Kangasalan Kisa-Eagles nimesi syksyllä itsellensä uuden valmennuspäällikön. Tehtävään valikoitui viime vuosina Itävallassa ja Heinolassa toiminut kiekkomies Akseli Aalto. Oman valmennusuransa aikanaan juurikin Kisa-Eaglesissa aloittanut Aalto on palannut takaisin pitkältä kierrokseltaan iloisin mielin. Töitä lähinnä juniorien kasvattajana tunnetussa seurassa riittää, niin urheilujohtamisen kuin hallinnollistenkin asioiden tiimoilta.
Aktiivisesti Suomesta töitä hakenut Aalto ei itsekään tarkkaan tiedä, miten hänen valintaprosessinsa eteni. Hän kuitenkin kertoo päätöksen olleen omalta osaltaan helppo ja yhteisymmärryksen syntyneen nopeasti.
– Yhteistyöseura suositteli minua Kisa-Eaglesin puheenjohtajalle, kävin pari kertaa juttelemassa seuran edustajien kanssa ja aika nopeasti pääsin sitten aloittamaan työt.
Hyviä muistoja Kisa-Eaglesista ulkomailla mukanaan kantanut Aalto työskenteli seurassa viimeksi vajaat kymmenen vuotta sitten ja olikin innokas näkemään, mikä on seuran tila nykypäivänä.
Urheilutoimintaa kehittämässä
Valmennuspäällikön työnkuvaan kuuluu kokonaisvaltainen urheilutoiminnasta vastaaminen. Myös hallinnollisia asioita kuitenkin riittää esimerkiksi Jääkiekkoliittoon yhteydenpidossa sekä harjoittelun ja pelivuorojen järjestämisessä.
– Haluan olla kehittämässä seuraa ja kangasalalaista jääurheilua. Haluan kehittää urheilutoiminnan niin hyväksi kuin se vain on mahdollista kehittää.
Minkäänlaisia tulostavoitteita Aalto ei kuitenkaan halua nimetä.
– Pitää toki pyrkiä voittamaan otteluita, ja jos joukkueemme pääsevät hyviin sarjoihin, on se aina positiivista. Tärkein asia on kuitenkin tarjota laadukasta toimintaa lapsille ja nuorille sekä osaavaa ja ammattitaitoista valmennusta. Olen tyytyväinen, kunhan toiminta on niin laadukasta, että pelaajat haluavat tulla seuraan.
Junioritoiminta etusijalla
Innokas valmennuspäällikkö pyrkii myös itse olemaan joukkueiden kanssa mahdollisimman paljon jäällä, varsinkin nuorempien junioreiden kanssa. Aallon työnkuvaan kuuluvatkin lähinnä juniorijoukkueet, sillä seuran edustusjoukkue toimii pitkälti itsenäisesti.
– Edustus linjaa omat tavoitteensa ja siihen en puutu. Olen kyllä päivittäin tekemisissä joukkueen vastuuvalmentajan kanssa.
Vaikka harrastajien määrä tuntuu hieman vähentyneen kymmenen vuoden takaisesta, uskoo Aalto edelleen voimakkaasti paikallisten junioreiden tasoon.
– C-junioreista alaspäin on isoja ryhmiä ja toiminta on todella laadukasta. Valmennus on hyvää joka joukkueessa.
Seuran tulevaisuuden tavoitteen Aalto näkee nimenomaan junioripuolella. Tavoitteena on rakentaa uudestaan hyvä pohja toiminnalle.
– Haluaisin nähdä, että keskitymme siihen mihin voimme keskittyä, eli tulevaisuuden tekemiseen. Niin, että ei menisi monta vuotta siihen, että kaikki ikäluokat olisivat täynnä. Koko ajan tavoitteena on tarjota isojen seurojen naapurissa mahdollisimman laadukasta juniorityötä.
Olosuhteet kunnossa
Jäähallin riittävyys ja muut olosuhteet jääkiekkoseuran toiminnalle ovat yhä kysymysmerkki joissakin seuroissa, mutta Aalto kuitenkin vakuuttaa että Kangasalla näin ei ole.
– Puitteet ovat erinomaiset. Pitää vain pitää huoli, että valmennus ja muu toiminta on yhtä laadukasta.
Jäähallin kaukalo koki kesällä uudistuksen. Uusi entistä pienempi kenttä on kerännyt paljon kiitoksia ja kehuja.
– Halli on erinomainen. Olen saanut paljon positiivista palautetta uudesta kaukalosta. Pystymme myös hallin sisällä tekemään jonkun verran oheisharjoittelua sekä tarjoamaan jokaiselle joukkueelle vakiovuorot. Täältä löytyy myös jokaiselle joukkueelle kuivauskoppeja, joihin pelaajat voivat jättää varusteensa. Uskomme tämän helpottavan myös vanhempien työtä lasten kuljettelussa.
