Lumetus: Hyppyreitä ja muita suorituspaikkoja parannellaan vuosi vuodelta

Talven lumet tehtiin puoleentoista kertaan

Jouko Poukkanen ylläpitää omaa ammattitaitoaan myös ”lumenjuuritason” töissä.

Sappeessa on noudatettu reilun parinkymmenen vuoden ajan ”se mitä tehdään, tehdään kunnolla” periaatetta. Ohjenuora osoittautui toimivaksi myös tämän talven rinteitä lumetettaessa ja hyppyreitä rakennettaessa.

– Jos olisimme ahnehtineet ja yrittäneet saada heti aluksi mahdollisimman paljon rinteitä auki, lumi olisi loppunut pitkän vesisadejakson aikana, toimitusjohtaja Jouko Poukkanen sanoo.

Sappee keskitti lumetuskapasiteetin muutamaan rinteeseen. Niihin saatiin niin vahvasti lunta, että kerros riitti joulun, uudenvuoden ja loppiaisen ajaksi.

Lippuluukuilla ei ollut jonoa, kun vettä satoi lähes tauotta. Sen sijaan kausikorttilaiset ja majoituksen etukäteen varanneet suomalaiset ja venäläiset joulunviettäjät olivat kiitollisia, kun rinteisiin pääsi lohduttomasta kelistä huolimatta.

Kun pakkaskelit palasivat tammikuun puolivälissä, lumetus aloitettiin käytännössä alusta. Etenkin paljon lunta tarvitsevien hyppyreiden ja muiden suorituspaikkojen valmistuminen jäi poikkeuksellisen myöhäiseen. Vaikka jokainen lumetukseen käytetty päivä lyhensi kautta entisestään, suorituspaikkojen rakentamisessa ei hätiköity.

– Tällaisena talvena olisi suuri kiusaus säästää lumetuksessa ja tehdä minimalliset hyppyrit. Olisimme voineet avata viikkoa aiemmin ihan kohtuulliset suorituspaikat. Mutta me teimmekin entistä isommalla lumella aiempaa paremmat ja toimivammat, Poukkanen kehuu.

Maltti on jälleen palkittu. Joulukuun puolivälissä kautensa aloittaneet laskijat olivat tyytyväisiä, kun kerralla avattiin monta rinnettä. Joulun viettäjät kiittelivät, etteivät rinnepäivät peruuntuneet. Nyt kehuja satelee entistä upeammista hyppyreistä.

Miten Sappee onnistui pelaamaan korttinsa oikein alkutalven omituisten kelien aikaan.

– En tiedä onko se kaukokatseisuutta vai hyvää tuuria. Ehkä aika ja ikä ovat opettaneet, ettei suunnitelmia kannata muuttaa joka päivä tuoreimpien sääennusteiden mukaan. Tällä alalla ollaan olosuhteiden armoilla, ja silloin ei hätäily ja hermoilu auta.

 

Lumen tarve kasvaa

– Vuonna 1992 aloitimme neljällä lumitykillä. Viiden rinteen lumetus vei silloin parhaimmillaan kaksi ja puoli kuukautta. Tämän talven lumet tehtiin kahdessa ja puolessa viikossa, vaikka tarvittavan lumen määrä on kasvanut vähintään viisinkertaiseksi. Ei hyppyreille ennen tarvittu kerrostalon kokoisia alastuloja, Jouko Poukkanen sanoo.

Toimitusjohtaja on säilyttänyt näppituntuman käytännön lumetustyöhön, sillä hän viihtyy itsekin rinnekoneen ohjaimissa.

– Joka vuosi tehdään vähän isompaa ja paremmin. Ratin takana sen huomaa itsekin, miten lumen vahvuus kasvaa ja kallistukset ovat aina vähän edellisvuotta isompia.

Entistä isommat rinnerakennelmat ovat edellyttäneet satsausta lumetuskapasiteettiin. Mutta pelkät laitteet eivät riitä, tarvitaan myös osaava ja motivoitunut henkilöstö.

Poukkanen nauttii siitä, että pääsee itsekin elämään rinnekoneessa kiihkeät viikot, kun talven suorituspaikkoja rakennetaan. Lumitykkien keskellä ja pakkasviimassa aistii aitoa tekemisen meininkiä.

– Ennen rinnekoneella ajeltiin yöaikaan, nyt lumetuskaudella pyörii kaksi konetta ympäri vuorokauden.

Tänä vuonna kaikki saatiin valmiiksi vasta helmikuun taitteessa. Sen jälkeen ei voi kuin toivoa, että säät olisivat suotuisat ja väki löytäisi rinteisiin.

– Me on tehty kaiki se mitä pystytään. Loppu on herran hallussa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?