Tuotto-osuus: Pohjola-järjestely tuo osuuspankkeihin uuden sijoitustuotteen

Osuuspankkilaisista tulee vakuutusyhtiön omistajia

Jari Linjala (vasemmalla) ja Tero Järvinen kertovat, että mobiilipankki on jo ohittanut suosiossa nettipankin.

Kangasalan Seudun Osuuspankin asiakasomistajista tulee myös vakuutusyhtiön omistajia, kun OP-Pohjola lunastaa Pohjolan pörssistä.

– Asiakasomistajat omistavat osuuspankin, ja osuuspankit omistavat jatkossa Pohjolan kokonaan, Kangasalan seudun osuuspankin toimitusjohtaja Jari Linjala kuvaa.

Suuromistajat ovat jo hyväksyneet järjestelyn, ja OP-Pohjola on tehnyt Pohjolan lopuille osakkeenomistajille lunastustarjouksen.

– Oikeastaan kauppa on paluuta juurille. Pörssiyhtiö ja osuustoimintaperiaate eivät istuneet saumatta yhteen, joten nyt kirkastetaan tärkeintä valttiamme: osuustoimintaa ja omistajajäsenyyttä.

Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen samaan taloon on ollut osuuspankin valttikortti viime vuosina. Keskittäjäasiakkaille on voitu tarjota houkutteleva vaihtoehto: lainoista ja säästöistä kertyvillä bonuksilla voi kuitata suuren osan vakuutus- ja pankkipalvelumaksuista. Kun pankki ja vakuutusyhtiö ovat samaa taloa, yhteisiä etuja voidaan tarjota entistä virtaviivaisemmin.

 

Lisäosuuspääomasta tuotto-osuuksiin

Jatkossa Pohjolan tulosta ei enää jaeta ulkopuolisille osakkeenomistajille osinkoina, vaan vakuutusyhtiön tuotto jää OP-Pohjolaryhmän sisälle. Tämä mahdollistaa uuden sijoitustuotteen, jonka osuuspankit tuovat markkinoille tänä keväänä. Omistajajäsenille tarjotaan tuotto-osuutta. Sille maksetaan ensimmäisenä vuonna 3,25 prosentin korkoa.

Osuuspankit tekevät kevään aikana sääntömuutokset, joita uuden sijoitustuotteen käyttöönotto edellyttää. Jokainen osuuspankki päättää itse, paljonko tuotto-osuuksia kerää ja paljonko yksittäinen jäsen voi enintään merkitä.

Kangasalan Seudun Osuuspankissa kaavailtu, että parin vuoden aikana kerättäisiin reilut kymmenen miljoonaa euroa.

– Edustajisto päättää sääntömuutoksesta maaliskuussa. Uskoisin, että pääsemme markkinoimaan tuotto-osuutta keväällä pääsiäisen jälkeen, Jari Linjala sanoo.

Osakeyhtiön osakeantia muistuttava tuotto-osuus on omistajajäsenen sijoitus osuuspankkiin. Sen korko on aivan eri tasolla kuin vanhan lisäosuuspääoman, jonka voi muuttaa tuotto-osuudeksi.

Tuotto-osuutta maksetaan pankin tuloksesta.

– Jatkossa osuuspankin tuloksesta jaetaan asiakasomistajille tuottoa kahdella tavalla: bonuksina asioinnin suhteessa ja lisäksi korkoa tuotto-osuuksille, Jari Linjala sanoo.

Viime vuosina pankki on maksanut asiakkailleen bonuksia toista miljoonaa euroa. Jos omistajajäsenet merkitsevät tuotto-osuutta tavoitellut kymmenen miljoonaa euroa, siitä kertyy tuottoa 325 000 euroa vuodessa.

– Se kaikki raha palaa paikkakunnalle kiertämään, Linjala huomauttaa.

Tuotto-osuus kohentaa entisestään pankin vakavaraisuutta. Vakavaraisuusprosentti 26,5 on jo nykyisin yli kolme kertaa parempi kuin lain vaatima minimi.

