Kysely kartoittaa senioritalon asukkaita

Urheilukentän päätyyn, kunnantalon ja pääkirjaston väliin aletaan parin vuoden kuluttua rakentaa senioritaloa, jos hankkeelle löytyy riittävästi kysyntää ja suunnitelmat etenevät toivotulla tavalla.

Hissilliseen kerrostaloon on kaavailtu noin 25 asuntoa: saunallisia yksiöitä, kaksioita ja jokusta kolmiota. Talon rakentamisessa otetaan huomioon ikääntyvät asukkaat: kaikkiin tiloihin pääsee esteettä myös pyörätuolin kanssa. Lisäksi talo voidaan varustaa esimerkiksi automaattiovilla ja turvaliesillä, jotta asukkaat selviävät kodissaan pidempään itsenäisesti.

– Senioritalo ei ole kuitenkaan palvelutalo, vaan ikääntyville tarkoitettu asuintalo. Senioritalolla ei ole asukkaistaan hoitovastuuta, kuten palvelutalolla, hallintojohtaja Janita Koivisto sanoo.

Yhteistiloja rakennetaan tavallista asuintaloa enemmän. Ne suunnitellaan sellaisiksi, että talossa voivat tarjota palveluitaan niin kunta kuin yksityisetkin palveluntarjoajat, esimerkiksi parturit, jalkahoitajat, fysioterapeutit tai pitopalvelut.

Yhteistilat sijoittuvat alakertaan. Niiden päälle on kaavailtu paria asuinkerrosta, jotka kohoavat urheilukentän tasolle.

 

Eläkejärjestöt olleet aktiivisia

Pälkäneen aktiiviset eläkeläisjärjestöt ovat nostaneet senioritalon toistuvasti esiin. Kansalliset seniorit ovat tehneet sen rakentamisesta aloitteenkin.

Myös ulkopuoliset toimijat ovat tarjonneet yhteistyötä, mutta kunta ei ole lämmennyt kaupallisille kumppaneille.

– Toimijat ovat tarjonneet kunnalle lähinnä riskiä, kunnanjohtaja Esko Arasalo perustelee nihkeyttä.

Nyt senioritaloa laittavat liikkeelle eläkeläisjärjestöt ja kunta. Pälkäneellä toimivissa eläkeläisyhdistyksissä on noin 800 jäsentä.

– Voimme levittää sanaa omiemme keskuudessa. Lisäksi käyttäjiltä saattaa löytyä ideoita esimerkiksi siitä, millaisia yhteistiloja tarvitaan, jotta kerhoja ja muuta toimintaa voidaan tuoda senioritalolle, Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen varapuheenjohtaja Eino Anttila sanoo.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo, että senioritalo tarjoaa tilaisuuden tukea kolmatta sektoria, jonka palveluita tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Pälkäneen ikärakenne on varsin vanhusvoittoinen, ja siksi ikääntymisen haasteet kohdataan kunnassa ensimmäisten, eikä viimeisten joukossa.

– Senioritalo on yksi keino varmistaa, ettei vanhusten hoito lipsahda takaisin laitospainotteiseksi, Laesterä sanoo.

Senioritalon avulla ikääntyvät selviävät pidempään omassa kodissa, sillä palvelut ovat ovella: terveyskeskus, apteekki, kirjasto ja kaupat ovat aivan nurkalla. Keskustassa kunnan tai yksityisen palveluntarjoajan on helpompi tarjota apua, jos kunto käy sellaiseksi, että tarvitaan esimerkiksi siivous-, kodinhoito- tai ruokapalvelua.

 

Osa eläkeläisiä, osa työelämässä

Pälkäneellä on havaittu jo ennen senioritaloa, että ikäihmiset muuttavat mielellään palveluiden äärelle. Keskustaan valmistuneiden talojen pihoilla näkyy paljon rollaattoreita. Uusien keskusta-asuntojen työikäisetkin ostajat elävät usein elämänvaihetta, jossa lapset ovat lentäneet pesästä, eivätkä lumi- ja pihatyöt enää kiinnosta.

