Tilastojen siivoamista

Kela, TE-toimisto ja Valkeakosken kaupunki esittelivät perjantaina ylpeänä yhden luukun palvelupistettä, jossa viisi työntekijää ohjaa pitkäaikaistyöttömiä erilaisiin jatkotoimiin, muun muassa kuntoutukseen. Toiminta on Valkeakoskelle sekä yhteiskokeilussa mukana oleville Akaan ja Urjalan kunnille kannattavaa, sillä aktivoinnin ansiosta niiden ei tarvitse maksaa sakkomaksua pitkäaikaistyöttömistään.

Viime vuonna toimisto aktivoi noin 70 asiakkaana olleesta pitkäaikaistyöttömästä 52. Työpaikkoja ei onnistuttu järjestämään, mutta työttömät saatiin kuitenkin siivottua pois kalliilta yli 500 päivän listalta.

Reilun parin sadan tuhannen euron hanketta kehuttiin edulliseksi, sillä Tampereella vastaavaan uhrataan viisi miljoonaa euroa. Silti esittelyn jälkeen päällimmäiseksi jäi yksi kysymys: oletteko te vakavissanne?

 

Yhteispalvelupisteen ajatus on kaunis: kun kaikki palvelut tarjotaan yhdellä luukulla, asiakkaat eivät katoa luukkujen välillä pompoteltaessa.

Hankkeessa sovitetaan yhteen kolme vaikeasti hahmottuvaa sosiaalityön, työvoimapalveluiden ja TE-toimiston himmeliä. Yhdistetty rakennelma on niin monimutkainen, että vaatii luovuutta, kun se pystytään esittämään kaksiulotteisena kaviona.

Tuloksena on strategioita, segmenttejä, palvelulinjoja, vaikuttavuuden seurantaa ja johtajuuden määrittelyä, muttei työpaikkoja asiakkaille. Ainoa ymmärrettävä saavutus on se, että saman katon alla toimiessaan eri organisaatioiden työntekijät ovat oppineet ymmärtämään ja arvostamaan toistensa työtä.

Tällaista oppimisprosessia kannattaisi tukea, jos samalla purettaisiin himmelit, eikä niistä koottaisi uutta entistä monimutkaisempaa rakennelmaa.

 

Pitkäaikaistyöttömien tukeminen ei ole auttanut töihin, vaan ihmiset ovat jääneet systeemin sisään kimpoilemaan erilaisten kuntoutusten ja muiden aktivointitoimien välille. Yhteispalvelupiste työllistää myös legioonan viranhaltijoita, sillä taustalla toimii 13-henkinen ohjausryhmä ja pari pienempää johtoryhmää.

Pälkäneen malli on selkeämpi ja tuloksellisempi: palkataan Panu.

Pälkäneen pajaa pyörittävä Panu Raivio tutustuu työtä vailla oleviin paikallisiin kykyihin. Sitten hän lähtee työhaluisten ja -kykyisten kanssa yrityksiin kertomaan, millaisia tukitoimia työllistämiseen olisi tarjolla. Tarvittavat lomakkeet täytetään kahvipöydässä ja työt aloitetaan pian.

Panun rahkeet eivät kuitenkaan riitä loputtomiin, vaan kunnan kannattaisi palkata hänelle apumies. Kustannukset saadaan nopeasti takaisin, sillä kunnan pitkäaikaistyöttömistä maksamat sakkomaksut pienenevät. Maksu uhkaa kasvaa, jos kunnan aktivointivelvoite lasketaan 500 työttömyyspäivästä 300:een.

Jokseenkin Pälkäneen kokoisissa naapurikunnissa työllistämistä hoidetaan jopa kymmenen ihmisen voimin. Silloin tosin on jo keskitytty luomaan toimistovirkailijan työpaikkoja, eikä auttamaan työllistymisessä oikeaan työhön.

Tällaisella mallilla Valkeakoski ja sen naapurit aktivoivat pitkäaikaistyöttömiään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?