Tutkija Antti Kouvo: Mikkolan Navetalla tunnistettiin naapuriyhteisöllisyyden voima

Yhteisöllisyys elää muotoaan muuttaneena

Tutkija Antti Kouvo luennoi naapuriyhteisöllisyydestä Mikkolan Navetalla.

Vuosikymmeniä sitten maaseudun naapurusto vieraili ahkerasti ja ennalta ilmoittamatta toisten kodeissa. Jos yhden oven takana oli luuta merkkinä poissaolosta, mentiin kylään toiseen paikkaan. Vasta televisioiden ilmestyminen jokaiseen kotiin hiljensi kyläilyperinteen.

Myös töiden tekeminen naapuritaloissa vastavuoroisuusperiaatteella piti yllä yhteisöllisyyttä. Apua saatiin ja sitä annettiin, kun esimerkiksi hevosen lainaa vastaan käytiin nostelemassa heinät seipäille.

Vaikka välittömän kyläilykulttuurin aika on maaseudullakin ohi, niin yhteisöllisyys uusissa muodoissaan elää yhä.

– Ei pidä paikkaansa, että naapurustolla ei nettiaikana olisi merkitystä. Jopa viidesosa sosiaalisista verkostoista koostuu naapureista, naapuriyhteisöllisyydestä Mikkolan Navetalla luennoinut Antti Kouvo huomauttaa.

Yhteisöllisyyttä syntyy varsinkin maaseudulla olosuhteiden pakosta esimerkiksi silloin, kun saman tien varrella asuvien on huolehdittava tien aurauksesta.

 

Lapset yhdistävät

Nykyajan yhteisöllisyys kanavoituu monesti sosiaalisessa mediassa.

– Laitat vaikka facebook- seinälle viestin, että olet lähdössä matkalle Istanbuliin. Saat vastauksina tietoa siitä, missä paikoissa kaupungissa kannattaa käydä. Tai kysyt facebookissa kyytiä saman suuntaan meneviltä, tutkija Antti Kouvo antaa esimerkkejä.

Maaseudun naapureilla ei välttämättä kehkeydy enempää yhteyttä kuin hyvien päivien toivotukset, jos käydään työssä ja harrastetaan muualla tai jos tapaamispaikat puuttuvat. Muiden muassa lasten leikkipaikat, koulut ja kirkot toimivat hyvinä yhteisinä kohtaamispaikkoina.

Lasten ja myös koirien avulla tutustuminen lähialueen asukkaisiin käy mutkattomasti. Kontaktien ottaminen lisääntyy, jos toisella on sama koulutus tai ammatti tai jos naapurit ovat samankaltaisia elämäntavoiltaan. Samoin naapuruston ihmissuhteisiin panostetaan enemmän, jos alueella on tarkoitus asua pitkään.

Luopioisissa yhteisöllisyyttä luovat erilaiset harrastusryhmät Ollin atleeteista Kukkian Kädentaitajiin. Myös Mikkolan Navetta mahdollistaa yhteisöllisyyden synnyn toimimalla samanhenkisten ihmisten kohtauspaikkana.

– Yhteisöllisyyden rapautumisesta puhuminen on pitkälti vailla perusteita, Kouvo vahvistaa.

 

Eläkeläiset suvaitsevaisia

Vastavuoroisuus ja keskinäisriippuvuus ovat tärkeitä tekijöitä naapuriyhteisöllisyyden muodostumisessa. Vastavuoroisuus toimii tosin vasta silloin, kun yhteistyöstä koituva hyöty on suurempi kuin siihen liittyvä vaivannäkö.

– Yhteisöllisyys ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, Antti Kouvo huomauttaa.

Autojen väärä pysäköinti, melu ja tupakointi koetaan sitä herkemmin elämää häiritseviksi mitä lähempänä toisiaan ihmiset asuvat. Joustamattomia ja häiriöihin puuttuvia pihapoliiseja asuu useimmiten kerrostaloissa, joustavia, ei niin helposti toisten asioihin puuttuvia puistovahteja taas omakotitaloissa.

– Kun tulot lisääntyvät, puuttumisen kynnys madaltuu, tutkija viittaa naapuruuskyselyn tuloksiin.

Vajaat kaksi vuotta sitten tehdyn tutkimuksen mukaan eläkeläiset eivät olekaan niitä hanakammin häiriöihin puuttuvia naapureita. Pihapoliiseiksi luokitelluista ihmisistä kun oli 65 prosenttia työssäkäyviä. Näin ikääntyminen tuo mukanaan sopeutuvaisuutta.

Luentotilaisuuden yleisö keskusteli vilkkaasti päivän aiheesta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?