Normaalia lämpimämpi talvi ja pitkään kestänyt ulkojäiden puuttuminen on Aallon mukaan vaikuttanut seuraan pelkästään positiivisella tavalla.
– On toki huono asia, että lapset eivät ole päässeet ulos liikkumaan, mutta meille tämä on näkynyt vain positiivisella tavalla. Esimerkiksi joulun aikana yhteen meidän joukkueeseemme tuli kaikkiaan kahdeksan uutta pelaajaa. Kun ulkojäille ei päässyt, liittyivät he seuratoimintaan. Muuten he olisivat todennäköisesti vain pelailleet talven ulkona.
Yhteistyötä Ilveksen kanssa
Kisa-Eagles on tamperelaisen suurseura Ilves Ry:n yhteistyöseura. Ison yhteistyöseuran apu näkyy konkreettisimmin pelaajasiirroissa, kun pelaajat saavat vapaan liikkuvuuden seurojen välillä.
Vaikka isompaan seuraan siirtyminen toki on jossain kohtaa välttämätöntä ammattilaisiksi haluaville, ei löydy yhtä oikeaa vastausta siihen, missä iässä siirto pitäisi tehdä.
– Se pitää punnita sen mukaan, mikä on pelaajan sarjataso täällä ja mikä se olisi Tampereella isoissa seuroissa. Jos ero on iso, kannattaa siirtyä. Myös peliaika pitää ottaa huomioon: jos täällä on luvassa huomattavasti enemmän peliaikaa, saattaa kehittymistä tapahtua hieman alemmallakin sarjatasolla. Tärkeintä olisi päästä pelaamaan oikealla sarjatasolla, jossa on samantasoisia vastustajia.
Jääkiekkoliitto on nimennyt 25 taitovalmentajaa, jotka on palkattu seuroihin jääkiekon MM-kotikisojen tuotoilla. Ilveksellä on taitovalmentaja, joka yhteistyön ansiosta käy joskus myös Kisa-Eaglesin nuorten harjoituksissa.
– On ollut kyllä todella hyvä systeemi. Vaikka hän ei toki usein ehdi käymään, niin pystyy tuomaan uusia asioita päivittäiseen harjoitteluun.
Kallis harrastus vaatii veronsa
Jääkiekon isot kustannukset herättävät aina keskustelua mediassa sekä vanhempien keskuudessa. Aalto toteaa, että jäävuorot ovat Kangasalla aivan Pirkanmaan kalleinta tasoa, mutta ei halua sanoa jääkiekkoa vain rikkaitten harrastukseksi.
– Ovathan kustannukset aika hurjat, ja asia on aina tapetilla. Kustannuksia koitamme minimoida jäävuoroilla ja toimihenkiöiden talkootuella. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen, mutta aina se tietysti joillakin jää rahasta kiinni.
Aalto haluaisi, että pelaajat pystyisivät mahdollisimman pitkään harrastamaan liikuntaa – myös muita lajeja kuin jääkiekkoa. Nykyään nousevana trendinä on se, että nuoret tekevät lajivalinnan jo todella aikaisessa vaiheessa. Aikaisen erikoistumisen Aalto haluaisi jatkossa vähentyvän.
– Pitäisi pelata paljon erilaisia pelejä ja harrastaa monipuolista liikuntaa niin pitkälle kuin se on mahdollista. Suosimme tässä seurassa sitä, että harrastetaan mahdollisimman pitkälle niin monta lajia kuin mahdollista. Pitää tehdä pelaajien kanssa yhteistyötä, että he voivat harrastaa muutakin.
Oppia Itävallasta
Viime vuosina Aalto on nähnyt erilaisia toimintatapoja niin valmentamisessa kuin seurajohtamisessakin. Vaikka pelaajien taitotaso on Itävallassa Suomea matalampi, on valmentajan työ hänen mukaansa siellä suuremmassa arvossa.
– Oli ihmisenä iso juttu lähteä kolmeksi vuodeksi Itävaltaan, opin uutta kulttuuria ja siellä sai keskittyä enemmän urheilupuoleen ja sen kehittämiseen. Täällä lähes jokainen vanhempi on omasta mielestään parempi kuin valmentaja. Siellä taas valmentajaa kunnioitettiin paljon enemmän ja sai paremman työrauhan.
Aalto näkee suomalaisessa seurajohtamisessa parantamisen varaa, mutta ei ole huolissaan tilanteesta.
– Jos se olisi mahdollista, niin jokaisessa seurassa tulisi olla päätoiminen juniorivalmentaja. Mutta tämä ei ole mahdollista nyt, eikä tule kustannusten takia varmaan koskaan olemaankaan. Kyllä Suomessa jossakin määrin amatöörit johtavat ammattilaisia. On kuitenkin myös paljon ihmisiä, jotka hoitavat asiansa hyvin ja joilla on aito halua kehittää seurojen toimintaa.
Tuomas Raatikainen
