Perussuomalaiset: Brysselin reissu tarjosi pälkäneläispäättäjille uusia esimerkkejä EU:n mielettömyydestä

Sortumavaara

Sampo Terho (keskellä) isännöi Pälkäneen perussuomalaisten EU-vierailua. Jani Luukkonen (vasemmalla), Tero Ahlqvist, Jari Laukkanen ja Timo Soini viettivät reissussa kolme päivää.

– Bryssel ja EU tekivät vaikutuksen, mutta eivät mitenkään myönteistä. Olisi luullut, että EU:n pääkaupungissa noudatettaisiin direktiivejä. Mutta esimerkiksi työturvallisuus on täysin retuperällä. Työntekijät keikkuivat tikapuilla ilman kypärää ja touhusivat iskuporakoneen kanssa, Jani Luukkonen päivittelee.

Brysselissä tehtaillaan säädöksiä, joita ei Brysselissä noudateta. Suomessa työturvallisuusmääräyksistä ja muista direktiiveistä pidetään kiinni.

Hänelle oli yllätys myös se, miten siivoton kaupunki Bryssel on.

– Tallinna oli kymmenen vuotta sitten samanlaisessa kunnossa.

– Mitä paikallisia jututin, niin jotkut paljon matkustavat pitivät hyvänä sitä, että euron myötä on päästy valuutanvaihdosta. Mutta muuten tavallinen brysseliläinen ei koe hyötyvänsä EU:sta mitenkään, Timo Soini kertoo.

Perussuomalaisten pälkäneläispäättäjät palasivat viikonloppuna kolmipäiväiseltä Brysselin matkalta. EU-visiitin isäntänä toimi perussuomalaisten europarlamentaarikko Sampo Terho.

– Jokainen eurokansanedustaja saa kutsua 110 vierasta. Vierailuita rahoitetaan EU-parlamentin varoista sen mukaan miten kaukaa vieraat tulevat. Esimerkiksi suomalaisten visiittiin saa 475 euroa. Laskeskelimme, että yksinomaan tähän uppoaa kymmeniä miljoonia vuodessa, Pälkäneen perussuomalaisten puheenjohtaja Jari Laukkanen sanoo.

Brysselin hallintobunkkerit ovat pohjaton kuilu. Niiden rakentaminen ja ylläpitäminen nielee miljardeja. Silti parlamentin täysistuntosali on ollut vuoden verran suljettu sortumavaaran vuoksi. EU-kriittisten mielestä tässä on jotain vertauskuvallista.

Istuntosalin käyttökielto tukee toista hulluutta.

– Parlamentin istunnot on keskitetty Strasbourgiin. Sinne matkaa kuukausittain kaksi isoa junaa täynnä väkeä ja 20 rekkalastillista papereita ja tekniikkaa, Tero Ahlqvist päivittelee.

 

Komissio esittää, parlamentti vesittää

Brysselin matka ei käännyttänyt EU-kriittisiä pälkäneläispäättäjiä EU-uskoon.

– Oli terveellistä nähdä se monumentaalisuus ja mielettömyys, Tero Ahlqvist sanoo.

Visiitin jälkeen hänen on helpompi ymmärtää direktiivipuppua, jota Bryssel syytää. Sen takana on EU:n päätöksentekojärjestelmän omituisuus.

– Suomessa kansanedustajat tekevät lakialoitteita. Europarlamentaarikoilla ei ole tällaista oikeutta, vaan aloitteet tulevat komissioista. Niiden taustalla ovat lobbarit. Komissiosta aloitteet etenevät europarlamentaarikkojen valmisteluun. Aloitteita ei ole tapana palauttaa, vaan niitä muokataan niin, että asiat saadaan vietyä läpi. Niinpä alkuperäinen esitys saattaa muuttua matkalla ihan toiseksi – pääasia että ne saadaan hyväksyttyä.

Ahlqvist mainitsee esimerkkinä aloitteen, jossa ehdotettiin, että jäsenvaltioiden urheilijat voisivat urheilla EU:n lipun alla.

