolovaatimukset kävivät pienyritykselle liian raskaaksi.
Luopioisissa Tulikoira on tavoittanut uusia asiakkaita, kun mökkiläiset ovat oppineet poikkeamaan taontapajan myymälässä kesäaikaan.
Purkupojat pitää traktorin osat liikkeellä
Monet pälkäneläisyritykset ovat isoja toimijoita omalla alallaan. Niin myös Euroopan kolmanneksi suurin traktoripurkaamo Purkupojat.
Yrityksen rekat ovat tuttu näky Euroopan teillä, sillä suuri osa purettavista traktoreista tulee Keski-Euroopasta. Myös osia lähtee viikoittain ulkomaille.
– Valtaosa asiakkaista on kuitenkin Suomessa, toimitusjohtaja Rauno Lind sanoo.
Purettavat traktorit ovat menneet lunastukseen esimerkiksi tulipalon vuoksi. Vaikka hytti olisi korjauskelvoton, koneen tekniikka voi olla moitteettomassa kunnossa.
Monessa vaiheessa rakennettu Purkupoikien halli on Pälkäneen suurin varasto. Traktorin osat eivät kuitenkaan seiso hyllyissä, sillä tavara vaihtuu neljä, viisi kertaa vuodessa.
Purkuosat saa murto-osahinnalla uusiin verrattuna. Siksi isännät ja koneurakoijat osaavat ottaa pälkäneläisyritykseen yhteyttä, kun traktori pettää.
Rekan ratista strutsitarhuriksi
– Kun lopetin rekkahommat, painoin 116 kiloa. Nyt vaaka näyttää 86 kiloa. Tässä hommassa saa sen verran enemmän liikuntaa, Ari Syrjynen kuvaa strutsitilan arkea.
Miehen alkuperäinen tarkoitus oli kasvattaa jättilintuja lihan vuoksi. Erikoiset linnut kiinnostivat kuitenkin ihmisiä niin, että strutsitilasta tuli matkailukohde.
– Ensimmäisenä vuonna olimme tosi tyytyväisiä, kun kävijöitä oli toista tuhatta. Toissa kesänä väkeä vieraili yli 13 000, ja viime kesä oli vielä parempi, Syrjynen kertoo.
Kun kävijät alkoivat kysellä kahvia, tilalle rakennettiin kahvila. Sen yhteyteen piti viime kesänä nousta ravintola. Laajennus lykkääntyi, kun isäntä loukkasi itsensä vakavasti keväisellä hevoslenkillä.
Vaikka tila tunnetaan strutseistaan, se elää pääosin lihantuotannosta. 99 prosenttia tilan tuottamasta lihasta ja strutsinmunista myydään suoraan tilalta. Lisäksi rahtiteurastus on lisääntynyt.
– Se tarkoittaa sitä, että tuottaja tuo tänne eläimen ja vie sen laatikossa takaisin.
Syrjynen teurastaa suoramyyntitilojen lampaita, nautoja, possuja ja villisikoja. Hän kertoo työstään realistisesti luokkaretkeläisille ja muille vieraille.
– On hyvä ymmärtää, mistä liha tulee.
Side maaseutuun on katkennut, sillä monet kaupunkilaiskoululaiset näkevät strutsitilan eväslaavulla ensimmäistä kertaa elävän tulen.
Itäkeskuksen palvelut täydentyivät
Lounaalla yrittäjät poikkesivat ”Pälkäneen Itäkeskuksessa” Rautajärvellä. Samalla kuultiin Vuoden kylän fyysisenä ja henkisenä keskuksena toimivan yritysryppään kuulumisia.
Kyläkaupasta ja -baarista sekä parturi-kampaamosta koostuneen keskuksen palvelut täydentyivät entisestään, kun saman katon alle saatiin myös sähkömies Sami Seise sekä LVI-alan yrittäjä Kari Nikkanen.
Kulmakunnan palveluvarustusta täydentävä kaksikko ei pidä Itäkeskuksessa liike- vaan varastotilaa. Elotähkän tiskin takana palveleva Eija Tähkänen uskoo, että he voivat pelastaa monta remonttimiestä ja mökkiläistä, kun joka liittimen, putken ja kytkimen vuoksi ei tarvitse ajaa kaupunkiin.
Sami Seise kertoo yllättyneensä siitä, miten nopeasti sähkömiehen kalenteri on täyttynyt. Sähkö-Paulien asiakkaita perinyt uusi yrittäjä sai lentävän lähdön, eikä Seise ehdi enää hoitaa kaikkea yksin.
– Minun on todennäköisesti palkattava työntekijä vakinaisesti vuodenvaihteesta alkaen. Ja saatan tarvita toisenkin, jos rupeamme asentamaan ilmalämpöpumppuja.
Vuoden Pälkäneläisenä loppuvuodesta palkittu Pia Uusitalo on pitänyt Rautajärvellä puolitoista vuotta kauppaa ja matkahuoltoa. Uuden kyläkaupan avaaminen on Suomessa harvinaista, ja Uusitalon puoti olikin kallistamassa vaakaa Rautajärven hyväksi, kun Vuoden pirkanmaalaista kylää valittiin.
Eija Tähkänen korostaa myös Elina ja Pekka Penttilän ratkaisevaa osuutta kiinteistöä remontoitaessa ja kylää kehitettäessä. Elotähkästä puolestaan on tullut entistä tärkeämpi kaikenikäisten kohtauspaikka, kun kahvila muutti katutasoon.
Tähkänen leipoo päivittäin tuoreet pullat ja puustit. Lounasaikaan tarjolla on soppaa. Elotähkässä toimii myös asiamiesposti. Lisäksi samalla tiskillä hoituvat veikkauksen pelit ja kalastusluvat.
Baari toimii myös pappamopokerho Helevetin tunareiden tukikohtana. Kerran kuukaudessa ja kesäaikaan pari kertaa kuukaudessa Elotähkässä lauletaan karaokea.
– Myös muuta ohjelmaa kokeillaan silloin tällöin, Tähkänen kertoo.
Ensi vuonna uudelleen
Pälkäneen ensimmäinen roadshow järjestettiin pikaisella aikataululla. Muun muassa Kangasalla ja Ylöjärvellä toimivaksi havaitun mallin toi Pälkäneelle Aito Säästöpankin johtaja Sanna Lahtinen. Ensimmäiselle kiertoajelulle saatiin mukaan myös pankin toimitusjohtaja Pirkko Ahonen.
Ensimmäisellä kerralla bussia ei saatu aivan täyteen. Kiertoajelun järjestelyistä päävastuun kantaneet Sanna Lahtinen ja yritysneuvoja Minna Apajalahti Pälkäneen yrityspalvelukeskuksesta olivat kuitenkin reissuun tyytyväisiä, samoin osanottajat.
Omassa puheenvuorossaan Lahtinen kertoi, että säästöpankki kasvaa noin sadalla uudella asiakkaalla viikossa. Tärkein valttikortti on ihmisläheinen palvelu, jonka merkitys on korostunut, kun kilpailijat ovat karsineet palveluitaan tai rajanneet ajankohtaa, jolloin niitä on saatavilla
.
Kommentointi on suljettu.