Kostian koululla saatiin esimakua Kulttuuripolusta, joka tuo kulttuurielämykset opintosuunnitelmaan

Kulttuuripolku alkoi Sammon taonnalla

 

Niina Kettunen-Niemi ja Pauliina Kirjanen sekä varjokuvateatterinuket Väinämöinen ja Ilmarinen.

 

Kostian alakoululaiset istuvat hipihiljaa koulun pimeässä liikuntasalissa. Alkamassa on nukketeatteri Hupilaisen suunnittelema varjokuvateatterinäytös Sammon muruset. Esityksen taustalla on Kalevalasta tuttu tarina ihmekone Sammosta, joka jauhaa omistajalleen rikkauksia.

Kankaalle heijastuu jos jonkinlaisia värejä, muotoja ja hahmoja. Vasten kirkkaanpunaista taustaa takoo seppä Ilmarinen kuuluisaa Sampoaan, valojen ja varjojen keskellä lipuu Pohjolan valtiatar Louhi, ja toki paikalla on myös itse vakavanha Väinämöinen.

– Nukketeatterissa tunnelma ja toiminta ovat keskeisessä asemassa, menevät tärkeydessä sanojenkin ohitse, Niina Kettunen-Niemi sanoo.

30-vuotista uraansa juhlivalla Hupilaisella on Sammon murusten ohella edessään toinenkin ensi-ilta. Kesäksi on luvassa näytelmä, jota ohjaamaan saapuu puolalainen Lublinin H.C.Andersenin teatterin johtaja Arkadiusz Klucznik.

Kaikesta näkee, että Hupilaisen väki tekee nukketeatteria koko sydämellään. Naiset kuvailevat ”oikeiden töiden häiritsevän harrastamista”.

– Mutta pakko oikeita hommia on tehdä, jotta saa leivän pöytään, Tuula Torkkeli toteaa.

Sinikka Merumanin mukaan nukketeatteria tehdessä vanhakin nuortuu.

– Monilla meistä on jos jonkinlaista polvivaivaa, mutta kun konttaamme tuolla lattialla, niin kummasti vaan kivut kaikkoavat, Meurman nauraa.

 

Kulttuuri tule koululaisten luokse

Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaa on erityisen vaikuttunut näytelmää varten askarrellusta hirviömäisestä kotkasta, joka tarinan lopussa nappaa Sammon ja tiputtaa sen mereen.

– Ihan kylmänväreet kulkivat pitkin niskaa, kun otus kävi kiinni Sampoon, Vaismaa kuvailee.

Vaismaalla on näytelmän synnyssä sormensa pelissä. Pälkäneen kunta lähti vuonna 2013 mukaan Pirkanmaan lastenkulttuurin kehittämishankkeeseen yhdessä 14 muun kunnan kanssa. Tämän tuloksena Vaismaa perusti yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattilaisten kanssa työryhmän, joka on alkanut valmistella Pälkäneelle Kulttuuripolku-ohjelmaa. Ohjelman konkreettisena päämääränä on tuoda ammattimaisesti tuotettua kulttuuri- ja taidetarjontaa osaksi kunnan varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Uudet oppisisällöt on tarkoitus saada kirjattua vuoden 2016 opintosuunnitelmaan.

Sammon muruset on työryhmän ensimmäinen konkreettinen tuotos. Esitys on niin kutsutusti pilotti; lähtölaukaus kulttuuripolun synnylle, Vaismaa sanoo.

Kulttuuripolun – joka on kulttuurilaitosten ja perusopetuksen yhdessä suunnittelema opiskelukokonaisuus –, tavoitteena on tutustuttaa kaikki peruskoululaiset taiteeseen, paikalliseen kulttuuriin ja kulttuurihistoriaan.

 

Pälkäneellä on mistä ammentaa

Vaismaan mukaan ongelma ei ole se, etteikö Pälkäneellä olisi riittävästi kulttuuria lapsille ammennettavaksi.

– Pälkänehän on varsinainen runsaudensarvi kulttuurihistoriallisessa mielessä. Kulttuuripolun tarkoitus onkin ensisijaisesti tehdä kulttuurintarjonnasta suunnitelmallista ja helppokäyttöistä. Sen tarkoitus on taata kaikille lapsille tasavertainen mahdollisuus kulttuurisiin elämyksiin heidän vanhempiensa motivaatiosta tai resursseista riippumatta.

Kulttuuripolku-ohjelmaan on tarkoitus kirjata ylös jokaiselle ikäluokalle sopivaa kulttuuritarjontaa. Päämääränä ei kuitenkaan ole päättää yksityiskohtaisesti koulujen puolesta, millaisia tapahtumia tai vierailuja heidän tulisi koululaisilleen kulloinkin järjestää.

– Koulut saavat suunnitella heille itselleen sopivat kulttuurinharjoittamisen muodot. Toki toivottavaa on, että paikallisia kulttuuritoimijoita ja taiteilijoita hyödynnetään tässä prosessissa.