Asuntomarkkinat eriytyvät: Kasvukeskuksissa hinnat nousevat, Tampereen kehyskunnissa merkkejä laskusta

Asuntojen hinnannousu ei ole luonnonlaki

Antti Toivasen mielestä taantuman aikaan tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja, eikä uusia säädöksiä ja veronkorotuksia.

Ei ole mikään luonnonlaki, että asuntojen hinnat jatkavat ikuisesti nousuaan.

– Hintojen laskuun ei uskota, koska on eletty niin pitkään nousun aikaa, SP-Koti Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivanen sanoo.

Myös tilastot todistavat hintojen jatkavan nousuaan. Toivanen varoittaa, että valtakunnalliset tilastot saattavat antaa harhaanjohtavan kuvan, sillä ne eivät ota huomioon asuntomarkkinoiden eriytymistä.

Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuntojen kysyntä on tarjontaa kovempaa ja hinnat nousevat tasaisesti. Sen sijaan esimerkiksi Itä-Suomessa on paikkakuntia, joissa hinnat laskevat.

Säästöpankin säästämisbarometrin mukaan 60 prosenttia suomalaisista uskoo asuntojen hinnan nousevan. Antti Toivasen mielestä odotukset ovat ylioptimistisia.

– On paikkakuntia ja alueita, joissa asuntojen arvo on laskenut jo jonkin aikaa.

 

Kangasalan asuntomarkkinoilla ylitarjontaa

Kangasalla on ollut vuodesta 2012 alkaen ylitarjontaa käytetyistä asunnoista.

Alueelliset tilastot antavat asuntomarkkinoista todellisemman kuvan kuin Helsinki-keskeiset koko maan tilastot.

Eriytymiskehitys on nähtävissä myös Tampereen seudulla. Vetovoimaisimmissa kunnissa ja halutuimmilla alueilla

hinnat nousevat, mutta esimerkiksi Nokialla asuntojen hinnat ovat kääntyneet parin viimeisen vuoden aikana loivaan laskuun. Syynä on ylitarjonta: myytäviä kohteita on enemmän kuin ostajia.

Myös Kangasalan asuntomarkkinoilla on ollut parin vuoden ajan ylitarjontaa. Keskimääräinen kauppahinta ei ole laskenut yhtä selvästi kuin Nokialla, koska Kangasalla ei ole myyty juurikaan kerrostaloasuntoja, vaan tehty talokauppoja. Kangasalla myydään reilun 150 000 euron asuntoja vajaan 2000 euron neliöhinnalla.

Kangasalla on viime vuodet tehty pääosin talokauppoja, eikä myyty kerrostaloasuntoja. Tämän vuoksi keskihinnat eivät ole laskeneet samaan tapaan kuin esimerkiksi Nokialla.

Tampereenkin asuntomarkkinoilla on ollut vuodesta 2012 alkaen ylitarjontaa. Hintojen nousu on tasaantunut, muttei kääntynyt vielä laskuun. Pirkkalassa ja Ylöjärvellä kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, ja myös hinnat ovat vakaat.

 

Asuminen on Suomessa liian kallista

57 prosenttia suomalaisista pitää asumista liian kalliina. Säästöpankin säästämisbarometrin mukaan 16 prosenttia suomalaisista käyttää nettotuloistaan yli puolet asumiseen. Keskimäärin asumiskulut nielevät yli 40 prosenttia nettotuloista.

SP-Koti Oy:n toimitusjohtaja Antti Toivasen mielestä asumisen kallistumiseen on puututtava.

– Asumisen kaikki kustannukset ovat nousussa, sillä myös verot sekä käyttö- ja rakennuskustannukset nousevat.

Toivasen mielestä tarjolla ei ole riittävästi oikeanlaisia ja oikeanhintaisia asuntoja. Esimerkiksi yksin asuvat on unohdettu asuntotuotannossa kokonaan.

