Kun hälytystehtävät ja harjoitukset lasketaan yhteen, aktiivinen Rautajärven vapaapalokuntalainen saattaa olla joka toinen päivä palokunnan hommissa. Monet kuuluvat myös Kyläyhdistykseen, kuten esimerkiksi Pekka Penttilä ja Olavi Seppälä.

Yli sata lähtöä vuodessa

Rautajärven VPK täyttää tämän vuoden lopulla 60 vuotta. Olavi Seppälä (vasemmalla) ja Pekka Penttilä eivät kuitenkaan usko, että tasavuosia juhlitaan suurin menoin.

Millainen olisi Rautajärven kylä, jolleivät kyläläiset pitäisi huolta asuinpaikkansa hyvinvoinnista? Jos kyläläiset vain asettuisivat laakereilleen; jos he eivät olisikaan muutama vuosi sitten pistäneet talkoovoimin urheilukenttää kuntoon, uusineet Tuppikoskella sijaitsevan uimarannan romahtamispisteessä olevaa siltaa, ja jolleivät he pystyttäisi vuosittain kaukaloa?

– Kyllä tämä eloton ja entistä hiljaisempi paikka olisi, kyläaktiivi ja Rautajärven VPK:n jäsen Pekka Penttilä sanoo.

Toisen aktiivisen kyläläisen,Olavi Seppälän mukaan pienissä kylissä ei enää yksinkertaisesti ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä itse.

– Kun Luopioinen oli itsenäinen kunta, piti kunta huolta kirkonkylän liikuntapaikoista ja uimarannoista. Nyt pääpaino on Onkkaalan asioissa. Niin se menee. Vain kuntien keskipisteet saavat apua kunnilta, ja reuna-alueilla pitää tehdä itse.

Molemmat miehet iloitsevat kuitenkin kaikesta siitä, mitä kunnalla on vielä jäljellä. Kyläkaupasta, parturista ja kahvilasta koostuva ”Pälkäneen Itäkeskus” on miesten mukaan Rautajärven hermokeskus ja kohtaamispaikka, jota ilman Rautajärveä on mahdotonta kuvitella.

Onnellisia miehet ovat myös aktiivisista kyläläisistä.

– Pirkanmaan Vuoden kyläksi Rautajärvi valittiin nimenomaan aikaansaavien asukkaidensa ansiosta, Seppälä toteaa.

 

Miesten ja naisten työt

Miesten mukaan Rautajärvellä toimivia yhdistyksiä on sinänsä mahdoton erotella toisistaan, sillä niissä toimivat paljolti samat ihmiset.

Tärkeimmät toimijat ovat VPK ja Kyläyhdistys. Seppälä ja Penttilä kuuluvat molempien yhdistysten aktiiveihin. Kyläyhdistyksen nimissä Penttilä muun muassa hoitaa kyläkaukalon auraamisen ja jäädyttämisen.

– Kyläyhdistys otti tehtävän nimiinsä ja langetti tehtävän toteuttamisen minulle, Penttilä naurahtaa.

Tällä hetkellä kyläaktiivit puuhaavat venerannan laituriremontin kimpussa.

– Projektiin tuli sellainen pieni hidaste kun tuo järvi meni sulamaan, Penttilä sanoo.

Kylän aktiivien sukupuolijakauma on suhteellisen tasainen.  Tosin Seppälän mukaan työnkuvat jakautuvat varsin perinteisesti siinä mielessä, että miehet hoitavat usein laiturirempan kaltaisia ”miehisiä hommia”.

­ – Äläs sano, Penttilä tokaisee. – Kyllähän kuntosalikin rempattiin enimmäkseen naisvoimin. Siinä olisi tullut näpeille, jos miehet olisivat sinne menneet sähläämään.

VPK:n rivit ovat kuitenkin varsin miehiset: joukossa on mukana vain pari naista.

 

Ukkoutuva VPK

Seppälä ja Penttilä ovat olleet mukana VPK:n toiminnassa 1970-luvulta lähtien. Aitoosta 17 vuotta sitten Rautajärvelle ”naisen perässä” muuttanut Penttilä on ottanut osaa VPK:n toimintaan lapsesta lähtien.

