Maailman suurimmat talviurheiluvälinemessut on järjestetty Münchenissä vuodesta 1970 alkaen. Kangasalalainen Antti-Jussi Tiitola on ollut mukana vielä kuusi vuotta pidempään, sillä ensimmäisinä vuosina ISPO-messujen edeltäjät pidettiin Wiesbadenissa.
Münchenin messuhalli on monta kertaa Helsingin messukeskusta suurempi. Tänä vuonna se täyttyi 2400 näytteilleasettajasta, jotka tulivat kymmenistä eri maista. Messuvieraita kävi reilut 80 000, vaikka sisälle ei päästetä tavallisia kuluttajia, vaan muun muassa tukku- ja jälleenmyyjiä.
Puolen vuosisadan aikana Antti-Jussi Tiitola on esitellyt ISPO-messuilla lukemattomia erilaisia suksia, mailoja, luistimia ja muita talviliikuntavälineitä. Tänä vuonna hän matkusti Saksaan uuden ”karvapohjasuksimalliston” kanssa.
Karvapohjasukset ovat kangasalalaisen OAC Finland Oy:n tuore innovaatio. Telemark-suksesta on tehty hieman jalkava, jolloin sen keskiosa osuu lumeen vain silloin, kun kaikki paino on sen päällä. Suksen keskiosaan on liimattu karvaista materiaalia, joka pitää lumella pitopohjan tapaan.
Liukuva lumikenkä eli karvapohjasuksi
Lukemattomia erikoisulkoiluvälineitä kehittänyt Antti-Jussi Tiitola on tullut vuosikymmenten aikana luoneeksi myös kokonaan uusia lajeja. Esimerkiksi nykymuotoinen retkiluistelu sai alkunsa, kun hän reilut 20 vuotta sitten kiinnitti monot pitkiin luistimenteriin ja lähti sauvat kädessä jäälle.
Myös lumikengän ja suksen parhaita puolia yhdistävä karvapohjasuksi muuttaa hiihtämistä. Tiitolan alkuperäisenä ideana oli madaltaa liikkeelle lähtemisen kynnystä: ”liukuvaa lumikenkää” ei tarvitse voidella, ja maastoon voi sauvoa suoraan kotiovelta.
– Tämä on jokaisen kotiäidin ja pilkkimiehen suksi, sillä se toimii myös epätasaisessa maastossa ja umpihangessa, Tiitola esittelee leveää mallia.
Hän suosittelee sukseen monitoimisidettä, johon sopivat pilkkisaappaat, buutsit tai mitkä tahansa kengät.
Maailmalla karvapohjasuksesta innostuivat ensimmäisenä Alppien, Pohjois-Amerikan ja Japanin isojen rinteiden vapaalaskijat, jotka kapuavat puoli päivää ylös ja laskevat sitten koskemattomia rinteitä vauhdilla alas.
Lajissa on alettu myös kilpailla. Tähän saakka kilpalaskijat ovat kiinnittäneet suksen pohjaan nousun ajaksi pitokarvan, joka nypätään ylhäällä pois ennen laskuun lähtöä.
Retkiluistin toi takaisin alalle
Vuosikymmenet urheiluvälinebisneksessä mukana ollut Antti-Jussi Tiitola ehti vetäytyä alalta, kunnes retkiluistimien tuotekehitys ja valmistus toi hänet takaisin.
Tiitola risteytti luistimen ja suksen retkiluistimeksi. Monoon kiinnitettävällä pitkäteräisellä luistimella pärjää hieman epätasaisillakin järven jäällä. Irtonainen kantapää tehosti luistelupotkua ja mullisti lopulta myös pikaluistelun: ennätykset menivät uusiksi, kun lajissa siirryttiin klaps-luistimiin.
Tiitola myi kehittämänsä retkiluistimet ruotsalaisvalmistajalle. Ostaja ei kuitenkaan kehittänyt ja markkinoinut luistimia. Niinpä viiden vuoden karanteeniajan jälkeen Tiitola alkoi kehitellä paranneltua komposiittiluistinta.
Komposiittiteknologia perustuu kuituihin ja sideaineisiin. Kuituna voidaan käyttää lasi-, hiili- tai vaikka tekstiilikuitua.