Senioritaloihin muuttaa samanlaista väkeä: eläkeikää lähestyviä sekä aktiivisia eläkeläisiä. Kun askel alkaa lyhentyä, palveluiden läheisyys, seura ja turvallisuus nousevat arvoonsa.

Yhteistilat ja yhteinen elämänvaihe tukevat tiiviiden yhteisöjen syntymistä. Senioritalot ovatkin tavallista sosiaalisempi asuinmuoto. Kun ympärillä on seuraa ja toimintaa, ihmiset pysyvät vireinä, eivätkä kärsi yksinäisyydestä.

Senioritaloihin muuttaa pariskuntia tai yksinäisiä ikäihmisiä. Alaikärajaksi on yleensä asetettu 55 vuotta, joten pihoissa ei tarvita keinuja ja kiipeilytelineitä.

Senioritaloja on rakennettu aktiivisesti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Tampereella niitä on useampiakin ja Kangasalla pari.

 

Kirjaston vieressä on arvopaikka

Pälkäneen kunta on valmis järjestämään senioritalolle tontin paraatipaikalta, kirjaston ja kunnantalon välistä.

– Arvopaikka asettaa omat vaatimuksensa kaavoitukselle ja suunnittelulle, Jukka Lindfors sanoo.

Jos hanke etenee vauhdilla, urheilukentän ja Kehätien välisen alueen kaavamuutos voisi valmistua vuonna 2015 ja rakentamaan päästäisiin seuraavana vuonna.

Kunnanjohtaja Esko Arasalo ei usko, että kaavamuutoksen kanssa törmätään samanlaisiin vaikeuksiin kuin keskustan monissa muissa rakennushankkeissa.

– Tontti on jo henkisesti varattu tarkoitusta varten, Arasalo sanoo.

Tontin ja sen kaavoituksen lisäksi kunta pyrkii muutenkin auttamaan senioritaloa liikkeelle.

– Kunta on saanut testamenttivaroja, jotka on tarkoitettu ikäihmisten hyväksi. Jos niitä ei ole testamentattu johonkin erityiseen käyttötarkoitukseen, niillä voidaan hankkia huoneistoja senioritalosta, Janita Koivisto sanoo.

Näin kunta madaltaa hankkeen liikkeellelähtökynnystä.

 

Kysely on lähdössä

Ikääntyville kuntalaisille postitetaan lähipäivinä senioritalokysely. Siinä tiedustellaan, ovatko vastaanottajat kiinnostuneita senioritalon omistus- tai vuokra-asunnosta – tai niiden välimallista, asumisoikeusasunnosta. Siinä asukas maksaa 15 prosenttia asunnon hinnasta ja selviää vuokraa edullisemmalla yhtiövastiketta. Asumisoikeusmaksun saa indeksillä korotettuna takaisin, kun asunnosta luopuu.

Myös senioritalojen omistusasunnot ovat olleet hyviä sijoituksia.

Senioritalon rakentaa yhtiö tai säätiö. Pälkäneellä toimijaksi on kaavailtu yhtiötä.

– Tarkoituksena on käydä muualla tutustumassa senioritaloihin ja hakemassa mallia toimivista ratkaisuista, Eero Laesterä kertoo.

Kunnan ja eläkeläisjärjestöjen edustajat toivovat, että senioritalokyselyyn vastattaisiin aktiivisesti ja asia otettaisiin tosissaan, vaikkei vastaaminen vielä sidokaan mihinkään.

– Nyt katsotaan, löytyykö kiinnostusta vai vihelletäänkö peli poikki, Jukka Lindfors sanoo.

Kun kyselyn anti on purettu, hankkeesta kiinnostuneisiin ollaan yhteydessä. Rakentamaan ryhdytään vasta, kun riittävän moni on sitoutunut hankkeeseen.

Kyselyn voi tulostaa myös kunnan nettisivuilta ja Sydän-Hämeen Lehden nettisivuilta senioritalojutun yhteydestä.

 

Tulosta senioritalo-kysely