Aitojen asioiden puolesta

Aitoon Maa- ja kotitalousseura vietti 60-vuotisjuhlia pari viikkoa ennen merkkipäivää.

Kuulakkaana ja aurinkoisena marraskuun lauantaina juhlaväki kokoontui Aitoon koulutuskeskuksen Lyylintuvalle viettämään seuran 60-vuotissyntymäpäiviä. Mukaan oli kutsuttu myös Kukkian koti- ja maatalousnaiset.

Onnitteluiden jälkeen sujuvasanainen juontaja Eila Merontausta lausui Jukka Parkkisen runon Kertomus siitä, kuinka lehmä perusti osuusmeijerin.

Humoristinen runo kuvaa hyvin ajan muuttumista maaseudulla ja pienten meijerien lakkauttamista. Juhlan alku oli muutenkin humoristinen, sillä hyvään juhlaan kuuluu tietysti niin sanottu kuokkavieras. Hänetkin otimme mukaan nauttimaan tunnelmasta pienen alkuhämmingin jälkeen.

Tämän yllättävän tapahtuman jälkeen oli vuorossa kaikille tuttu maakuntalaulu Hämäläisten laulu, jonka lauloimme yhdessä.

 

Uusi yhdistys emännöi maatalousnäyttelyä

Marja-Terttu Vekuna oli koonnut juhlivan yhdistyksen historiikin.

Aitoon maa- ja kotitalousseuran sihteeri Marja-Terttu Vekuna oli laatinut historiikin. Seuraavassa on koottuna esitelmän pääkohdat.

Marja-Terttu Vekuna luki aluksi pöytäkirjan perustamiskokouksesta. Aitoon maamiesseuraan perustettiin sisarosasto 11.12.1953 ja sen nimeksi tuli Aitoon maatalousnaiset. Perustamisvuonna jäseniä liittyi uuteen yhdistykseen 20, seuraavana vuonna heitä oli jo 48.

Toiminta lähti vireästi käyntiin. Ensimmäisenä vuonna osallistuttiin varjostin-, nahkatyö- ja umpiomiskursseille.

Seuraavana kesänä eli 1954 järjestettiin Luopioisissa, Rautajärvellä Luopioisten–Kuhmalahden neuvontakunnan ja Hämeen–Satakunnan maatalousviljelysseuran toimesta maatalousnäyttely. Tällaisen tapahtuman läpiviemiseen ja onnistumiseen tarvittiin paikallisten maamiesseuraväen tukea ja osaamista. Luopioisissa oli tuolloin kolme maamiesseuraa Luopioinen, Puutikkala ja Aitoo sekä näillä omat naisosastonsa.

Vuonna 1963 oli Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä ilmoitus emännän-etulaisen paikasta Aitoon Maatalousnaisten palvelukseen. Saman vuoden toukokuun puolivälissä otettiin toimeen ensimmäinen lomaemäntä. Tämä työsuhde oli yleensä melko lyhyt, koska tytöt järjestään siirtyivät aina varsinaisiksi emänniksi, osa Aitooseenkin.

Vuonna 1966 järjestettiin silloisella Aitoon kotitalouskeskikoululla ja Joroisissa ensimmäiset lomaemäntäkurssit. Lomittajatyöstä täytyi kuitenkin luopua rahavaikeuksien takia.

 

Talonpito- ja ekoteko -kilpailuissa menestystä

Päivi Kosonen lauloi kaksi laulua.

Aitoon maatalousnaiset osallistuivat moniin naisosastojen kilpailuihin. Vuonna 1964 saimme omaksemme kiertopalkinnon sarjassa alle 60 jäsentä. Se edellytti ensimmäistä sijaa myös kahtena edellisenä vuonna. Tähän vaikutti paljon ravintolanpito VPK:n iltamissa ja muissa tapahtumissa sekä näistä töistä saadut työtunnit ja pisteet.

Taidossa talonpito -kilpailuja järjestettiin yleisesti 1960, -70 ja -80 luvuilla. Tehtävät olivat tiedollisia sekä kädentaidollisia.

Osastomme jäsen Aino Rulja valittiin 1980-luvun alkuvuosina Pirkanmaan joukkueeseen, joka tuli toiseksi valtakunnallisessa kilpailussa. Pöytäkirjoissa on myös merkintä vuodelta 1987, jolloin Aitoon maatalousnaiset osallistuivat tietokilpailuun naapuripitäjien naisosastoja vastaan. Tämä oli nimenomaan Taidossa Talonpito -kilpailun karsintatapahtuma. Voittanut joukkue pääsi seuraavalle kierrokselle.