Kaikki tukimuodot kohdistuvat vuokra-asuntojen tuotantoon, vaikka säästämisbarometrikin todistaa jälleen kerran, että suomalaiset haluavat asua omistusasunnoissa.

– Valtion pitäisi tukea myös kohtuuhintaista vapaarahoitteista asuntotuotantoa, Toivanen sanoo.

 

Väärin ajoitettu veronkorotus

Antti Toivanen sanoo, että valtakunnalliset tilastot antavat väärän kuvan asuntomarkkinoista, koska niissä pääkaupunkiseudulla on liian suuri painoarvo.

Antti Toivanen arvosteli veronkorotuksia, säätelyä ja uusia vaatimuksia, joilla on lisätty asumisen ja asunnonvaihdon kustannuksia. Toivasen mielestä ne on toteutettu väärään aikaan.

– Rakennussektorilla on käsijarru päällä, vaikka nyt olisi tärkeää saada kohtuuhintaisia asuntoja markkinoille ja pitää talouden rattaat pyörimässä.

Asuntokaupassa kirjattiin alkuvuodesta väliaikainen piikki. Asuntoja ostettiin ennen maaliskuuta, jolloin varainsiirtovero nousi. Siitä alkaen veroa on maksettu asunnon kauppahinnan lisäksi myös yhtiön veloista. Tämä tuo ostajalle jopa tuhansien eurojen lisälaskun.

Toivanen epäili, etteivät varainsiirtoveron tuotto ole kasvanut, koska volyymit ovat laskeneet.

Ennen varainsiirtoveromuutosta Suomessa tehtiin asuntokauppaa 800–1000 miljoonalla eurolla kuukaudessa, nyt 600–800 miljoonalla. Sama on tapahtunut myös Pirkanmaalla: 50–60 miljoonan tasosta on pudottu 40–50 miljoonan euron tasolle.

Myös suomalainen sääntely nostaa asumiskustannuksia. Antti Toivanen nosti yhdeksi esimerkiksi esteettömän rakentamisen vaatimukset.

– Jos tehdään sadan asunnon kerrostalo, niin eikö riittäisi, että asunnoista puolet on esteettömiä. Nyt pienissä asunnoissa kylppärit ovat isompia kuin olkkarit.

Myös energiatehokkuusvaatimuksissa on menty äärimmäisyyksiin, ja nekin nostavat uudistuotannon hintaa.

 

Energiatodistus on ylimääräinen kulu

Omakotiliitto ajaa muutosta energiatodistuslakiin. Lakimuutos etenee eduskuntakäsittelyyn, sillä kansalaisaloite keräsi yli 61 000 allekirjoitusta.

Asuntokaupan yhteydessä edellytettävä todistus maksaa satoja euroja. Antti Toivasen mielestä nämäkin eurot voitaisiin käyttää johonkin muuhun kuin turhaan paperiin.

– Energiatodistuksella ei ole minkäänlaista merkitystä näillä markkinoilla. Seinän paksuuden näkee kyllä rakennuskuvistakin, ei sitä varten tarvita erillistä paperia. Energiatodistuksesta on tullut uusi kulu, joka lyödään suoraan asuntojen hintoihin.

Kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen alkaa kohtuuhintaisesta tontista. Sen sijaan Helsingissä rakennetaan meren ja Hämeenlinnassa moottoritien päälle.

– Kun nousee ilmaan Helsinki-Vantaalta, niin näkee, että kyllä meillä vielä maata riittäisi, Toivanen sanoo.

Myös palveluiden keskittäminen kiihdyttää asuntomarkkinoiden eriytymistä. Kylistä ja lähiöistä viedään kaupat, koulut, päiväkodit, kirjastot ja terveyspalvelut. Asukkaat seuraavat perässä kalliisiin keskustoihin – vaikka uusia asuntoja voitaisiin yhtä hyvin rakentaa kyliin ja lähiöihin.

– Samalla menetetään suomalainen rikkaus, väljä asuminen, Antti Toivanen sanoo.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?