Lausunnolla: ”Sote-uudistus ei saa johtaa siihen, että se estää pitkään jatkuneen yhteistyön kuntien välillä, kuten esimerkiksi on ollut Kangasalan ja Pälkäneen välillä”

Lakiesitykset närästivät maakuntahallitusta

Pirkanmaan liiton maakuntahallitus näkee lausunnolla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen kaipaavan vielä useita tarkennuksia. Maakuntahallituksen mukaan uudistus ei saa johtaa siihen, että se estää pitkään jatkuneen yhteistyön kuntien välillä, kuten esimerkiksi on ollut Kangasalan ja Pälkäneen välillä. Laki ei saisi myöskään vaarantaa terveydenhuoltoa kunnissa, jotka Mänttä-Vilppulan tavoin hoitavat terveydenhuoltonsa yksityisen sektorin kanssa tekemällään sopimuksella.

Maakuntahallituksen mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueelle tulisi perustaa yksi kattava sosiaali- ja terveysalue. Tuottajina toimisivat niin yli noin 20 000 asukkaan kunnat, Paras-lain luomat yhteiset toimijat kuin muut alan toimijatkin.

Maakuntahallituksen mielestä lakiluonnoksen tulisi selventää eri toimijoiden roolia ja oikeuksia sekä selkeyttää hallintoa ja rahoitusmalleja. Sote-alueen tulee vastata vain palveluiden järjestämisestä ja olla erillään palvelutuotannosta. Hallintoa ja rahoitusmalleja olisi selkeytettävä, eikä perustason kehittäminen saisi vaarantua erikoistason aiheuttaman kulukehityksen vuoksi.

Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan erikoissairaanhoidon rakenteita ei saa purkaa ennen kuin selvitys Tampereen seudun kuntarakenteesta on saatu päätökseen ja sen pohjalta ratkaisut tehtyä.

 

Huono kuntauudistus

Maakuntahallitus korostaa, että kuntarakennelakia uudistettaessa kaupunkiseutujen pakkoliitokset eivät ole hyvä ratkaisu. Pakkopykälillä on kokonaisuuden kannalta erittäin kielteinen vaikutus. Lakiluonnoksesta antamassaan lausunnossa maakuntahallitus muistuttaa Pirkanmaalla jo aiemmin nähdystä valtion vääränlaisesta roolista kuntien vapaaehtoisissa uudistuksissa. Pirkanmaan liiton mukaan Parkanon, Kankaanpään ja Jämijärven liitos kaatui lopulta valtion aktiiviseen rooliin vapaaehtoisesti edenneessä hankkeessa.

Lausunnossa korostetaan, että jatkon kannalta on välttämätöntä tietää, millainen alue on tarpeeksi laaja vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista tai toisen asteen tehtävistä – ja missä määrin valtion tehtäviä siirretään yhteisen kunnallisen hallinnon piiriin.

Maakuntahallitus perää lisäksi tietoa siitä, mihin perustuslain pykälän momenttiin kuntaa suuremman alueen kansanvaltainen hallinto perustuu.

 

Huonosti perusteltu avustusuudistus

Myöskään valtionosuusjärjestelmäuudistus ei kerännyt suurta kiitosta maakuntahallitukselta, joka katsoo sen kohtelevan Pirkanmaata huonosti. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että useita ehdotukseen sisältyviä kohtia korjataan ennen lopullista päätöksentekoa. Esimerkiksi ikäihmisten painotusta suhteessa nuoriin ikäryhmiin on kevennetty liikaa, työttömyyteen liittyviä kuntien kustannuksia ei huomioida tarpeeksi ja sairastavuuskertoimen esitettyjä laskemisperusteita tulisi muuttaa.

Ehdotuksen toteutus ehdotetunlaisena heikentäisi Pirkanmaan suhteellista asemaa valtionosuuksien jaossa ja johtaisi Pirkanmaan kunnat entistä vaikeampaan tilanteeseen. Maakunnan 22 kunnasta kaksikymmentä kuuluisi menettäjien joukkoon.

Pirkanmaan liitto vaatii myös, että valtion uudet velvoitteet kompensoidaan täysimääräisenä kunnille.

Ehdotettu valtionosuusuudistus on Pirkanmaan liiton mukaan silti perustavoitteiltaan hyvä, koska siinä yritetään yksinkertaistaa järjestelmää ja uudistaa vanhat kriteerit.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?