Vuonna 1999 oli vuorossa Emäntien Eko-teko -kilpailu. Matti ja Arja Ruljan tilalle tehtiin vanhanaikainen riukuaita ja vanha maitolaituri maalattiin punamultamaalilla. Mukaan haastettiin myös pitäjän muita järjestöjä. Tästä saimme Eko-teko palkinnon ja 500 markan rahapalkinnon.

Erilaisten näyttelyitten järjestämiseen osallistuimme aktiivisesti. Luopioinen Tuottaa ja Palvelee -näyttelyissä Honkalassa Aitoon maatalousnaisilla oli omat osastonsa ja lisäksi alkuaikoina he hoitivat myös ravintolan pidon.

Lähiseuduilla pidetyissä maatalousnäyttelyissä olimme mukana monta kertaa. Erilaiset ruoka- ja ravintokurssit sekä valistustyö kuuluivat yhdistyksen toimintaan. Samoin retket ja muu virkistystoiminta toivat vaihtelua arkeen.

 

Maamiesseura ja maatalousnaiset yhdistyivät 1990

Aitoon maamiesseura ja Aitoon maatalousnaiset yhdistettiin Aitoon maa- ja kotitalousseuraksi 21.11.1990. Jäseniä yhdistyksessämme on nykyään noin 50.

Aitoon maatalousnaiset ovat osallistuneet 60 vuoden aikana lähes kaikkeen mahdolliseen toimintaan. Työt ja tehtävät ovat vaihdelleet vuosien mittaan aina silloisen tarpeen mukaan. Milloin on pyydetty apua muonitukseen, milloin raha-apua eri yhdistyksille.

Kun osastomme perustettiin, niin maailma oli vähän toisenlainen. Silloin kerättiin rahaa lapsihalvauspotilaitten hyväksi, torjuttiin lapamatoja ja kiinnitettiin huomiota pesupaikkojen siisteyteen. Maa- ja kotitalousseuran toimintamuodot ovat siis tänä päivänä hyvinkin erilaisia entisaikoihin verrattuna, mutta yhdessäoloa, harrastamista ja raha-apua tarvitaan aina.

Nykyisestä Aitoon maa- ja kotitalousseuran toiminnasta kerrottiin myös. Ruokakursseja järjestetään edelleen. Viime vuosina olemme kokkailleet yhdessä Kukkian koti- ja maatalousnaisten kanssa. Keväisin on vuorossa aina joku puutarhakurssi ja kesällä teemme perinteisen kesäretken.

Pirkanmaan kotitalousnaisten Suvipäiville osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kokoonnumme yhteen myös erilaisten teemailtojen parissa. Aktiivisimmin toimivat vesijumppaajat, jotka kerran viikossa käyvät Aitoon Koulutuskeskuksen allasosastolla pulikoimassa. Vetäjänä toimii Eila Merontausta.

Teatteriretkiä teemme yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Syksyllä käymme paistamassa makkaraa kylän eri laavuilla tai kodilla. Osastomme kerää eniten varoja astioiden vuokraamisesta sekä jäsenmaksuista. Nuoria jäseniä kaivattaisiin lisää yhdistykseemme.

Valtakunnallisesti Maa- ja kotitalousnaiset täyttävät tänä vuonna 80 vuotta. Tulossa on Kirsti Mannisen kokoama Omat Avaimet -kirja, joka esittelee nykyisen neuvontatyön juuria ja kehitystä 1730-luvulta alkaen ja kertoo naisten sosiaalisen aseman muutoksista ja erilaisista yhteistyön muodoista. Mittava neuvontatyö ja monipuolinen järjestötoiminta ansaitsee tulla paremmin näkyväksi.

 

Kolmelle jäsenelle tunnustuspalkinto

Kaunisääninen Päivi Kososen juhlisti Aitoon Maa- ja Kotitalousseura 60-vuotisjuhlaa kahdella laululla. Hän esitti Timo Koivusalon säveltämän ja vaimonsa sanoittaman Jotain jää elokuvasta Kaksipäisen kotkan varjossa sekä paikallisin voimin tehdyn Säynäjärven Heinäpesä. Sen on säveltänyt Katriina Roikola ja sanoittanut Marjatta Koskenvesa.

Musiikkiesityksen jälkeen ohjelman juontaja Eila Merontausta lausui Eeva Kilven runon Nukkumaan menessä. Tämän runon voisi jokainen meistä lausua iltaisin itselleen.

