Mallasvedelle avattiin kiitoradat

Pakanrannan edustalla on muutaman kilometrin mittainen tuplarata. Luistelu-urien väliin on tehty hiihtolatu.

Mallasvedellä Pälkäneen edustalla kulkee toistakymmentä kilometriä loistokuntoisia luistinratoja. Kolme eri auraajaa oli traktorin kanssa liikkeellä viikonlopun lumisateiden jälkeen ja maanantaina, kun taivaalta satoi alijäähtynyttä vettä.

Oikealla hetkellä auratut radat jäätyivät sileiksi luistinradoiksi. Tiistaina osa reiteistä oli vielä vetisiä, mutta keskiviikkona luistelijoita odotti yhtä sileä jää kuin Haanloukkaan kaukalossa Pasi Munnen jääkoneen jäljiltä.

Pakanrannan edustalla kulkee muutaman kilometrin mittainen ”tuplarata”, jossa luistelu-urrien väliin on tehty ladut. Pakanrannasta Hirvon edustalle kulkee seitsemän kilometrin mittainen luistelu-ura. Lisäksi Pispankärjen kohdalta haarautuu takaisin Pakanrantaan noin yhdeksän kilometrin lenkki.

Pakanrannasta lähtee luistinratoja kahteen suuntaan. Keiniänrannan edustalle on aurattu muutaman kilometrin mittainen tuplabaana: kaksi luistinrataa kulkee rinnakkain ja niiden väliin kertyneeseen penkkaan on ajettu hiihtolatu.

Toinen reitti kaartaa Peltoniemen ja Uutanankärjen jälkeen selän yli kohti Myttäälän edustalla sijaitsevaa Pispankärkeä. Myttäälän rantoja seuraileva reitti yhtyy Keiniänrannan edustan rataan Ruotsilanselän perukoilla.

Myttäälän edustalla kulkevalta reitiltä on tehty pistoura myös Hirvon suuntaan Korhonkärkeen. Sieltä Pakanrantaan kulkeva reitti on seitsemän kilometrin mittainen. Selän kiertävälle lenkille kertyy mittaa noin yhdeksän kilometriä.

Selän ylittävä osuus ei ole aivan yhtä sileässä jäässä kuin rantoja myötäilevät reitit. Rantojen luistinradoilla lapsikin pärjää mainiosti kiekko- tai kaunoluistimilla.

Viikonlopuksi ja ensi viikoksi on luvassa nollakeliä ja räntäsateita, joten pälkäneläisille on tarjolla lähes ainutlaatuinen tilaisuus ihastella kylää luistimilla jäältä käsin.

Kaikki eivät osaa iloita reiteistä

Hiihtokausi ei ole päässyt vieläkään kunnolla käyntiin. Aitooseen saatiin tällä viikolla kelpo ladut, mutta Pälkäneen harjureiteillä lunta ei ole vielä riittävästi. Myös Sappeessa odotellaan edelleen lisälunta. Sitä ei ole luvassa, vaan viikonlopun räntäsateet uhkaavat syödä nykyistäkin kerrosta.

Pälkäneellä eletään silti kaikkien aikojen liikuntatalvea. Tammikuun puolivälin jälkeen jäätyneet järvenselät tarjosivat parin viikon ajan tasaisia luistinratoja silmänkantamattomiin. Kun jäälle satoi ohut lumikerros, rannoilta lähti liikkeelle pikkutraktoreita ja mönkijöitä. Luistelureittejä auratessaan ne saivat kokoon sen verran lunta, että siihen saatiin ladut, jotka ehkä kestävät myös tulevan viikon loskakelit. Muualla hiihtokausi saattaa loppua taas lyhyeen.

Mallasveden sileät luistinradat saattavat olla ”kerran elämässä” -kokemus. Säät ovat harvoin niin otolliset, että sileää baanaa syntyy yhtä helposti toistakymmentä kilometriä.

Luistelu-urat seurailevat rantoja, joten baanalle on helppo lähteä Pälkäneen keskustasta ja Myttäälästä. Jos kelit jatkuvat tällaisena, hiihtolomilla mökeilleen saapuvat pääsevät omalta mökkilaiturilta luistelemaan!

