Pakkalan kyläkaavan laatijoiden ja kaava-alueen asukkaiden, erityisesti maanomistajien, yhteistyö käynnistyi viime viikon tiistaina pidetyllä kuulemistilaisuudella. Kaavan laatija Helena Väisänen esitteli Vilpeilän koululuokan täyttäneelle yleisölle kaavan lähtökohtia, tavoitteita ja aikataulua.
Suunniteltuun kaava-alueeseen kuuluvat Pakkalan ja Taustialan kyläalueet. Kaavoituksella halutaan lisätä kylien asukasmäärää, helpottaa rakennusluvan saantiprosessia ja ohjata uutta asutusta jo olemassa olevan kunnallistekniikan lähelle.
– Kylän palvelut säilyvät vain, jos tänne saadaan lisää asukkaita. Joka vuosi pitäisi nousta noin 2 uutta taloa, tilaisuudessa mukana ollut kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen arvioi.
– Tavoitteena on pysyttää asukasmäärä niin korkeana, että palvelujen ylläpito on mielekästä. Asukkaiden lisääntyessä kylälle voi tulla uusiakin palveluita, Helena Väisänen täydensi.
Maatalouden tarpeet huomioon
Pakkalassa harjoitettava voimakas maatalous tuo oman erityispiirteensä kyläkaavan laadinnalle. Kaava-alueen sisälle jää yksi sikala ja useita isoja broilertiloja, jotka yhdessä tuottavat 5 prosenttia koko maan broilertuotannosta.
Kaavoituksen aikana etsitään ratkaisuja sovittaa yhteen maatalouden harjoittaminen ja viihtyisä asuinympäristö. Kaavoittaja lupaa, että niin maatalouden nykyiset kuin tulevatkin tarpeet huomioidaan.
– Kaavassa ei osoiteta tiloille eläinmäärän tai rakentamisen ylärajaa, vain tilan aluerajaus. Aluerajauksissa huomioidaan tilojen laajenemistarpeet, Väisänen lupasi.
– Kaava ei kuitenkaan poista ympäristöluvan tarvetta, hän muistutti.
Uusien asuinrakennuspaikkojen sijoittamista määräävät etäisyydet kotieläintalouden suuryksiköistä. Sahalahden osayleiskaavassa määritetyt suojaetäisyydet ovat 200 metriä broileritiloista ja 400 metriä sikaloista.
Alueen pienuus herätti epäilyksiä
Osaksi juuri suojaetäisyyksien takia yleisötilaisuudessa heräsi epäilyksiä, ettei kaavoitus pysty täyttämään sen perimmäistä tavoitetta, uusien asukkaiden saamista kylään. Epäiltiin jopa, ettei sen takia kaavaa edes kannata tehdä.
– Kun etäisyys kanalasta uuteen asuintaloon on oltava 200 metriä, niin ei tänne mahdu, Petri Laurila kommentoi erityisesti kylän ydinalueen asetelmaa.
Jorma Urkko kritisoi kaava-alueen rajausta, joka jättää ulkopuolelle talojen paikoiksi sopivat peltojen reuna-alueet.
Kaavoittaja Helena Väisäsen mukaan nyt rajattu kaava-alue ei ole kiveen hakattu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyyn rajaukseen on mahdollista ehdottaa muutoksia.
– Kaavalla halutaan ohjata rakentamista kylään. Sen vuoksi on nähty tarkoituksenmukaiseksi rajata kaava-alue koskemaan keskeistä kyläaluetta ja sitä ympäröiviä peltoja.
Rakennuspaikkojen jako tasapuoliseksi
Suurin osa kaava-alueesta on yksityisten maanomistajien hallussa. Kaavan laatija tavoittelee maanomistajien tasapuolista kohtelua rakennuspaikkojen jaossa käyttämällä välineenä emätilatarkastelua.
Tarkastelussa leikkausajankohtana käytetään rakennuslain voimaantulovuotta 1959. Sen jälkeen emätilasta muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyiksi rakennusoikeuksiksi.
– Melkein 60 vuotta sitten tehdyt ratkaisut vaikuttavat siihen, miltä kylä näyttää tulevaisuudessa, Hannele Valkeeniemi ihmetteli.
– Parhaimmat rakennuspaikat voivat jäädä käyttämättä, Simo Arra luonnehti tilannetta, jossa tilaa koskeva enimmäisrakennusoikeus on jo täyttynyt aiemmin tehtyjen kauppojen seurauksena.
Helena Väisäsen mukaan rakennusoikeus voidaan määrittää myös jollakin toisella tavalla, kunhan se on tasapuolinen alueen kaikkia maanomistajia kohtaan ja hyvin perusteltu menettely.
– Mikäli käytetään emätilatarkastelua, voidaan tarkastelun leikkausajankohdaksi määrittää jokin muu kuin yleisesti käytetty 1.7.1959, kaavoittaja sanoi.
Kaava valtuustoon ehkä syksyllä 2014
Kaavaa valmistellaan yhteistyössä kaavan laatijan ja maanomistajien kanssa. Tiistaisen yleisötilaisuuden jälkeen Helena Väisänen sopi kahdenkeskisiä tapaamisia maanomistajien kanssa. Seuraavan kerran ollaan isommalla joukolla liikkeellä lauantaina 9.11, jolloin tehdään pyöräilykierros kylällä ja tutkitaan karttaa.
Kaavoitus etenee kyläläisten kanssa tehtävän yhteistyön vaatiman ajan mukaan.
– Hanketta ei haluta viedä väkisin kiirehtien eteenpäin, mutta edetään niin ripeästi kuin mahdollista, Väisänen kuvasi aikataulua.
Kaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä 2014. Valtuustokäsittelyyn kaavan on mahdollista tulla saman vuoden syksyllä.
