Kukkia-Seura ja Sydän-Hämeen Sukututkijat ovat käynnistäneet hankkeen Luopioisten historian kirjoittamiseksi.
Historian kirjoitus koskee ajanjaksoa vuodesta 1868 vuoteen 2006, jolloin Luopioinen toimi itsenäisenä kuntana. Tavoitteena on julkaista kirja vuonna 2018. Silloin tulee kuluneeksi 150 vuotta kunnan perustamisesta.
Työ on aloitettu keräämällä ja tallentamalla perinnetietoa. Tarkoitus on saada kokoon tietoa pitäjän joka kulmalta niin että tulevalla historian kirjoittajalla on käytössään mahdollisimman kattava aineisto. Kerättävä tieto voi olla valokuvia, kirjeitä, kirjoituksia, muistiin merkittyjä kertomuksia, asiakirjoja, lehtileikkeitä, muistilappuja – asioita, jotka kuvaavat elämää viimeisen puolentoista vuosisadan aikana.
Tietoa kerätään ja tallennetaan vapaaehtoisvoimin. Jokaisen ihmisen panos on tärkeä. Jos sinulla on Luopioisten historiasta kertovaa aineistoa tai tiedät, mistä sellaista voi löytää, ota yhteyttä Erkki Toivariin tai Kari Laineeseen.
Kerätty tieto tallennetaan paperikopioina tai digitaalisessa, tietokoneen ymmärtämässä muodossa. Tallennuspaikan olemme nimenneet juhlavasti Luopioisten Aineistopankiksi. Osoitteesta aineistopankki.wordpress.com löytyvään aineistopankkiin kerätyt tiedot jäävät myös tulevien historiankirjoittajien käyttöön. Tietoja voi käyttää esimerkiksi kylähistorioiden kirjoittamiseen.
Koko historiahanke on jaettu neljään osaan: tiedon keruu, kirjoittaminen, painatus ja markkinointi. Kustannusarvio on 80 000 euroa, josta kirjoittamisen osuus on suurin, puolet kokonaisuudesta. Hankkeen rahoituksesta puolet on tarkoitus hankkia apurahoina eri rahastoilta ja toinen puoli tukena kunnalta, yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityisiltä. Hanke ajoittuu viidelle vuodelle 2014 – 2018.
Erkki Toivari
Kukkia-Seura ry:n puheenjohtaja
040 361 4304, toivari.erkki@gmail.com
Kari Laine
Sydän-Hämeen Sukututkijat ry:n puheenjohtaja
040 717 1335, klaine22@gmail.com
Historia kokoaa itsenäisen Luopioisen vaiheet
Luopioisten alueen historiaa on kirjoitettu vuodesta 1955. Y.S. Koskimiehen toimittama Hauhon, Luopioisten ja Tuuloksen historia I julkaistiin kolme vuosikymmentä kestäneen työn tuloksena 1985. Kirja ulottuu keskiajan loppuun.
Toinen osa Luopioisten historiaa, vuoteen 1868 ulottuva historia julkaistiin joulukuussa 2013. Kaarle Sulamaan kirjoittama Luopioisten historia kunnan itsenäistymiseen 1868 ilmestyi Pälkäneen kunnan kustantamana. Samaa aikaa käsitteli Anneli Mäkelä-Alitalon kirjoittama Luopioinen ennen Luopioista, joka julkaistiin 2011.
Sulamaan kirjan saatesanoissa historiatoimikunta ilmoitti jättävänsä itsenäisen kunnan historian kirjoittamisen tuleville sukupolville.
Saatesanat toimivat tehokkaana herätteenä kotiseututyötä ja sukututkimusta tekevissä yhdistyksissä. Miten tulevat sukupolvet voivat nykyisiä sukupolvia paremmin kirjoittaa ajasta, jota he eivät ole eläneet ja josta muistitietoa katoaa jatkuvasti? Mikä on se taho, joka siellä tulevaisuudessa tehtävän tulee ottamaan vastaan?
Paikalliset toimijat eivät halunneet jäädä odottamaan. Kukkia-Seura ja Sydän-Hämeen Sukututkijat päättivät ottaa haasteen vastaan ja käynnistivät hankkeen Luopioisten kunnan historian kirjoittamiseksi siltä ajalta, kun Luopioinen toimi itsenäisenä kuntana – vuodesta 1868 vuoteen 2006.
Tavoite
Tavoitteena on Luopioisten historian kirjoittaminen itsenäisen kunnan ajalta 1868 – 2006. Noin 300-sivuinen kirja on tarkoitus saada valmiiksi vuoteen 2018 mennessä, jolloin tulee kuluneeksi 150 vuotta kunnan perustamisesta.