Reitti seurailee rantoja myös siksi, että siinä jää on sileämpää kuin selällä. Suojaisessa paikassa tuuli ja lumi ei myöskään tuiverra reittiä niin helposti umpeen.

Kaikki eivät silti osaa olla kiitollisia luistinradasta. Myttäälän suunnalta on nuristu, että rata kulkee liian läheltä mökkisaunoja – joiden omistajat palaavat rannoille pääosin toukokuussa. Luistelu-uran on sanottu myös häiritsevän kalastusta.

Myttäälän ja Hirvon suunnalla on totuttu riitelemään metsästysmaista, kalavesistä ja teistä. Siksi ei ole mikään ihme, että joidenkin ensiasenne myös luistelurataan on paheksuva ja vastustava.

Vaikka osakaskunnat omistavat vesialueet, jäillä kulkeminen kuuluu Suomessa jokamiehen oikeuksiin. Jäillä liikutaan myös monenlaisilla kulkupeleillä: moottorikelkoilla, mönkijöillä ja autoilla. Jättikiitos niille ajelijoille, jotka laskivat etulevyn alas ja tuottivat samalla muillekin iloa.

Kommentit (8)

  1. Myttääläläinen

    Kiitokset kunnalle ja muulle talkooväelle hienoista luistinradoista!Myttääläläisillä ei varmaankaan ole mitään sitä vastaan,että radat ovat tehty.Kaikenlainen kitinä ja turhanaikainen natina on käsittämätöntä.Mutta näinhän se on että yski mätä muna korissa pilaa kaiken.Eikä tämä kitisijä ole Myttääläläinen.

  2. Simuna

    ”Myttäälän ja Hirvon suunnalla on totuttu riitelemään metsästysmaista, kalavesistä ja teistä. Siksi ei ole mikään ihme, että joidenkin ensiasenne myös luistelurataan on paheksuva ja vastustava.”

    Eikö tuon riitaisan nurkan kunnasta voisi myydä käyvällä summalla Valkeakosken kaupungille? Saataisiin sillä kauppahinnalla kunnan taloutta parempaan kuntoon.

  3. Nimetön

    Tulisiko se kitisijä kertomaan omalla nimellään perustelut miksi radat on niin vastenmielinen asia, kaikki sen kitisijän (t)kuitenkin tietää nimeltäkin. Mutta turhien huhujen katkaisemiseksi, kitisijät olkaa hyvät,palsta on teidän.

  4. Nimetön

    Jotenkin tuntuis että joka kylässä, joka asiassa kitisijät löytyy aina samaisesta talosta, saman katon alta, samasta suvusta. Kaikki tietää aina jo ennalta kuka kitisee, jos jotain uutta on tulossa. Se pistää varpailleen, ja sitä se kitisijä tahtoo..se on tietynlaista valtaa. Kitisijän mielestä on kiva pitää väki varpaillaan. Kitisijän perintö kulkee suvussa. Kitisijä ei opi mistään, kitisijä ajaa jääräpäisesti omaa asiaansa, vaikka olisikin jo huomannut olevansa väärässä. Kitisijä kostaa kokemastaan ’vääryydestä’ huomaamattaan sellaisille, joilla ei ole osaa eikä arpaa. Kitisijä luulee että valta on hänellä. Kitisijä ihmettelee usein miksi on saanut mulkun maineen, mutta kitisijä ei osaa katsoa peiliin. Kitisijän mielestä muut ovat outoja. Jos kitisijä antaisi asioiden rullata niinkuin ’normaalisti’ on tapana, se mulkunmaine saattaisi kitisijältä häipyä pikkuhiljaa. Tämä kitisijän perintö on valloillaan jokaisessa Suomen kylässä, ei pelkästään tämän ketjun kylissä…tämä vain sattumalta tuntui sopivalta kohdalta laukaista kaikkien tietämä ja joskus karvaastikin kokema totuus, jota ei käy kieltäminen.

  5. sandra

    Mainitun henkilön voikin sitten lähettää kisaan maakuntatasolla, sitten SM-kisoihin ja MM-kisoihin, jotka toivottavasti ovat mahdollisimman kaukana ja kestävät mahdollisimman kauan.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?