Pirkanmaan pelastuslaitos huolissaan jäillä liikkuvien turvallisuudesta

 

 

Pälkäneläisen vapaaehtoisen eläinsuojeluvalvoja Hanna Heinon Nemo-koira selvisi jäihin putoamisesta säikähdyksellä.

Poikkeuksellisen lämpimän talven takia pelastusviranomaiset haluavat muistuttaa ihmisiä heikkojen jäiden vaarallisuudesta: vesi on armoton elementti, ja jäinen vesi vielä armottomampi.

Kalamiehet yhdistetään perinteisesti heikoilla jäillä liikkujiin. He liikkuvat jäillä syksyllä ensimmäisinä ja keväällä viimeisinä. Heidän esimerkkinsä ohjaa jäälle helposti muitakin liikkujia. Tietämätön voi oikaista jään yli toiselle rannalle. Joku menee suksilla, toinen kelkalla ja kolmas ajaa autolla. On selvää, että sukset jalassa on melkoisen mahdoton päästä ylös avannosta.

 

Kaveri ja jäänaskalit mukaan

Tänä vuonna Etelä-Suomessa talvi antoi odottaa tuloaan. Tammikuussa tuli pakkaskausi, joka jäädytti järvet. Vähälumisen talven takia retkiluistelijat ovat päässeet luistelemaan ilman ajettuja väyliä ja luistelijoiden määrä onkin lisääntynyt. Viimeaikaiset sateet ja lämmin ilma kuitenkin heikentävät järvien jääpeitettä yllättävänkin nopeasti. Osa retkiluistelijoista ei välttämättä anna oikeaa kuvaa jäällä liikkumisesta kertoessaan luistelun erinomaisuudesta. Usein turvallisuusasiat jäävät lapsipuolen asemaan.

Turvallisuuteen heikoilla jäillä voidaan kuitenkin valmistautua. Monet pilkkionkijat käyttävät kelluntahaalareita ja pelastautumispukuja.

Pelkkä pukujen käyttö ei kuitenkaan riitä. Niiden käyttöä pitää ensin harjoitella oikeissa olosuhteissa. Ilman harjoittelua pukujen kanssa voi käydä yhtä huonosti kuin ilman pukuja.

 

Tutustu vesistöihin

Jäistä ylöspääsyyn tarvitaan hyvät fyysiset voimat ja ripaus onnea. Jäisestä avannosta ylöstulo on hankalaa, sillä ohut jää murtuu ja pudonneen voimat hupenevat nopeasti. Jäällä liikkuessa kannattaa ottaa kaveri aina mukaan. Myös jäänaskalit kuuluvat jokaisen jäällä liikkujan varusteisiin.

Kotipaikkakunnallaan ihmiset tuntevat usein vesistöihin liittyvät vaaranpaikat. Muutettaessa uudelle paikkakunnalle kannattaa selvittää uuden paikkakunnan vesistöt, ja miten ne käyttäytyvät erilaisina talviaikoina. Virtausolosuhteet voivat pitää jäät heikkoina monesta paikkaa läpi talven. On aina selvitettävä, mistä voi hiihtää tai kävellä tai ajaa moottorikelkalla. Valkoinenkin hanki järvellä tai joella voi pettää.

On vaikea antaa selkeitä ohjeita, koska jäälle voi mennä turvallisesti. Voidaan puhua jään vahvuudesta, mikä kantaa ihmisen, mutta nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jää on kantavaa vasta pitkän pakkasjakson jälkeen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kun jää pettää:

- säilytä maltti ja toimi harkiten

- huuda heti apua

- käänny siihen suuntaan mistä olit tulossa

- riko jäätä edeltäsi niin pitkälle kuin se käsin ja vartalolla särkyy

- kohota itsesi potkimalla vaaka-asentoon ja ponnista jään päälle

- kieri, ryömi ja konttaa, kunnes varmasti olet kestävällä jäällä

- hakeudu nopeasti lämpimään

Pälkäneläisen Hanna Heinon koira putosi jäihin

”Olimme viime viikolla lenkillä kolmen koiran laumani kanssa, minä ja Mimmi-tätini. Olimme Valkeakoskella Apialla, paikassa, jossa on avantouimareiden laituri. Lenkin loppuvaiheilla koirani Usva yritti juoda kuralammikosta, joten sanoin, että mennään rantaan, sillä siellä on taatusti sen verran sulaa veden rajassa ja puhtaampaa vettä.

Näin lähes sulan avannon äkkisyvän rajassa ja pidin remmit tiukalla. Koirat joivat ja perässäni tullut tätini päästi myös koirani Nemon juomaan. En ehtinyt varoittaa avannosta, kun Nemo jo juoksi ohitseni räsähtäen jään läpi uppeluksiin. Muutamassa sekunnissa nappasin koiraa valjaista, ja annoin muut koirat Mimmille. Rähmällään mahallani kauhoin vettä ja Nemoa Mimmin pitäessä minua jaloista, kun aloin itse luisua jäällä. Sain hyvän otteen osittain jään reunan alle liukuneesta Nemosta ja kiepautin sen kyljellään ylös avannosta.

Läpimärkä koira kouristi kylmästä takajalkojaan ja minä riisuin lennosta hupparin ja paidat pois. Kuivaksi jääneellä puuvillapaidalla kuivasin Nemon. Auto oli jäähallilla, joten käärimme Mimmin kaulahuivin Nemon ympärille. Hytisevä koira jäi lämmittelemään City-Marketin tuulikaappiin, kun minä juoksin hakemaan autoa kahden muun koirani kanssa. Autosta löytyi lisää tarvikkeita, ja käärimme Nemon pyyhkeeseen. Heti koira kävi maate; oli ressu aika sokissa. Olin itsekin märkä ja pahan kerran säikähtänyt, mutta Mimmi hoiti henkisen ja fyysisen ensiavun loistavasti!

Täytyy sanoa, että ilman valjaita en ole varma, olisinko saanut sen ylös. Valjaissa on kahva selässä josta on hyvä vetää. Niistä olen aikanaan vetänyt myös Nallun, ensimmäisen koiranikin suosta ylös.

Illan hieroin ja lämmitin Nemoa ja annoin sille lämmintä ruokaa. Lampaantaljalle ja villapeiton alle se rauhoittui nukkumaan.

Tämä kaikille opiksi ja muistutukseksi virtapaikkojen petollisuudesta.”

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?