Tiitola alkoi valmistaa yhdessä vävypoikansa Miika Vuorion kanssa retkiluistimia hevostallin takahuoneessa. Heidän perustamansa OAC Finland sai lentävän lähdön, sillä talvi 2008 oli vähäluminen, ja luistimet menivät kuin kuumille kiville.
Tiitolan paranneltu retkiluistinmalli oli malliltaan aiempaa matalampi. Kun epäiltiin, ettei se toimisi lumisella alustalla, Tiitola lisäsi kylkiin samaa materiaalia jota käytetään suksen pohjissa.
– Nyt tällä voi lähteä vaikka hiihtoladulle, mies vakuuttaa.
Kolme vuotta sitten malli palkittiin maailman suurimmilla talviurheiluvälinemessuilla, Münchenin ISPO:ssa. Uusien innovaatioiden sarjan palkinto levitti maailmalle myös tietoa uudesta lajista, Nordic skatingista.
Lumitalvena hiihdetään, lumettomana luistellaan
Alun perin Antti-Jussi Tiitolan ei ollut tarkoitus aloittaa luistin- ja suksituotantoa Suomessa.
– Etsimme valmistajaa sekä Baltian maista että Kiinasta. Sinne upposi paljon rahaa, mutta mitään valmista ei syntynyt.
Talviurheiluvälineet saattoivat tulla Kiinasta puoli vuotta myöhässä, eikä sesonkituote oikein käy kaupaksi juhannuksena. Myös laadussa oli toivomisen varaa.
Muutama vuosi sitten komposiittilinja aloitti Lentolan teollisuusalueella Kangasalla. Tammikuussa yritys muutti isompiin tiloihin. Parhaillaan rekrytoidaan uutta väkeä, sillä tuotanto tulee työllistämään viisi henkilöä.
Komposiittituotteita valmistaa ja kehittää OAC Tech. OAC Sport keskittyy urheiluvälineiden myyntiin ja maahantuontiin. Se tuo Suomeen maailman johtavan valmistajan vuorikiipeilyvälineitä sekä telemark- ja vapaalaskusuksia. Sen rinnalla yritys kehittää ja markkinoi omia välineitä, kuten retkiluistimia ja karvapohjasuksia.
– Omat tuotteet täydentävät sopivasti toisiaan, sillä runsaslumisina talvina menee karvapohjasuksia ja vähälumisina talvina retkiluistimia, Miika Vuorio sanoo.
Lisää väkeä tuotantoon
OAC Tech valmistaa omien tuotteiden lisäksi komposiittituotteita myös alihankintana. Ensimmäiset ulkopuolisille valmistetut tuotteet ovat nekin olleet urheiluvälineitä: meloja ja rullasuksia.
Kuitujen liimaaminen mahdollistaa erilaisten materiaalien yhdistämisen, ja samalla linjalla voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita.
– Nykyisin arvostetaan myös nopeutta: komposiittituote ei tarvitse maalausta tai pintakäsittelyä, vaan pinta syntyy samalla kertaa, Vuorio sanoo.
Karvapohjasuksia valmistetaan samalla komposiittilinjalla kuin retkiluistimiakin. Parin vuoden aikana niitä on syntynyt kahden miehen voimin vajaat tuhat paria.
– Kysyntää on enemmän. Siksi muutamme isompiin tiloihin ja palkkaamme lisää väkeä, Antti-Jussi Tiitola sanoo.
Tulevaksi talveksi uudenlaisia suksia on tarkoitus valmistaa jo 2500 paria.
– Minulla on sellainen kutina, että karvapohjasuksista ollaan kiinnostuneita muun muassa Japanin markkinoilla. Myös itärajan takana riittää lunta ja erämaita. Venäjällä arvostetaan äijämäisiä harrastuksia, ja metsästyksessä ja kalastuksessa karvapohjasuksi on parhaimmillaan.
Titan-mailaa myytiin 15 miljoonaa kappaletta
Titanin suksi- ja mailatehtaan vuonna 1966 vuonna perustanut Antti-Jussi Tiitola on ollut Karhu-Titanin kehitysjohtajana perustamassa suksi- ja mailatehdasta Kanadaan sekä lenkkitossutehdasta Etelä-Koreaan. Hänellä on kymmeniä urheiluvälinepatentteja, joilla on suojattu muun muassa jääkiekkomailojen, suksien ja jalkineiden uusia keksintöjä.