Kirjan lisäksi hankkeen tuloksena syntyy aineistopankki, johon työn aikana kerätty aineisto on tallennettu ja joka jää muiden hankkeiden käyttöön.
Merkitys
Luopioisten aika itsenäisenä kuntana ajoittuu kolmelle vuosisadalle. Kuntaa perustettaessa 1868 maassa oli nälänhätä. Tärkein tehtävä oli saada ihmiset pysymään hengissä.
Kunnan loppuaikoina yksi ”ongelmista” on se, kun ihmiset elävät vanhaksi. Maailma on puolentoista vuosisadan aikana muuttunut.
Paikallishistoria auttaa näkemään mitä askeleita matkan varrella on otettu. Parhaassa tapauksessa katsaus menneisyyteen tuo mukanaan uutta näkemystä tulevasta.
Itsenäisen kunnan ajalta on vähän historiaa käsitteleviä julkaisuja. Aarre Kailanpään Luopioisten koululaitoksen historia on ainoa laajempi historiateos. Yritysten ja yhdistysten historioita on kirjoitettu jonkun verran, samoin yksityisten henkilöiden kirjoittamia muisteluksia on julkaistu omakustanteina. 1950- ja 1960-luvuilla on murretutkimuksen osana kerätty kansanperinnettä äänitteinä. Eri puolilla pitäjää on tallessa yksityisten henkilöiden kirjoittamia muisteluksia, kirjeitä ja valokuvia.
Olemassa olevan aineiston luettelointi ja kerääminen on tärkeä ja kiireellinen tehtävä. Joka vuosi moni talo tyhjenee kun aika jättää asukkaista. Tässä vaiheessa vanhat paperit helposti häviävät.
Sama koskee myös yhteisöjä. Aikaisemmin joka kylässä oli palokunta ja urheiluseura. Kauppa tai kaksi. Työväenyhdistyksiä. Ja paljon muita. Paljonko näitä koskevaa aineistoa on vielä mahdollista löytää? Nyt on viimeiset hetket saada talteen omakohtaista tietoa kuntaan muuttaneista siirtolaisista. Häviämisen uhan alla olevaa tietoa on paljon.
Luopioisten historiassa on monia, sille tunnusomaisia kehityssuuntia. Esimerkkeinä olkoon elinkeinoelämän puolella jo 1890-luvulla perustetut yhtiöt sekä Aitoon seudulle syntyneet teollisuusyritykset; isojen kartanoiden toimiminen mallitiloina; 1930-luvun laman vaikutukset; eri vaiheissa 1920-, 30- ja 40-luvuilla muodostuneet lukuisat pientilat; suuren siirtolaisväestön asuttaminen; varhainen peruskoulukokeilu, Anna Tapion koulu ja Aitoon koulutuskeskus; syrjäisen Kyynärön kylän muodostuminen linja-autoliikenteen keskuspaikaksi, SKDL:n vahva asema. Luetteloa voi jatkaa. Kaikki nämä haastavat oman historian kirjoittamiseen.
Perinnetieto ei ole uusiutuva luonnonvara. Siksi se pitää saada talteen niin kauan kun tieto on olemassa.
Toimintatapa
Yleisin tapa julkaista pitäjänhistoria on kahden kauppa – historiatoimikunta ohjaa, ammattikirjoittaja kirjoittaa. Ongelma tässä lähestymistavassa on se, että asukkaat jäävät helposti ulkopuolisiksi, passiivisiksi kohteiksi. Muutamaa henkilöä käydään haastattelemassa, mutta laajempaan tiedonkeruuseen ei ole aikaa. Toinen ongelma on kirjasta ”ylijäänyt” tieto: tämä tieto jää vain kirjoittajalle.
Pyrimme välttämään nämä ongelmat. Kutsumme mukaan tiedon keruuseen kaikki perinnetiedon tallentamisesta kiinnostuneet ihmiset. Näin saamme monipuolista tietoa talteen eri puolilta pitäjää.
Kaikilla on näin mahdollisuus osallistua historian kirjoittamiseen. Lisäksi tallennamme kerätyn tiedon aineistopankkiin, josta tieto on kaikkien käytössä.
Pitäjänhistorian julkaiseminen ja sen yhteydessä tehtävä aineiston keruu ja tallennus luo myös pohjan muille historiahankkeille kuten kyläkirjojen tekemiselle ja eri yhteisöjen historiikkien kirjoittamiselle.
