Kokenut kuoro sai tuoreen johtajan

Ennen äänenavausta verrytellään. Enni Kyttänen ohjaa Laulumiehiä.

Pälkäneen Laulumiehet aloitti tänä syksynä harjoituksensa uuden kuoronjohtajan ohjauksessa. Tilanne ei ole kuorolle uusi, sillä johtaja on vaihtunut viime aikoina tiheästi, mutta johtajalle itselleen, nuorelle Enni Kyttäselle se on varsin uusi.

– Olen opiskellut kuoron johtamista koulussa mutta en ole koskaan ennen johtanut kuoroa itsenäisesti. Aluksi hirvitti, että mitähän siitä tulee… Mutta tämä on ollut todella kivaa ja antoisaa työtä ja olen samalla oppinut itse paljon, hän kertoo.

Pälkäneen Laulumiehet on nykyään Valkeakoski-opiston ryhmä, ja Enni Kyttänen sai sieltä tuntiopettajan sijaisuuden.

Hän on juuri pätevöitymässä laulunopettajaksi, joten minkäänlaisia oppilaita ei ole vielä ehtinyt olla paljon. Ensi töikseen hän siis sai eteensä pari riviä keski-ikäisiä miehiä, joilla on erittäin vankka kokemus kuorossa laulamisesta, esiintymisestä, erilaisista johtajista ja keskinäisestä yhteistyöstä.

Ei ole kummakaan, jos jännitti. Mutta hirvitys suli pois melkein saman tien.

– He ovat kaikki ihania, meillä on tosi kivaa harjoituksissa. Olen yllättynyt siitä, miten mukavasti kaikki on mennyt, Enni Kyttänen hymyilee iloisesti.

Jossakin haastattelun vaiheessa Valkeakoski-opiston viron kielen opettaja tulee pyytämään lainaksi avainta, ja Kyttänen poistuu yhteiskoulun musiikinluokasta. Samassa ovenavauksessa luokkaan astuu harjoituksiin saapuvia laulumiehiä, joilta pitää tietysti selän takana kysyä, mitä sanotte uudesta johtajasta.

– Hyvää, ihan pelkkää hyvää! Me tykätään kovasti Ennistä, kaikki vakuuttavat.

– Me nuorennutaan ja uudistutaan, joku rohkenee toiveikkaasti heittää.

 

Kevennystä ohjelmistoon

Laulumiesten harjoitus alkaa reippaasti nyrkkeilemällä.

Pälkäneen Laulumiehet on perinteikäs kuoro, joka vietti viime vuonna 25-vuotisjuhlaansa. Toissa jouluksi ilmestyi ensimmäinen oma levy, Laulumiehet joulumielellä. Laulajia on tällä hetkellä joukossa viitisentoista. Määrä on riittävä tasokkaiden mieskuoroesitysten aikaansaamiseen, mutta riveissä on tilaa ja uusia tulijoita, mielellään nuoriakin, toivotaan mukaan.

Enni Kyttänen sai jo kättelyssä täytettäväkseen kuorolaisten toiveen, että ohjelmiston kärki käännetään kevyempään suuntaan – tosin unohtamatta kuoron kunniakkaita perinteitä. Laulumiesten esityksethän ovat monille pälkäneläisille tuttuja itsenäisyyspäivien ja muiden arvokkaiden kansallisten merkkipäivien juhlaohjelmista.

– Ei ole tarkoitus, että hylkäämme entisen ohjelmiston ja perinteisen esitystavan, joilla on ehdottomasti oma paikkansa ja tehtävänsä. Mutta haluamme laajentaa ohjelmistoa kevyen musiikin suuntaan sekä ohjelmiston suunnittelussa että sovituksissa. Esimerkiksi nyt harjoittelemme Pink Panterin teemaa, Kyttänen kertoo.

Hän harmittelee sitä, että joulu tulee liian pian. Tänä vuonna ei mitenkään ehditä valmistaa joulukonserttia, vaikka se olisi ollut kaikille mieleen. Mutta kun kuoro sai uuden johtajan eteensä vasta pari kuukautta sitten, harjoitusaikaa ei millään jäänyt tarpeeksi.

– Keväällä olemme varmasti edenneet niin pitkälle, että konsertti voidaan pitää, hän lupaa.

 

Musiikki kuuluu kaikille

Enni Kyttäselle mieskuoro oli aluksi jännittävä haaste. Jännitys suli nopeasti hymyksi.

Enni Kyttänen asuu nykyään Tampereella, mutta hän on syntyjään kotkalainen. Elämä on kuljettanut häntä kaupungista kaupunkiin, rannikolta Keski-Suomen kautta Pirkanmaalle.

Laulunopettajan tutkintotodistus Jyväskylän ammattikorkeakoulusta on melkein jo käsissä, sillä Kyttänen on valmistumassa jouluksi.

– On ollut todella kivaa saada oman alan töitä juuri nyt ja kohdata musiikin alalla uusia haasteita, hän sanoo.

Syksyllä hän toimi lyhyen aikaa musiikinopettajan sijaisena Pälkäneen yhteiskoulussa ja lukiossa. Sijaisuus Valkeakoski-opistossa toi hänelle laulunopetuksen lisäksi muun muassa yhteislaulutuokion johtamisen sekä piano-oppilaita. Se oli erityisen jännittävä paikka, sillä hän ei ollut ennen opettanut pianonsoittoa sen enempää kuin kuorolauluakaan.

– Tuntui aika haastavalta aluksi, mutta piti vain rohkeasti tarttua siihen. Ja olen huomannut, että pidän paljon myös pianonsoiton opettamisesta, hän kertoo.

Musiikki on ollut hänelle tärkeää aina, totta kai. Hän toivoo, että musiikin hyvää tekevä vaikutus yltäisi jollain tapaa jokaiseen ihmiseen.

– Musiikki kuuluu minusta ihmisten yleiseen hyvinvointiin, se auttaa käsittelemään erilaisia tunteita ja yhdistää ihmisiä. Soittaminen, laulaminen tai musiikin kuunteleminen – niissä kaikissa on sitä samaa, hän pohtii.