Sirkku Peltola puhui Kangasala-talon peruskivenmuuraustilaisuudessa taiteen itseisarvon puolesta. Mika Ollila sanoi tiedostavansa, että vielä on pitkä matka siihen, kun Kangasala-talosta voidaan puhua kaikkien kuntalaisten yhteisenä tilana.


Ihminen – tuo luova ja läsnä oleva olento

Kangasalta kotoisin oleva teatteriohjaaja Sirkku Peltola oli ensimmäinen, joka pääsi muuraamaan Kangasala-talon peruskiveä.

 

 Näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja Sirkku Peltola tietää, ettei ihminen elä pelkästä vedestä ja leivästä.

– Ihmisen kyky tehdä kulttuuria erottaa hänet muusta luonnosta. Taiteen ja kulttuurin kautta me pohdimme omaa merkitystämme ja elämisemme mielekkyyttä. Olen vahvasti sitä mieltä, että taide lisää ihmisten välistä ymmärrystä, ja vähentää vihaa ja suvaitsemattomuutta, Peltola sanoi.

Kangasala-talon peruskivenmuuraustilaisuudessa puhunut Peltola pitää Kangasala-talon tapaisia hankkeita rohkeina tekoina aikana, jolloin hyvinvointiyhteiskuntaamme ravistellaan joka suunnalta.

– On uskaliasta puhua taiteen itseisarvon puolesta silloin, kun taloudelliset olot ympärillä ovat epävakaat. Minulle Kangasala-talon rakentaminen merkitsee juuri siksi kulttuuritekoa ja mitä suurinta sivistyksen osoitusta.

Peltolan mielestä kulttuurielämykset eivät voi välittyä ihmiselle vain ruudun, television tai internetin kautta.

– Ihminen on läsnä oleva ja toista ihmistä tarvitseva olento. Kaipaamme elämyksiä, jotka tapahtuvat silmiemme edessä. Kangasala-talon kaltaisissa paikoissa ihminen kohtaa lajitovereitaan mitä moninaisimmilla tavoilla.

 

Ei vain eliittiväen kulttuuritalo

Kangasalan Torikeskus Oy:n puheenjohtaja Mika Ollilan mukaan Kangasala-taloa ei tule nähdä vain yhtenä rakennuksena, vaan historiallisen jatkumon osana.

– Tällä talolla olemme jättämässä jälkeämme kulttuuriin, jota myöhemmät sukupolvet tutkivat, ja josta ne päättelevät tietyn ajanjakson hengenviljelyksen tason. Talo on myös merkki Kangasalan halusta kehittää kuntaa ylipäänsä.

Ollila ei voinut olla mainitsematta tämän hetkistä Kangasala-talon rakentamiseen liittyvää ilmapiiriä.

– Toki tiedän, että meillä on vielä pitkä matka siihen, kun Kangasala-talosta voidaan puhua kuntalaisten yhteisenä paikkana.

Ollila otti kantaa myös käsitykseen, jonka mukaan Kangasala-talosta olisi valmistumassa pelkkä korkeakulttuurin mekka.

– Talosta ei ole tulossa vain jotakin eliittiväen kohtaamispaikkaa. Ihminen tarvitsee sekä syvällisempiä että keveämpiä kokemuksia. Kangasala-talo ei tule nyrpistämään viihteellekään nenäänsä.

 

Hanna Kolehmainen muistaa lapsuutensa Tammisaaresta kirjaston ja musiikkikoulun.

Muistot kirjastosta ja musiikkikoulusta

Pääurakoitsija Hartela Oy:ta tilaisuudessa edusti toimitusjohtaja Hanna Kolehmainen.

– Maailma muuttuu, ja muutoksessa on oltava mukana. Tätä mantraa olen viime aikoina toistanut ties montako kertaa, Kolehmainen totesi.

Tammisaaresta kotoisin oleva Kolehmainen muistaa kotipaikkakunnastaan erityisen hyvin kirjaston – sen pehmeät rahit ja lukunurkkauksen– ja musiikkikoulun.

– Kun nyt katselen tätä keskustakorttelia tässä, minulla tulee vahvasti mieleen oma lapsuuteni. Kulttuuriin liittyvät muistot ovat useimmiten juuri niitä muistoja, jotka ihmiset muistavat pitkään – jolleivät koko ikäänsä.

 

Tilaisuudessa esiintyivät Kangasalan naisvoimistelijat ry, Kangasalan soittokunta ry ja Kangasalan mieslaulajat ry.

 

 

Kangasalan Naisvoimistelijat tanssivat Kangasala-talolle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?