Aktiivisesti Rautajärven VPK:n riveissä toimii noin parikymmentä jäsentä. Heistä lähes kaikki ottavat osaa hälytystehtäviin.

– Kieltämättä VPK alkaa niin sanotusti ukkoutua, Olavi Seppälä toteaa. – Emme panisi lainkaan pahaksemme, jos veri vähän nuorenisi. Mukaan voi lähteä vaikkapa parin kaverin kanssa, jos ei yksin halua, Seppälä kannustaa.

Sopimuspalokuntien toiminta on muuttunut paljolti sinä aikana, kun palokuntien ylläpito- ja järjestelyvastuu siirtyi kunnilta aluepelastuslaitoksille. Erilaisten kurssitusten ja fyysisten testien määrä on noussut – esimerkiksi joitakin vuosia sitten savusukeltajien suoritettavaksi tullut varsin vaativa polkupyöräergometritesti – rasitustesti, joka mittaa sydämen ja verenkiertoelimistön kuntoa – vähensi savusukeltajien määrää. Rautajärvellä savusukeltajatilanne on miesten mukaan tällä hetkellä yksinkertaisesti huono.

Penttilä sanoo ymmärtävänsä, etteivät kaikki ole innostuneet suorittamaan kuukausia kestäviä kursseja ennen ”tositoimiin” pääsemistä.

– Kannattaa kuitenkin muistaa, että harjoituksiimme pääsee alusta asti mukaan, vaikka oikeat lähdöt koittavatkin vähän myöhemmin. Ja aivan varmasti keksimme toimintaamme mukaan lähtijöille muutakin tekemistä, jos hälytyspuoli ei tunnu siltä omalta jutulta, Penttilä hymyilee.

 

Juhlapyhissä sumplimista

Rautajärvellä pelastustehtäviin lähdetään vuositasolla satakunta kertaa. Vuonna 2012 pelastuspuolen lähtöjä oli 31 ja ensivasteen 77.  Viime vuonna ensivasteen tehtävät laskivat 43:een, ja pelastuspuoli nousi vastaavasti 58:aan.

Sopimusten mukaan Rautajärven yksikkö saa luvan lähteä matkaan, kun sillä on ensivasteen tehtävissä vähintään kaksi miestä ja pelastustehtävissä neljä. Hälytysvalmiuden (aika hälytyskeskukseen soittamisesta yksikön lähtöön) on oltava alle viisi minuuttia,

– Pitää ihan koputtaa puuta, sillä meillä ei ole ollut yhtä ainutta tilannetta, jossa emme olisi päässeet matkaan, Penttilä sanoo.

Juhlapyhät aiheuttavat hieman sumplimista.  Aina on sovittava, että lähtökunnossa olevia on tarpeeksi. Veepeekoolaiset eivät siis koskaan voisi esimerkiksi järjestää yhteistä Ruotsinlaivareissua.

– Siinä mielessä tämä on hullujen hommaa, että päivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta ollaan lähtövalmiudessa. Ei kai kukaan terve ihminen tällaiseen itseään sido. Kuka sitä ehdoin tahdoin haluaa keskellä yöllä lähteä lämpimästä sängystä yön kylmyyteen? yli 20 vuotta hälytystehtävissä mukana ollut Penttilä ihmettelee.

Vaikka vuodet ovat opettaneet molemmat miehet pysymään onnettomuustilanteissa rauhallisina ja harkitsemiskykyisinä, on sillä eroa, onko autettava tuttu vai täysin vieras ihminen.

– Kun on pieni paikka, sitä on väkisinkin joskus törmännyt tilanteeseen, jossa autettava on vähintäänkin naapurin mies, Seppälä sanoo.

Entä jos autettava olisi hyvin läheinen ihminen?

– Se olisi kauhea tilanne. Siinä olisivat liikaa tunteet pelissä. Olemme puhuneet, että sellaisiin tehtäviin ei omaisia päästetä, Seppälä ja Penttilä sanovat.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?