Julkisessa keskustelussa turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyviä asioita käsitellään usein vain yhdestä näkökulmasta ja unohdetaan osa asiassa vaikuttavista tekijöistä. Näyttää, että oman voiton tavoittelu ja yhden asian liikehdintä saavat huomion kokonaisuuden tarkastelun sijasta. Kokonaisvaltaisempi yhteiskunnan kehittämisajattelu olisi paikallaan.
Yhteiskunnan kaikki alat käsittävä kokonaismaanpuolustus ja tuore yhteiskunnan turvallisuusstrategia elintärkeiden toimintojen turvaamisineen ovat hyvä kehikko tarkastella kansalaisten elinolojen turvaamista kaikissa tilannevaihtoehdoissa. Raamin sisällä sotilaallinen maanpuolustus on puolustusvoimalain tekstein sovitettu palvelemaan maan itsenäisyyden ohella kansalaisten olojen turvaamista. Puolustusvoimien kakkostehtävä tukee muita viranomaisia näiden tehtävissä, keskeisimpinä poliisi- ja pelastustoimet.
Puolustusvoimauudistus ottaa huomioon kakkostehtävän asettamat vaatimukset. Maakuntakohtaisten paikallisjoukkojen suunnitellaan osallistuvan tähän turvallisuuden tukitehtävään. Kysymys on koko yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kehittämisestä. Kannanotoissa tämä usein unohdetaan ja puolustusvoimista nähdään vain sodankäynti- ja kansainväliset rauhanturvaamistehtävät.
Yleinen asevelvollisuus on käsitteenä hämärtymässä. Monessa maassa sellaisen sanotaan olemassa, mutta siihen koulutuksen saavien määrä kansasta on vähäinen. Suomessa onkin kaiketi parempi käyttää käsitettä suomalainen asevelvollisuus, kunhan samalla ymmärretään sen monet tärkeät ulottuvuudet.
Suomen kokoisessa maassa koko palveluskelpoisen miesikäpolven kouluttaminen on ehdoton edellytys ja halvin menetelmä uskottavien ja laajan alueen turvaamiseen tarvittavien sotilaallisten voimien tuottamiseen. Yhteiskunnan toiminnan ja turvallisuuden eri tuottajaroolien ymmärtämiseksi myös tarvitaan konkreettista ja osallistuvaa koulutusta. Laajimmillaan se toteutuu asevelvollisuuden kautta puolelle kansasta. Samalla tulee jaetuksi vastuuta turvallisuudestamme niille, jotka sen häiriötilanteiden ja kriisien tullen turvaavat.
Suomalainen asevelvollisuus korostaa yhteisiin arvoihin perustuvaa yhteistoimintaa hyvinvointimme takaamiseksi. Se kehittää halua pitää huolta kaikista suomalaisista tilanteissa, joissa erilaiset katastrofit uhkaavat repiä yhteiskuntaa eriarvoisiin osiin. Sota on tietysti äärimmäinen katastrofi, mutta meillä on jo esimerkkejä asevelvollisten tuomasta avusta muunlaisiinkin uhkatilanteisiin.
Asevelvolliskoulutuksessa saadut tiedot, taidot ja ymmärrys lujittavat yhteistä arvopohjaa ja valmiutta toimia suomalaisten hyväksi vaikeissakin tilanteissa. Varusmieskoulutuksen ja myöhempien harjoitusten antama kokemus on havainnollisempi kuin koululaitoksen opetuksessa saatu, vaikka silläkin on tärkeä roolinsa asevelvollisten peruskoulutuksena ja asevelvollisuudesta vapaiden lähes ainoana mahdollisuutena saada laajaa tietoa yhteisestä turvallisuudestamme.
Pertti Salminen
Kenraalimajuri res, valt.tri
Kyynärö