Aineistopankkiin tallennettu materiaali on myös näiden hankkeiden käytössä. Samoin myöhemmät tutkijat tulevat kiittämään tallennetusta perinnetiedosta.
Toteuttamissuunnitelma
Työssä on neljä vaihetta:
1. tiedon kerääminen aineistopankkiin
2. kirjoitustyö
3. painatus
4. markkinointi
1. Tiedon kerääminen aineistopankkiin
Tiedon kerääminen aineistopankkiin on aloitettu. Vaiheen lopputuloksena on aineistopankki, jossa kerätty tieto on tallennettuna.
Aineiston keruu alkaa käytettävissä olevien tietolähteiden kartoituksella. Kerätään listaa ihmisistä ja heillä olevasta aineistosta. Samalla tehdään luetteloja käytössä olevasta aineistosta ja tallennetaan näitä aineistoja.
Seuraavaksi järjestetään ihmisillä olevan perinnetiedon keruu. Haastatellaan ihmisiä, kerätään muisteluksia, kirjeitä ja valokuvia. Tiedonkeruuta tehdään yhteistyössä Ikäpisteen, kyläyhdistysten ja muiden yhteisöjen kanssa. Järjestetään perinneaiheisia tapaamisia, joissa ihmiset tuovat esille kokemaansa ja kuulemaansa. Tiedot tallennetaan aineistopankkiin.
Ihmisillä olevan tiedon ohella luetteloidaan arkistoja ja niissä olevia tietoja. Tätä työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään vapaaehtoistyönä sekä ennen kirjoitusvaihetta että sen aikana. Selvitetään mitä erilaisissa arkistoissa olevia tietoja tarvitaan ja mistä tarvittavat tiedot löytyvät. Kerätty tieto tallennetaan aineistopankkiin kirjoitustyössä käytettäväksi.
Aineiston keruutyön rinnalla suunnitellaan julkaisun sisältöä ja rakennetta, jotta aineistotyö voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Tärkeätä on myös painottaa juuri Luopioisille tunnusomaisia kehityssuuntia. Nämä vaikuttavat historiajulkaisun sisältöön ja rakenteeseen. Oleelliseen aineistoon panostetaan.
Tiedon kerääminen aineistopankkiin ajoittuu vuosille 2014 – 2015. Keruu tehdään vapaaehtoisvoimin. Kustannuksia aiheuttavat aineiston keruu- ja tallennusvälineet sekä ja asiantuntija-apu haastattelujen tallentamiseen, tietojen muokkaamisessa ja arkistoinnissa. Sisällön suunnittelussa kustannus syntyy suunnitelman kirjoittamispalkkiosta (yhden kuukauden työ). Rahoitustarve on 16 000 euroa, josta aineiston keruun osuus on 12 000 (materiaali 4 000 ja työ 8 000) ja julkaisun sisällön suunnittelun osuus on 4 000 euroa.
2. Kirjoitustyö
Kirjoitustyö alkaa kun työlle on varmistunut rahoitus, kirjoitustyö on kilpailutettu ja valitun kirjoittajan kanssa on tehty sopimus. Työn lopputuloksena on hyväksytty käsikirjoitus.
Pitäjänhistorian kirjoittaminen puolentoista vuosisadan ajalta edellyttää päätoimista ja kokenutta kirjoittajaa. Kirjoittamistaitojen lisäksi perusvaatimus on kyky yhteistyöhön muiden hankkeeseen osallistuvien kanssa. Kokemus ja tulokset vastaavista töistä punnitaan. Kyvyllä hallita kirjoitusprosessin kokonaisuus on suuri merkitys. Alueen asioiden tuntemus on eduksi. Kirjoitustyölle on varattu kaksi vuotta kalenteriaikaa. Käytettävissä oleva aika edellyttää, että kirjoittajalla ei muita isoja hankkeita menossa samaan aikaan. Sitoutumisen merkitys korostuu. Maksupostit sidotaan työn edistymiseen. Lopputuloksen tulee kestää ulkopuolisen arvioijan kriittinen tarkastelu.
Tiedon keruussa aineistopankkiin tehdään paljon valmistelutyötä sen eteen, että kirjoittajan ei tarvitse itse hakea kaikkea tietoa arkistoista. Kirjoittajan työpanos voidaan kohdistaa paremmin itse kirjoittamiseen. Kustannusarvio kirjoitustyöstä on 40 000 euroa. Arvion pohjana oleva kokonaissivumäärä kuvineen ja luetteloineen on 300 sivua. Kustannusten arvioinnissa on soveltuvin osin käytetty Tilaushistoriakeskus ry:n ohjeistoa. Kirjoittaminen ajoittuu vuosille 2015 – 2017.
