Iltalehden lööppi julisti jokin aika sitten, että yli kahdeksan tunnin yöunet kasvattavat aivoinfarktiriskiä.
Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologi Mika Koskinen pudistelee päätään.
– Kaikkien tuntemieni tutkimusten mukaan asia on juuri päinvastoin. Nimenomaan yli kahdeksan tunnin yöunet ennaltaehkäisevät tiettyjä sairauksia. En todellakaan tiedä, mistä lehti on lööppinsä repäissyt, Koskinen huokaisee.
Tampereen Diabetesyhdistyksen Voi hyvin -hankkeen vieraana ollut Koskinen toimii myös Mäntän sairaalan aivoverenkiertohäiriöiden yksikön vastuulääkärinä.
– Onnekkaita ovat ne, jotka pääsevät meille kuntoutukseen. Meillä on hyvät hoitotulokset. Mutta silti Suomessa on vielä paljon tehtävää aivoinfarktipotilaiden hoitamisessa, Koskinen sanoo.
Naisille ja miehillä samat lukemat
Suomessa aivoinfarktin saa päivittäin 68 henkilöä. Vuositasolla tämä tarkoittaa 14 600:ta sairastunutta.
Jopa 50 prosenttia aivoinfarktin saaneista sairastaa verenpainetautia. Koskisen mukaan korkea verenpaine ja diabetes ovatkin suurimmat riskitekijät erilaisiin aivoverenkiertohäiriöihin.
Nykysuosituksen mukaan sekä miehillä että naisilla verenpaineen tulisi olla pääsääntöisesti korkeintaan 130/80. Jos lukema on säännöllisesti 140/90, sillä pitää tehdä jotakin.
– Kannattaa alkaa miettiä verenpainelääkitystä, jos elämäntapoja muuttamalla painetta ei saa alas.
Kotimittausta Koskinen suosittelee niille, joilla on kohonnut verenpaine tai riski verenpainetautiin.
– Verenpaine tulisi mitata vähintään kerran kuukaudessa, mieluummin useammin. Kannattaa mitata verenpaine aina samaan aikaan päivästä, eikä koskaan suoraan urheilemisen, syömisen tai kahvinjuomisen jälkeen.
Oman laitteen voi käydä kalibroimassa terveyskeskuksessa, jos epäilee, ettei se anna luotettavia lukemia.
Tuntopuutoksia raajoihin
Länsimaissa koneet suorittavat tätä nykyä suurimman osan työstämme. Ihmiset ajavat autoilla töihin, ja istuvat seuraavat kahdeksan tuntia tietokoneen ruudun edessä.
– Meidän ei tarvitse enää juosta leijonia pakoon. Villikansoilla, joille alituinen liikkeelläolo on luonnollista, on mitattu sellaisia 100/60-verenpainelukemia. Länsimaissa yleensä vain lapsilla on niin alhainen verenpaine.
Korkea verenpaine aiheuttaa muun muassa verisuonten tukoksia ja repeämiä. Korkea verensokeri puolestaan kovettaa suonia, kun sokeria kertyy suonten seinämiin. Tätä tapahtuu kaikkialla kropan suonistoissa: yhtälailla pään alueella, kaulalla kuin jaloissakin.
Korkea verensokeri aiheuttaa ongelmia myös nivelissä ja hermoissa. Ääreishermosto saattaa toimia niin huonosti, ettei ihminen välttämättä tunne raajojaan.
– Saattaa käydä niin, että diabeetikko ei esimerkiksi tiedä, missä asennossa hänen jalkansa on. Silloin riskinä on jalan satuttaminen.
Koskinen lohduttaa, ettei tärkeintä kuitenkaan ole se, mistä lukemista lähdetään, vaan se mihin päästään.
– Eli ei kannata tuijottaa verenpaineen tai verensokerin lukemia ja ajatella, että näin korkeilla lukemilla kannata elämäntapamuutoksia tekemään. Se on lopputulos, joka ratkaisee. Eli luvut, joihin päädytään. Se kannattaa ehdottomasti pitää mielessä.
Tampereen Diabetesyhdistyksen Voi hyvin -hankkeen tavoitteena on edistää Pälkäneen, Kuhmalahden, Oriveden ja Juupajoen asukkaiden hyvinvointia ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Tarkoituksena on myös saada aikaan uudenlaista toimintaa kohdealueen kunnissa ja lisätä yhteistyötä diabetesyhdistyksen ja paikallisten toimijoiden kanssa.