 

Olosuhteisiin nähden hyvä vuosi

Kangasalan Seudun Osuuspankki on Kangasalla ja Pälkäneellä markkinajohtaja sekä pankki- että vakuutuspalveluissa. Kasvu jatkui viime vuonnakin.

– Vuosi oli olosuhteisiin nähden hyvä. Saimme uusia asiakkaita lähes 800 ja uusia keskittäjäasiakkaita saman verran, toimitusjohtaja Jari Linjala sanoo.

Danske Bankin vetäytyminen Kangasalta on tuonut osuuspankkiin uusia asiakkaita. Pälkäneellä vaikuttaa edelleen Nordean konttorin lakkauttaminen.

Kangasalan Seudun Osuuspankki sai viime vuonna 700 uutta jäsentä. Kaikkiaan asiakasomistajia on jo reilut 8800. Uusi hyväkorkoinen ja varmatuottoinen tuotto-osuus saattaa lisätä asiakasomistajuuden kiinnostusta entisestään.

Osuuspankin 20 917 asiakkaasta puolet on sekä Osuuspankin että Pohjolan asiakkaita. Heistä lähes puolet on keskittänyt pankki- ja vakuutusasiansa OP-Pohjolaan.

Viime vuosi oli keskittäjäasiakasmäärän kasvussa historian paras. Kokoluokassaan Kangasalan Seudun Osuuspankki kasvatti keskittäjäasiakkaiden määrää neljänneksi eniten koko maassa.

Tulosta pankki teki viime vuonna 3,7 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni hieman edellisvuodesta.

 

Asuntokaupassa tahti tasaantunut

Asuntokaupassa viime vuosi oli hiljainen.

– Epävarmat talousuutiset aiheuttavat henkisestä jumia. Asunnon vaihtoa tai muita isoja hankkeita ei uskalleta toteuttaa, vaikka oma työ on turvattu, hinnat kohtuulliset ja korkotasokin näyttää pysyvän matalalla ainakin parin seuraavan vuoden ajan, Jari Linjala sanoo.

Osuuspankin luottokanta jatkoi silti kasvuaan.

– Viime vuonna olimme rahoittamassa yli 90 miljoonalla eurolla asunnonhankintaa sekä yrityksien ja maatilojen hankkeita.

Pälkäneen konttorista löytyy Tero Järvisen ansiosta yritysasioiden erityisosaamista. Pankinjohtaja uskoo, että Pohjola-kaupan myötä osuuspankki on jatkossa yritysrahoituksessa entistä vahvempi toimija.

– Kun Pohjola-pankki yhdistetään Osuuspankkiin, niin rahkeet riittävät vielä paremmin yrityshankkeisiin.

 

Mobiilipankki ohitti nettipankin

Osuuspankki kuuluu Kangasalan suurimpiin yhteisöveron maksajiin. Viime vuosina yhteisöveroa on maksettu noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. Pankkiveroa maksettiin viime vuonna 210 000 euroa ja paikallista nuoriso- ja kulttuuritoimintaa tuettiin noin 25 000 eurolla.

Entistä useammat asiakkaat ovat siirtyneet konttoreista verkko- ja mobiilipankkien käyttäjiksi. Pankkiasiat hoidetaan omalla koneella tai aina mukana kulkevalla älypuhelimella. IPhonessa sekä Android- ja Windows- puhelimissa toimiva mobiilipankki on jo nettipankkia suositumpi.

– Osuuspankki värväsi aikanaan entisiä Nokian ohjelmistokehittäjiä Oulussa. Heidän ansiostaan mobiilipankki on alan edelläkävijä, Jari Linjala kehuu.

Mobiilipankki toimii samoilla verkkotunnuksilla kuin nettipankkikin. Erityisesti nuoret ovat innostuneet uudesta kännykässä toimivasta Pivo lompakko -palvelusta, joka auttaa talouden hallinnassa.

– Se näyttää tilitapahtumat reaaliaikaisesti ja osaa ennustaa myös säännölliset tulot ja menot. Kännykän ruudulta näkee yhdellä vilkaisulla, paljonko taloudessa on pelivaraa, Jari Linjala esittelee.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?