Keskustan Kangasalan kunnallisjärjestön syyskokouksessa 1.11. vieraili puhujana kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma. Hän toimii myös Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Kylien tulevaisuuden haasteisiin pysyvät ratkaisut löytyvät taloudellisten realiteettien kautta muun muassa yritystoimintaa kehittämällä. Talkoiden merkitys on yhteishengen luomisessa.
Kuntatasolla ikärakenne ja samalla verotulopohja muuttuvat. Tähän haasteeseen osa ratkaisua saattaa olla yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.
Myös kaupallisten yritysten tarjonta kunnan palveluissa on lisääntymässä vielä nykyisestään. Kylien liiketoimintaratkaisut muodostavat kolmannen osan ratkaisuvaihtoehtoa.
Hollolan energiaosuuskunta on Kuisman mukaan hyvä esimerkki paikallisen yrittäjyyden tukemisesta. Kunta rakentaa pieniä hakevoimaloita, joihin paikalliset yrittäjät toimittavat hakkeen polttoaineeksi.
Muut esimerkit käsittelivät lakkautettua koulua varhaiskasvatuskäytössä (päivähoito, esikoulu ja 1.–2. luokat), sekä kyliä lakkautettujen koulujen omistajina. Viimeksi mainitussa esimerkissä kunta oli lakkauttanut koulun, mutta kylän eri toimijat perustivat ns. ”Kylän Kehitys Oy:n”, joka rakennutti uuden koulurakennuksen noin 400 000 euron lainaosuudella ja vuokraa sitä kunnalle koulukäyttöön.
Kuisma sivusi myös erilaisia EU-tuilla tehtyjä koulurakennusremontteja. Erilaisia malleja järjestää kouluopetus omalla kylällä on otettu käyttöön muun muassa Vihdissä Vihtijärvellä, Joutsassa Rutalahdessa ja Seinäjoella.
Monipalvelupiste toimii 800 asukkaan kylässä
Ikääntyvien kuntalaisten määrä ei ole ongelma, mikäli kotona asumisen tuki on järjestetty joustavasti. Juha Kuisma esitti mahdollisuutena sopimusyrittäjien tai osuuskuntien tarjoaman palvelun. Kauempana asuvilla sukulaisilla voi olla halukkuutta kantaa vastuuta läheisen vanhuksen hoidosta maksamalla kuukausimaksua kotipalveluyrittäjälle. Kunta voi tarjota vanhuksen käyttöön palvelusetelin.
Oriveden Eräjärveltä löytyy esimerkki monipalvelupisteestä. Keskeisellä sijainnilla oleva, jo käytöstä poistettu rakennus (esimerkiksi kylätalo) toimii pienten, yksinään kannattamattomien yritysten tukikohtana. Palveluina voivat olla kioski, kahvio, asiamiesposti, lääkekaappi, tietokonepiste ja kunnan tiedotuspiste. Mallin mahdollistaa kunnan tiedotuspisteen sijainti rakennuksessa ja siihen perustuen kunta maksaa vuokraa rakennuksesta.
Rakennuksen ylläpitäjänä voi toimia esimerkiksi pitkäaikaistyötön, joka työllistetään ylläpitotehtäviin. Monipalvelupiste vaatii toimiakseen noin 800 asukkaan väestöpohjan.
Yksinkertaisimmillaan voidaan soveltaa Sastamalassa käytössä olevaa ”Kylän palvelupäivää”. Päivään osallistuu yrittäjiä ja kolmannen sektorin edustajia, jotka kokoontuvat tietyin väliajoin kylätalolle, jonne alueen iäkkäät asukkaat noudetaan palvelubussilla. Päivä toimii sekä kokoontumispaikkana, että huoltopisteenä. Palvelu kiertää alueilta toisille kahden viikon sykleillä ja saavuttaa siten kuntien reuna-alueetkin.
Parhaimmillaan mallia voisi Kangasallakin hyödyntää eri sukupolvien kohtauspaikkana, josta paikallisesti hyvänä esimerkkinä on jo pienten kouluyksiköiden kyläkoulukahvilatoiminta.
Kesämökkikunnissa, kuten Kangasalla, palveluvalikoimaan kuuluu usein myös kylätalkkaritoiminta. Pirkanmaalla kylätalkkareita on kouluttanut Ahlmanin ammattiopisto. Käytännössä toimialalla on myös paljon maaseudun muita yrittäjiä, kuten maatalousyrittäjiä.
Uudessa tulkinnassa palvelualueista tarkastellaan eri tavoilla kuntakeskusta, taajamia, kyliä ja niitä ympäröiviä alueita. Kunta voi järjestää palvelut eri tavalla väestöntiheydeltään eri alueilla. Kunta haastaa kylät ja haja-asutusalueet ”uusiin palveluratkaisuihin”. Kunta maksaisi osan palveluntuotannosta, loppu olisi kiinni kylän toimeliaisuudesta.
Uudet ratkaisut on kokeiltava ensin yhdessä kylässä, myös epäonnistumisen mahdollisuus on olemassa. Olennaista on kuntien ja eri toimijoiden yhteinen keskustelupöytä, johon paikalliset toimijat voivat tuoda ehdotuksiaan.
Lempäälässä on käytössä aluetoimintaan niin sanottu omatoimiraha, joka muistuttaa rakenteeltaan Leader-hankerahaa, mutta ilman vastaavaa raskasta byrokratiaa.
Kunnissa täytyy pystyä luottamaan siihen, että eri alueilla on tietämystä alueensa tarpeista ja kykyä huolehtia niistä.
Kangasalla yhteistyö kolmannen sektorin kanssa saattaa olla uuden ajan kynnyksellä, tästä valonpilkahduksena 30.10. järjestetty hyvinvointi-ilta.
Heidi Lehtiniemi-Eerola
Sirkka Tuhola