3. Painatus
Painatus, taitto ja toimittaminen kilpailutetaan yhdessä tai erikseen. Lopputuloksena on valmis kirja. Työ ajoittuu vuosiin 2017 – 2018. Kustannusarvio on 25 000 euroa.
4. Markkinointi
Julkaisun markkinointi alkaa samaan aikaan kuin painatus. Julkistaminen sijoitetaan myynnin kannalta edulliseen ajankohtaan. Julkaisuhetkellä kirjaa on saatavissa ennakolta ilmoitetuissa paikoissa. Markkinoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota muualla asuviin henkilöihin, joilla on siteitä Luopioisten alueelle. Tavoitteena on kahden kuukauden aikana myydä puolet painosmäärästä ja vuoden sisällä saada koko painos myydyksi. Markkinointia tehdään 1 000 euron budjetilla vuosina 2018 – 2019.
Hankkeen edistymisestä tiedotetaan suunnitelmallisesti koko hankkeen ajan. Tiedottaminen nähdään osana markkinointia. Toiminnassa pyritään avoimuuteen kuitenkin niin että kenenkään tietosuojaa ei loukata.
Kustannusarvio ja aikataulu
Tiedon kerääminen aineistopankkiin 16 000 euroa vuosina 2014 – 2015, kirjoitustyö 40 000 euroa ajalla 2015 – 2017, painatus 25 000 euroa 2017 – 2018 ja markkinointi 1000 euroa, yhteensä 82 000 euroa vuosien 2014 – 2018 aikana.
Rahoitussuunnitelma
Apurahat 40 000 euroa, yritykset ja yksityishenkilöt 10 000 euroa, kunta 12 000 euroa ja julkaisun myynnistä 20 000 euroa (400 julkaisua x 50 euroa), yhteensä 82 000 euroa.
Rahoituslähteiksi etsitään rahastoja, joiden kohdealueena on kotiseututyö, paikallishistoria, perinnetiedon tallentaminen tai vastaava. Mahdollisuudet saada kotiseudun kehittämiseen ja uusien työtapojen kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta selvitetään.
Yhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille tarjotaan mahdollisuutta saada nimensä Luopioisten historiaan osallistumalla hankkeen rahoitukseen. Pälkäneen kunnan kanssa pyritään löytämään keinot, miten kunta voi osallistua rahoitukseen.
Onnistumisen edellytykset
Luopioisten alueella on hyvä tekemisen meininki. Vuonna 2005 Luopioinen oli Suomen luovin kunta. Rautajärven kylä valittiin vuoden kyläksi 2013. Mikkolan Navetta on noussut maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurikeskukseksi.
Kukkia-Seuran keskeisiä tehtäviä on alusta alkaen ollut laajan vapaaehtoisverkon luominen ja ylläpito. Verkoston rungon muodostavat kyläyhdistykset. Seuran jäsenmäärä 200 on suuri verrattuna entisen Luopioisten kunnan alueen noin 2200 vakituisen asukkaan määrään.
Kukkia-Seura toimii historiahankkeessa yhteistyössä kyläyhdistysten ja Sydän-Hämeen Sukututkijoiden kanssa. Kyläyhdistysten paikallistuntemus auttaa tietojen kartoitusta ja keruuta niin että tiedot saadaan kokoon pitäjän joka nurkasta. Sukututkijoiden erikoisosaamista taas on tietojen kaivaminen arkistojen kätköistä. Merkittäväksi kulttuurikeskukseksi nousseen Mikkolan Navetan yhteisö on tärkeä voimavara historiatyötä tukevien tapahtumien järjestämisessä. Luopioisten Yrittäjille on tarjolla oma osansa hankkeen tukemisessa. Myös kesäasukkailla on merkittävä osuutensa hankkeessa. Monilla on juuret Luopioisissa. Heiltä löytyy paljon perinnetietoa.
Perinnetiedon talteen ottamiseen ja historian kirjoittamiseen ei ole näkyvissä muuta vaihtoehtoa kuin se, että alueella toimivat ihmiset ja yhteisöt ottavat asian hoitaakseen.
Mottona voisi olla: Jalat maassa, nyrkit savessa – työ menneisyyden parissa näyttää myös tietä tulevaisuuteen.
Luopioisten Aineistopankki osoitteessa
aineistopankki.wordpress.com