– Lopputuloksena oli päätös, että EU-lipun voi ommella kisa-asuun jos haluaa.

Klassinen esimerkki hulluista EU-direktiiveistä on säädös kurkun käyryydestä. Se on harvinainen poikkeus, sillä direktiivi palautettiin ja kumottiin.

– Käyriä kurkkuja mahtuu vähemmän pahvilaatikoihin, ja siksi ne kasvattavat pakkaus- ja kuljetuskustannuksia. Ajatuksena oli, että kurkut lajiteltaisiin tai jalostettaisiin niin, että ne olisivat suoria. Lopputulos oli hullu, sillä käyrät kurkut menivät hukkaan, Tero Ahlqvist kertoo.

 

EU-kriitikot pyrkivät yhdistämään voimansa

Tero Ahlqvist sanoo olevansa vapaakauppa-alueen, muttei EU:n kannattajia.

– Norja, Islanti ja Sveitsi ovat päässeet Eta-jäseninä nauttimaan vapaakauppa-alueen hyödyistä.

Ahlqvistin mielestä jäsenmaiden pitäisi päättää esimerkiksi maataloustuistaan kansallisesti. Perussuomalaiset katsovat, että kevään eurovaaleissa ratkaistaan, eteneekö EU kohti liittovaltiota vai palautetaanko päätöksentekoa jäsenmaihin.

Sampo Terho on nykyisin perussuomalaisten ainoa eurokansanedustaja. Hän nousi Timo Soinin paikalle, kun puolueen puheenjohtaja palasi kotimaan politiikkaan.

Terho tavoittelee paikkaa myös alkavalle viisivuotiskaudelle. Edellisissä EU-vaaleissa perussuomalaiset olivat vaaliliitossa kristillisdemokraattien kanssa. Nyt vaaliliittoja ei tehdä, ja tavoitteena on 3–4 paikkaa.

Vaaleissa pohditaan, pitäisikö äänestää henkilöä vai puoluetta. Eurovaalit ovat vielä mutkikkaammat, sillä EU-parlamentissa päättäjät eivät ryhmittäydy kotimaasta tuttuihin puolueisiin vaan Euroopan politiikan mukaisesti. Siksi suomalainen EU-kriitikko saattaa päätyä ryhmään, joka on tukemassa liittovaltiokehitystä.

Myös EU-kriittisillä on nykyisin EU-parlamentissa kaksi ryhmää. Tavoitteena on, että ryhmät yhdistäisivät voimansa ja nousisivat parlamentin suurimmaksi tai toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.

 

Puolue pitää omistaan huolta

Pälkäneen perussuomalaiset saivat puolueeltaan kuntavaalien alla paljon vetoapua. Kaikki keskeiset perussuomalaiset puheenjohtaja Timo Soinia myöten kävivät tukemassa uuden ryhmän nousua Pälkäneen valtuustoon.

– Puolue pitää omistaan huolta, Jari Laukkanen sanoo.

Myös vaalitulos oli poikkeuksellinen: perussuomalaisten viidestä ehdokkaasta neljä valittiin valtuustoon. Brysselin vierailusta päätellen suhteet emopuolueeseen tuntuvat olevan kunnossa myös vaalien jälkeen.

– Pyrimme verkostoitumaan aktiivisesti, Laukkanen perustelee tiivistä yhteistyötä.

Se saa jatkoa EU-vaalien alla. Sampo Terhon Pälkäneen vierailua varten on jo haettu sopivaa päivää ja muidenkin EU-vaaliehdokkaiden kanssa on keskusteltu vierailusta.

Pälkäneen perussuomalaisten lisäksi Brysselin reissussa olivat Pirkkalan, Kankaanpään, Honkajoen, Varkauden ja Rovaniemen perussuomalaispäättäjät.

Perussuomalaisten valtuutetut Jani Luukkonen (vasemmalla), Timo Soini, Jari Laukkanen ja Tero Ahlqvist vierailivat Brysselissä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?