Eläkepäivillään Tiitola on kehittänyt komposiittiteknologiaa Montrealin mailatehtaalla. Vielä 77-vuotiaanakin hänellä on tuotekehitys kaiken aikaa päällä. Diplomi-insinööri ajautuu hiihto- ja luistinlenkeillään miettimään, miten elämystä ja välineitä voisi vielä parantaa.
Tiitolan lyömätön klassikkotuote on punainen Titan-kiekkomaila. Vuonna 1976 markkinoille tullutta mailaa myytiin viidellä vuosikymmenellä yhteensä 15 miljoonaa kappaletta.
– Viimeiset mailat ostettiin vuodenvaihteen aikaan. Yli 35 vuoden elinkaari on urheiluvälineissä poikkeuksellinen, Tiitola sanoo.
Mailan suuri oivallus oli lavan alalaidan muovi, jonka ansiosta se ei kulunut säleiksi. Lasikuituvahvisteisen mailan muutkin ominaisuudet olivat kohdallaan, ja muun muassa NHL-legenda Wayne Gretzky pelasi Titanilla 11 vuotta.
Muut yrittivät kopioida Titanin rakennetta, mutta valmistaja voitti kaksikin patenttiriitaa.
Nykyisin kaukaloissa on siirrytty komposiittimailaan. Antti-Jussi Tiitola kehitti sellaisen jo vuonna 1984.
– Aika ei ollut vielä kypsä. Hinta oli niin kova, ettei yksittäinen suomalaisvalmistaja voinut saada uutuustuotetta markkinoilla läpi.
Tiitola aukoo ovia maailmalla
Suomi ei pärjää sillä, että myymme tavaraa toisillemme. Yritysten pitää päästä maailmalle. OAC Finland on hyvä esimerkki pienyrityksestä, joka panostaa alusta alkaen vientiin. Ovia maailmalle avaa Antti-Jussi Tiitola, jolle on vuosikymmenten aikana kertynyt valtava määrä kontakteja.
Yhteyksistä on ollut hyötyä myös tuotekehityksessä.
– Meillä oli esimerkiksi ongelmia uretaaniytimen kanssa. ”Nakun” suhteilla meille järjestyi visiitti maailman johtavan valmistajan tuotekehitysyksikköön. Tavallisesti parin miehen aloittelevaa firmaa olisi kehotettu olemaan yhteydessä maahantuojan edustajaan, Miika Vuorio mainitsee esimerkkinä.
Vuosikymmenten varrella Tiitola on saatellut lukemattomia tuotteita tuotantoon. Tämä kokemus on säästänyt sekä aikaa että rahaa.
– Hän tietää kokemuksesta, mihin suuntaan ei ainakaan kannata lähteä, Vuorio sanoo.
Tiitola puolestaan nauttii siitä, että pääsee auttamaan seuraavaa sukupolvea vauhtiin.
– En minä varmaan ainakaan jarrumies ole, vaan rohkaisen ottamaan riskejä.
Maailmanennätys, jota ei rikota koskaan
Naisten- ja miestenlehdissä toistuvat vuodesta toiseen samat aiheet. Sydän-Hämeen Talvilehti menee vielä pidemmälle, sillä sen sivuilla esiintyy jokseenkin joka vuosi sama henkilö.
Kun halutaan kertoa talvisesta liikunnasta ja vapaa-ajasta, käännytään vuosi toisensa jälkeen Antti-Jussi Tiitolan puoleen.
Talvilehdessä on nähty Tiitola Punamultalukossa esittelemässä perinnelaji telemarkia ja sen moderneja välineitä sekä auraamassa ja kiitämässä Saarikylien retkiluistelurataa. Lehdessä on kerrottu Tiitolan palkituista retkiluistinmalleista ja hänen kehittämistään uusista karvapohjasuksista.
Kyse ei ole aiheiden puutteesta, vaan siitä, että Saarikylien ideasampo tuottaa lakkaamatta uusia tuotteita talviliikuntaan. Tästä kertoo myös se, että mies oli vastikään 51. kertaa mukana maailman suurimmilla talviurheiluvälinemessuilla Saksassa. Kyse on maailmanennätyksestä, jota kukaan ei koskaan riko.