Osaston puheenjohtaja Irja Niemi ja varapuheenjohtaja Raija Viukari jakoivat tunnustuspalkinnon yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä entiselle puheenjohtajalle Arja Ruljalle. Muut palkittavat Tuula Niutanen ja Sinikka Kangasniemi eivät olleet paikalla.

Toisenlaiseen muistamiseen liittyi seuraavaksi esitetty yhteislaulu Maa on niin kaunis. Sen jälkeen vietimme hiljaisen hetken poisnukkuneiden osastomme jäsenien muistoksi.

 

Ruokalahja on valmistettu ajatuksella

Outi Penttilä esitelmöi jouluisista ruokalahjoista.

Iltapäivän esitelmän aihe oli jouluinen, sillä 60-vuotissyntymäpäivät olivat samalla yhdistyksen pikkujoulut. Kotitalous- ja yritysneuvoja Outi Penttilän esitys Ruokalahja – maistuva tuliainen sai meidät virittymään pikkuhiljaa joulun tunnelmiin.

Joulun lähestyessä mietimme taas sopivia lahjoja sukulaisille, ystäville ja tutuille. Ruokalahja on hyvä nimenomaan sellaiselle, jolla on jo kaikkea tai hänelle, jolla ei ole aikaa tehdä herkkuja itse.

Itse tehty ruokalahja on persoonallinen tapa muistaa lahjan saajaa. Se on valmistettu ajatuksella ja se on juuri hänelle tarkoitettu.

Joulun ajan tyypillisin ruokalahja on sinappia tai maustekakku. Mitäpä jos tänä jouluna kokeilisit maistuvaa sinihomejuustosinappia tai kesäkurpitsa-suklaakakkua?

Aina ruokalahjan ei tarvitse olla itse tehty. Se voi olla matkoilla löydetty paikallinen, erikoinen mauste tai juoma. Kotimaassa voi hankkia pientuottajien erikoisherkkuja; esimerkiksi paikallisen juustolan juustoja tai viinitilan viinejä.

Perinteisen suklaan sijasta voisi tänä vuonna laittaa pakettiin vaikkapa talkkunasuklaata tai herkullista kotimaista hunajaa tai laadukkaista puuroryynejä. Reseptinkin voi kirjoittaa lahjan mukaan.

Ruokalahjan voi pakata monin eri tavoin, mutta tuotteen säilyvyys pakkauksessa tulee aina varmistaa. Lahjan mukaan on hyvä laittaa aineosaluettelo ja kertoa missä ja miten sitä tulee säilyttää ja miten kauan se säilyy ja milloin se on tehty.

Jouluisia ruokalahjoja ja paketoimisehdotuksia.

Säilykkeitä valmistaessa erilaiset lasipurkit ovat kauniita. Purkin, korin, kulhon tai tarjoiluvadin voi kietaista sellofaaniin tai kauniiseen pellavaliinaan ja sitoa kiinni narulla.

Naruina voi käyttää paperinarua, pitsinauhaa tai vanhaa poppanakudetta, joihin voi mielikuvituksen innoittamana pujottaa helmiä, nappeja, kilikelloja tai muita koristeita. Naruun tai nauhaan voi kiinnittää myös kanelitangon tai rosmariinin oksan.

Piparit ja karkit kannattaa pakata koviin rasioihin, jotta ne eivät mene rikki. Käsitöistä innostunut voi virkata, kutoa tai ommella pussukan lahjakääröksi ja käyttää koristeluun nappeja tai jopa vanhoja rintakoruja.

Kakut voi tehdä suoraan annosvuokiin ja pakata lahjaksi vuoan kera. Kuivat kakut ja piirakat voi asetella folio- tai koristepaperilla päällystetylle pahviselle alustalle ja sen jälkeen kietaista herkkujen ympärille sellofaanin tai sopivan kokoisen kinkkupaistopussin. Kaunis rusetti ja muutama aiheeseen sopiva koriste ja kaunis pakkaus on valmis.

Outi Penttilä toi mukanaan maistiaisina tomaattimarmeladia ja ruiskeksejä sekä suklaamakkaraa. Pöydällä oli esillä myös ideoita kauniista lahjapakkauksista.

Saimme mukaamme reseptivihkosen, josta löytyy paljon ohjeita ruokalahjoja varten.

Juhlaan oli koottu valokuvia menneiltä vuosilta sekä vanhoja yhdistyksen toiminnasta kertovia pöytäkirjoja. Tilaisuuden lopuksi joimme kahvia ja maistelimme herkullisia pöydän antimia.

Marja-Terttu Vekuna

Aitoon maa- ja kotitalousseuran sihteeri