Kotitalousluokan pöydän täyttävät tuoreet suppilovahverot ja kantarellit, kukkakaalit, parsakaalit ja paprikat. Sivummalla korissa vuoroaan odottavat sipulit, tomaatit, purjo ja lanttu.
Perisuomalaisia ruokatarpeita katsellessa ei ensi näkemältä uskoisi, että alkamassa on thaimaalaisen ruuan ilta. Reseptimonisteet katoavat nopeasti kurssilaisten haltuun ja työpisteissä alkaa melkoinen kuhina kun raaka-aineet saavat uudenlaisen ulkomuodon. Veitset käyvät tiheään ja pieneksi pilkotut vihannekset ja juurekset siirtyvät wokkipannuihin.
Kavereiksi näille laitetaan lohta ja broileria sekä kookosmaitoa. Iloisesti hymyilevä Wimala Changlek, illan pääkokki, pyrähtelee työpisteeltä toiselle kolmen pullon kanssa ja kaataa tummaa nestettä pannuille. Ilmaan leviää makean mausteinen tuoksu. Kyseessä ovat thaimaalaisen keittiön kulmakivet; osterikastike, sienikastike ja kalakastike.
Oppia oikealta kokilta
Thaimaalainen ilta oli jatkumoa Aitoon Marttojen järjestämälle intialaiselle illalle. Suositun intialaisen ruuan kurssin veti pälkäneläinen Martti Grönfors, ja hän oli toisena vetäjänä tälläkin kertaa. Illan päätähtenä loisti kuitenkin thaimaalainen ammattikokki, kaksi vuotta Suomessa asunut Wimala Changlek, eli tuttavallisemmin Mam.
Martti ohjeisti kurssilaiset ruuanlaiton alkuun ja Mam jatkoi tästä kiertäen työpisteillä neuvomassa raaka-aineiden käsittelyssä, maustamisessa ja haudutusajoissa.
Suomen kielen opiskelussa hienosti vauhtiin päässyt Mam selviytyi elämänsä ensimmäisestä ruokakurssista ongelmitta, eikä Martin tulkkausapuun juuri tarvinnut turvautua. Elekieli paikkasi aukkoja ja keskustelua kurssilaisten ja pääkokin välille syntyi mutkattomasti heti hommien alettua.
Oppimista tapahtui molempiin suuntiin, siinä missä Mamin ruuanlaittoniksit upposivat kurssilaisiin, oppi pääkokkikin jotain uutta. Iloisesti kikattaen hän kirjoitti kirjain kirjaimelta muistiin naisten sanelemia sanoja. Paperilapulle kotiin viemisiksi tallentuivat ainakin uudet sanat; siivilä ja reikäkauha.
Thaimaalaista ruokaa suomalaisittain
Kun kurssilaiset olivat ahkeroineet urakkansa valmiiksi, ei itse pääkokki malttanut jäädä toimettomaksi vaan tarttui rivakasti wokkipannun varteen.
Kurssilaisten herkutellessa kana-, lohi- ja kasvisruuilla Mam paistoi lisukkeeksi paneroituja uppopaistettuja suppilovahveroita sekä herkkusieniä. Chilikastikkeeseen dipattavat sienet katosivat nopeasti tarjoiluvadeilta parempiin suihin.
Toisena lisukkeena Mam loihti nopeasti kokoon nuudeliwokin, joka niin ikään sai seurakseen herkullisia suppilovahveroita. Kurssilaisia hämmästytti erityisesti se, että suomalaisista raaka-aineista valmistui niin aidon makuista thaimaalaista ruokaa. Lopulta itsekin ruokalautasen ääreen ennättänyt Mam hihkaisikin oppilaidensa perään tyytyväisenä: ” Hyvää on, parempaa kuin ravintolassa!”
Kevyttä, helppoa ja nopeaa
Ruokien reseptit oli hiottu Martin ja Mamin yhteistyöllä selkeiksi, yksinkertaisiksi ja nopeiksi valmistaa. Ylimääräisten eksoottisten ainesosien määrä oli karsittu minimiin ja raaka-aineet sovellettu suomalaisittain helposti saataviksi.
Martti ja Man kertoilivat, että kasvispainotteinen thairuoka on edullista valmistaa ja kevyttä syödä.
Chilin määrää vaihtelemalla voidaan säätää tulisuutta, joten ruoka sopii myös herkemmillekin syöjille. Muita mausteita ovat erilaiset currymausteseokset, palmusokeri sekä liemijauheet.
Nykyisin isoimpien markettien valikoimista löytyvät jo melkein kaikki tarvittavat mausteet ja maustekastikkeet, joten kynnys erilaisten etnisten ruokien kokkaamiseen on madaltunut ja niiden suosio tuntuu olevan yhä vain kasvussa. Hetkessä täyttynyt kurssi puhuu osaltaan myös suosion puolesta, ja mikä mukavinta myös miehet ovat innostuneet. Tälläkin kurssilla kauhan varressa hääri viisi miestä.
Hanna Keino
